Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Yritysvastuu-kurssin oppeja ja koppeja

 

Johdanto

 

Asuin talven 2016–2017 Thaimaassa, Kaakkois-Aasiassa, jossa työskentelin sukelluskoululla snorklausoppaana. Työskentelin kirjaimellisessa paratiisissa, kuvankauniilla saarilla, keskellä Andamaanienmerta. Silti pääsin joka päivä todistamaan meressä liikkuvia roskalaattoja, muoviin ja muuhun roskaan kietoutuneita mereneläviä. Tämä antoi minulle kipinän ympäristönsuojelua ja vastuullisuutta kohtaan.

 

Olen työskennellyt viimeiset vuodet valokuvaajana ja videokuvaajana, sekä vaikuttajana. Kun työskentelen omalla henkilöbrändilläni, minulle on erittäin tärkeää valita omien arvojen mukaisia yhteistyökumppaneita. En voisi esimerkiksi koskaan työskennellä pikamuotibrändien kanssa.

 

Proakatemialla opiskellessani olen kirjoittanut useita esseitä vastuullisuuteen liittyen ja se on erittäin iso henkilökohtainen kiinnostuksenkohde. Kun sain sähköpostin TAMKilla järjestettävästä yritysvastuun ja kestävän kehityksen kurssista, halusin välittömästi hakea kurssille. Kurssiin kuului myös kansainvälinen osuus Leiriassa, Portugalissa.

 

Kurssin sisältöä

 

Kurssilla käytiin läpi paljon yritysvastuuseen ja kestävään kehitykseen liittyviä, kiinnostavia aiheita ja työskentelimme pääosin ryhmissä. Kurssi oli englanniksi ja hyvin kansainvälinen, sillä valtaosa oppilaista oli vaihto-opiskelijoita. Kurssilla kävimme läpi yrityksien yhteiskuntavastuuta (CSR), vastuullisuuden kolmea pilaria (sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristö), viherpesun tunnistamista, lakeja ja säännöksiä liittyen yritysvastuuseen, YK:n asettamia 17 vastuullisuuden tavoitetta sekä erilaisia esimerkkejä kiertotaloudesta, jätehuollosta sekä kierrätyksestä.

 

Seuraavaksi jaan muutamia mielestäni tärkeimpiä oppeja kurssilta.

 

Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta

 

Monelle kurssilaiselle oli hyvin selkeää, että kestävä kehitys pitää sisällään ympäristöämme suojelevan puolen. Totesimme kuitenkin kurssilla yhdessä, että monelta unohtuu taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Seuraavaksi lyhyesti näistä kolmesta ulottuvuudesta.

 

Ekologinen kestävyys

 

Kestävän kehityksen perusehtona on monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämisen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Tärkeimpiä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä (Ympäristöministeriö).

 

Kurssilla pohdimme jo olemassa olevia toimintatapoja yritysten ekologisempaan toimintaan. Usein yksi isoimmista ongelmista on hiilidioksidipäästöt, joita yritysten tulee pyrkiä vähentämään tai vähintään kompensoimaan. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman lisääminen, on yksi tehokkaista tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä.

 

Liikenne on yksi isoimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista, ja yrityksillä kuljetukset sekä matkustus lisäävät hiilijalanjälkeä reilusti. Yritykset voivat panostaa kuljetusten hiilijalanjäljen minimoimiseen mm. panostamalla järkevään kuljettamiseen, investoimalla sähkö- ja hybridiautoihin sekä minimoimalla työntekijöiden lentomatkustamisen.

 

Kolmantena esimerkkinä on kestävät ja ekologiset tuotteet sekä kiertotalous. Viime syksynä tein töitä vastuullisen, suomalaisen brändin, Torstain kanssa. He olivat juuri ottaneet käyttöön monomateriaalituotteet, jotka ovat jo valmiiksi laadukkaita, mutta käytön jälkeen helpommin kierrätettävissä. Vaatteiden kierrättäminen on vielä melko haastavaa, sillä usein vaatteet valmistetaan useasta eri materiaalista, joiden erittely on vielä liian työlästä ja kallista.

 

Taloudellinen kestävyys

 

Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa myös tulevien haasteiden kohtaamista, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia sosiaali- ja terveysmenoja. Taloudellinen kestävyys on sosiaalisen kestävyyden perusta (Ympäristöministeriö).

 

Kurssilla totesimme, että taloutta ja vastuullisuutta on välillä vaikea ajatella yhdessä. Moni ajattelee vastuullisuudessa lähinnä ympäristöön ja sosiaaliseen puoleen liittyviä puolia, mutta taloudellinen kestävyys on perusta myös näille. Jos yrityksen liiketoiminta ei ole kestävää, voi olla vaikea investoida ympäristövaikutusten minimoimiseen tai edistää sosiaalista kestävyyttä. Kestävä liiketoiminta vähentää monia kustannuksia pidemmällä aikavälillä.

 

Yksi esimerkki sekä yritysten että yksityishenkilöiden taloudellisesta kestävyydestä on pitkäjänteinen ja vastuullinen sijoitustoiminta. Sijoituskohteita valittaessa tulee huomioida esimerkiksi yritysten ympäristö- ja sosiaalinen vastuu, eettiset periaatteet sekä hyvä hallintotapa. Tämä edistää kestävää kehitystä, sillä vastuullinen sijoittaminen tukee yrityksiä, jotka toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (Nordnet).

 

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

 

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen epätasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen (Ympäristöministeriö).

 

Muutamia kurssilla nousseita ajatuksia sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen liittyen oli kulttuuriperintöön liittyvä matkailu, joka voisi edistää paikallista taloutta ja samalla säilyttää paikallisia kulttuuriperinteitä ja tapoja.

Kuva 1. Fiia Ketonen

 

YK ja 17 kestävän kehityksen tavoitetta

Kuva 2. www.ykliitto.fi

 

Yhdistyneet Kansakunnat eli YK ovat loivat tavoiteohjelman ”Agenda 2030” vuonna 2015, jonka ovat ottaneet käyttöön kaikki 193 jäsenmaata. Agenda sisältää 17 kestävän kehityksen päätavoitetta ja yhteensä 169 alatavoitetta, joiden kaikkien tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla (Ulkoministeriö). Suomi on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Myös Suomen kehitysyhteistyö tukee tätä sitoumusta.

 

Joka vuosi julkaistaan raportti jäsenmaiden toiminnasta ja vuosittain pohjoismaat pärjäävät hyvin. Viimeisimmän raportin mukaan parhaimmat pisteet saivat Suomi, Tanska, Ruotsi ja neljäntenä Norja. Kävimme aihetta läpi tunneilla ja monelle tuli yllätyksenä listan kärkimaan, Suomen, heikko suoriutuminen sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Monessa tasa-arvoon liittyvässä asiassa olemme Euroopan edelläkävijöitä, mutta naisiin kohdistuvassa väkivallassa emme. Suomi on edelleen Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille (YLE).

 

Suomessa nainen altistuu väkivallalle useimmiten kumppaninsa puolesta. Väkivalta alkaa jo nuorella iällä: joka neljäs parisuhteessa ollut yli 15-vuotias nainen on kokenut väkivaltaa kumppaninsa toimesta ennen 25 vuoden ikää. Suomessa lähes puolet yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa lähisuhteessa (UN Women Suomi).

 

Mitä on yritysvastuu?

 

CSR  (Corporate Social Responsibility) tarkoittaa yritysten sosiaalista vastuuta. Se on käsite, jossa yritykset ja organisaatiot ottavat huomioon toimintansa vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön. Yritysten yhteiskuntavastuuseen kuuluu, että yritykset ottavat vastuun liiketoimintansa sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja pyrkivät aktiivisesti luomaan myönteisiä vaikutuksia ympäröivään maailmaan.

 

Yritysten yhteiskuntavastuu voi esiintyä eri muodoissa, kuten hyväntekeväisyydessä, vapaaehtoistyössä, eettisissä liiketoimintakäytännöissä, kestävissä liiketoimintakäytännöissä ja yhteisöllisessä sitoutumisessa. Jotkin yritykset sisällyttävät yritysten yhteiskuntavastuun osaksi ydinliiketoimintastrategiaansa ja tekevät siitä olennaisen osan toimintaansa ja päätöksentekoprosessejaan. Yritysten yhteiskuntavastuun tavoitteena on luoda kestävä tulevaisuus sekä yritykselle että yhteisöille, joita ne palvelevat.

 

Yritysten yhteiskuntavastuuta on yleisesti ottaen neljää päätyyppiä, ympäristövastuu, eettinen vastuu, filantrooppinen vastuu sekä taloudellinen vastuu. Yritys voi halutessaan harjoittaa mitä tahansa näistä erikseen, eikä osallistumattomuus jollakin alalla välttämättä sulje pois yrityksen sosiaalista vastuuta.

 

Ympäristövastuu

 

Ympäristövastuu on yritysten yhteiskuntavastuun peruspilari, jonka juuret ovat luonnonsuojelussa. Optimoimalla toimintansa yritys voi varmistaa, että se jättää luonnonvarat samaan tai parempaan kuntoon kuin ennen liiketoimintaansa.

 

Esimerkkejä ympäristövastuusta:

 

• Saasteiden, jätteiden, luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen vähentäminen tuotantoprosessin kautta.

 

• Materiaalien kierrättäminen kaikissa prosesseissa, mukaan lukien uudelleenkäyttökäytäntöjen edistäminen asiakkaiden kanssa.

 

• Hiilijalanjäljen pienentäminen tai kompensoiminen. Esimerkiksi yritys, joka tuotannollaan tuhoaa metsää, voi sitoutua istuttamaan saman verran tai enemmän puita.

 

• Valitsemalla kuljetuksen, joka on vähäpäästöinen.

 

• Suunnittelemalla ja valmistamalla tuotteita, jotka ovat aiempia vastuullisempia. Esimerkiksi ruohonleikkuriyritys, voisi suunnitella sähkökäyttöisiä ruohonleikkureita.

 

Eettinen vastuu

 

Eettinen vastuu on yritysten yhteiskuntavastuun peruspilari, joka perustuu oikeudenmukaiseen ja eettiseen toimintaan. Yritykset asettavat usein omat standardinsa, mutta ulkoiset paineet tai asiakkaiden vaatimukset voivat muokata eettisiä tavoitteita.

 

Esimerkkejä eettisestä vastuusta:

 

• Oikeudenmukainen kohtelu kaikentyyppisille asiakkaille iästä, rodusta, kulttuurista tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

 

• Kaikkien työntekijöiden hyvä kohtelu, mukaan lukien palkka ja edut, jotka ylittävät säädetyt minimimäärät. Tähän sisältyy oikeudenmukainen työsuhteen huomioon ottaminen kaikille yksilöille henkilökohtaisista eroista riippumatta.

 

• Toimittajien käytön laajentaminen siten, että hyödynnetään erilaisia toimittajia, jotka edustavat eri rotuja, sukupuolia, veteraanien asemaa tai taloudellista asemaa.

 

• Toiminnan ongelmien rehellinen paljastaminen sijoittajille ajoissa. Vaikka yritys ei aina olekaan velvollinen, se voi halutessaan hoitaa suhteitaan ulkoisiin sidosryhmiin lakisääteisiä velvoitteita tiukemmin.

 

Filantrooppinen vastuu

 

Filantrooppinen vastuu on yritysten yhteiskuntavastuun pilari, joka haastaa sen, miten yritys toimii ja miten se osallistuu yhteiskunnan toimintaan. Yksinkertaisimmillaan filantrooppinen vastuu tarkoittaa sitä, miten yritys käyttää resurssejaan maailman parantamiseen.

 

Esimerkkejä filantrooppisesta vastuusta:

 

• Yritys lahjoittaa tuottojaan hyväntekeväisyysjärjestöille.

 

• Yritys harjoittaa liiketoimintaa arvojaan tukevien yhteistyökumppaneiden kanssa.

 

• Yritys tukee työntekijöiden hyväntekeväisyyspyrkimyksiä.
• Yritys sponsoroi varainkeruutapahtumia tai on läsnä niihin liittyvissä yhteisöissä tai tapahtumissa.

 

Taloudellinen vastuu

 

Taloudellinen vastuu on yritysten yhteiskuntavastuun pilari, joka sitoo yhteen edellä mainitut kolme osa-aluetta. Yritys tekee suunnitelmia keskittyäkseen enemmän ympäristönsuojeluun, eettisiin ja hyväntekeväisyysnäkökohtiin.

 

Tähän sisältyvät menot seuraaviin kohteisiin:

 

• Kestävyyttä edistävien uusien tuotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen.

 

• Erilaisten lahjakkuuksien rekrytointi monimuotoisen työvoiman varmistamiseksi.

 

• Aloitteet, jotka kouluttavat työntekijöitä DEI:stä, sosiaalisesta tietoisuudesta tai ympäristönäkökohdista.

 

• Prosessit, jotka saattavat olla kalliimpia mutta tuottavat parempia yhteiskuntavastuun tuloksia.

 

• Avoimen taloudellisen raportoinnin varmistaminen, mukaan lukien ulkoiset tarkastukset.

 

Yritysten toteuttamista yritysten yhteiskuntavastuuta koskevista aloitteista on monia esimerkkejä. Seuraavassa on muutamia niistä:

 

1. Hyväntekeväisyys: Monet yritykset lahjoittavat rahaa tai resursseja hyväntekeväisyysjärjestöille sekä voittoa tavoittelemattomille järjestöille, kuten sponsoroimalla tapahtumia tai tekemällä hyväntekeväisyyslahjoituksia.

 

2. Työntekijöiden vapaaehtoistyö: Jotkin yritykset kannustavat työntekijöitään vapaaehtoistyöhön paikallisten yhteisöjen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen auttamiseksi.

 

3. Kestävän kehityksen aloitteet: Yritykset voivat ottaa käyttöön ympäristöystävällisiä käytäntöjä, kuten jätteiden vähentämistä tai uusiutuvan energian käyttöä, minimoidakseen ympäristövaikutuksensa.

 

4. Eettiset liiketoimintakäytännöt: Yritykset voivat ryhtyä toimiin varmistaakseen, että niiden toiminta on eettistä, kuten toteuttamalla oikeudenmukaisia työvoimakäytäntöjä, välttämällä epäeettisiä toimittajia ja pitämällä toimitusketjunsa avoimina.

 

5. Yhteisöön sitoutuminen: Yritykset voivat tehdä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa tukeakseen taloudellista kehitystä, tarjotakseen työmahdollisuuksia ja parantaakseen elämänlaatua.

 

6. Koulutus: Jotkin yritykset tarjoavat koulutusohjelmia työntekijöilleen tai laajemmalle yhteisölle, kuten taloustaitokursseja tai työharjoitteluohjelmia.

 

7. Moninaisuutta ja osallisuutta koskevat aloitteet: Yritykset voivat asettaa monimuotoisuuden etusijalle ottamalla käyttöön toimintakäytäntöjä, jotka edistävät monimuotoisempaa ja osallistavampaa työpaikkaa.

 

Mikä on GRI?

 

GRI (Global Reporting Initiative) on riippumaton kansainvälinen järjestö, joka auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita ottamaan vastuun vaikutuksistaan tarjoamalla niille maailmanlaajuisen yhteisen kielen, jolla ne voivat tiedottaa näistä vaikutuksista.

 

On tärkeää, että yrityksillä on samanlaiset standardit, sillä muutoin yritykset voivat jättää pois ne osat, joissa ne eivät ole yhtä hyviä, ja korostaa niitä, joissa ne toimivat hyvin. EU:n säännöissä edellytetään, että suuryritykset ja pörssiyhtiöt julkaisevat säännöllisesti raportteja sosiaalisista ja ympäristöriskeistä, joita ne kohtaavat, ja siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön.

 

Vuodesta 2023 alkaen kaikkien EU:n suurten organisaatioiden on raportoitava kestävyyspolitiikastaan ja suorituskyvystään. Euroopan komissio esitti huhtikuussa 2021 ehdotuksen yritysten kestävän kehityksen raportointia koskevaksi direktiiviksi (CSRD). Useimmiten yritysvastuun lait ovat kuitenkin vielä vapaaehtoisia.

 

Kansainvälistymisen viikko Leiriassa

 

Yritysvastuukurssi huipentui viikkoon Leiriassa, Portugalissa. Viikko oli todella kansainvälinen, opiskelijoita osallistui Belgiasta, Espanjasta, Portugalista, Ranskasta ja Suomesta. Ryhmät oli rakennettu niin, että kaikki pääsivät työskentelemään uusien tuttavuuksien kanssa. Ensimmäisenä päivänä pääsimme kuulemaan luennon mielenkiintoisesta luontoa suojelevasta projektista.

 

Ennen yhteistä viikkoa, meille jaettiin Suomessa eri toimialoja, joista saimme valita meitä kiinnostavan. Itse valitsin lentoyhtiöt ja yrityksenä Finnairin. Tutustuimme itsenäisesti valitsemamme yrityksen vastuullisuusraporttiin ja teimme pienen esitelmän aiheesta. Sen jälkeen me tutustuimme muiden maiden opiskelijoihin, jotka olivat valinneet saman toimialan. Työstimme yhteistä projektiamme jo ennen saapumista Leiriaan. Leiriassa ison osan viikosta työstimme yhdessä esitelmäämme lentoyhtiöistä ja niiden vastuullisuusraporteista. Viimeisenä päivänä teimme yhteisen esitelmän yrityksistämme, jonka esitimme opettajille ja toisille opiskelijoille.

 

Retkeemme kuului myös hauskaa yhdessäoloa, sillä ensimmäisenä iltana meillä oli yhteinen illallinen sekä viimeisenä päivänä kävimme viinimuseossa ja rannalla Nazaressa.

 

Lähteet

 

Ympäristöministeriö. Mitä on kestävä kehitys? Luettu 29.4.2023.

https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys

 

Nordnet. Vastuullinen sijoittaminen. Luettu 30.4.2023.

https://www.nordnet.fi/fi/opi-uutta/vastuullinen-sijoittaminen

 

Suomen YK-liitto. Kestävä kehitys – Agenda 2030. Luettu 1.5.2023.

https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys

 

Ulkoministeriö. Agenda 2023 – kestävän kehityksen tavoitteet. Luettu 28.4.2023.

https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet

 

Sustainable Development Report 2022. Luettu 28.4.2023. https://dashboards.sdgindex.org/

 

YLE. Suomi on Euroopa unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille, mutta väkivalta kirjataan vain harvoin sairaalassa ylös. Luettu 28.4.2023.

https://yle.fi/a/3-11167864

 

UN Women Suomi. Naisiin kohdistuva väkivalta on musertavan laaja ihmisoikeusloukkaus: maailmassa joka kolmas nainen kärsii väkivallasta. 9.12.2021. Luettu 28.4.2023.

https://unwomen.fi/yleinen/naisiin-kohdistuva-vakivalta-on-musertavan-laaja-ihmisoikeusloukkaus-maailmassa-joka-kolmas-nainen-karsii-vakivallasta/

 

Vihuri, R. Business Responsibility and Sustainable Development -kurssimateriaalit. 2023.

 

Fiia Ketonen. Muistiinpanot. 2023.

 

Kuva 1: Fiia Ketonen

 

Kuva 2. www.ykliitto.fi

Lisää essee omaan suosikkilistaan