Luonnon sielunmaailma

Fiia Ketonen / Yksilöessee 2ep

Johdanto

Tämän opiskeluvuoden teemani on oman hyvinvoinnin priorisointi, erityisesti ylikuormittumisen vähentäminen. Luonto ja luonnossa urheilu on aina ollut itselleni isossa osassa arjesta palautumista. Vuosi vuodelta luonnosta on tullut itselleni entistä tärkeämpi ja haluan olla mukana huolehtimassa siitä. Toivon koko sydämestäni tulevien sukupolvienkin pystyvän kokemaan luonnon niin kuin itse olen sen saanut kokea, loputtomat metsät, puhtaat vedet sekä lumiset talvet.

Tämän vuoden 2022 lukukauden alkuun lähdin muutaman päivän telttaretkelle pyörällä hyvän ystäväni kanssa. Unohdin ottaa oman kirjan mukaan, joten ystäväni lainasi minulle Peter Wohllebenin kirjan nimeltä Puiden salattu elämä. Wohlleben on saksalainen metsänhoitaja, joka on omistanut huomattavan määrän ajastaan metsän tutkimiseen Kirjassaan hän inhimillistää puita puhumalla niiden tunteista, viestinnästä ja rakkauselämästä, mutta se saa lukijan näkemään metsän uusin silmin. Parhaimmillaan jopa arvostamaan sitä enemmän.

Rehellisyyden nimissä, en ole edes ehtinyt lukea kirjaa vielä loppuun, mutta se toimi inspiraationa tälle esseelle. Tässä esseessä pohdiskelen luontoa ja luontosuhdetta.

Suomalaisten luontosuhteesta

Pysäyttääksemme luonnolle aiheutuvan tuhon, kaikkien meidän arvoillamme, asenteilla ja ajatusmalleilla on iso merkitys (Sitra, 2020). Sitra teetätti vuonna 2021 kyselytutkimuksen selvittääkseen miltä suomalaisten luontosuhteet näyttävät tänä päivänä. Kyselyn mukaan suomalaisista 87 prosenttia pitää luontoa erittäin tai melko tärkeänä omassa elämässään ja arjessaan. Merkittävää on myös, että erot kaupunkien ja maaseudun välillä ovat pieniä.

Suomalaiset hakevat luonnosta pääosin hyvinvointia, mielenrauhaa sekä virkistystä ja energiaa. 56 % kertoi luonnon auttavan palautumaan ja rentoutumaan. Mielenkiintoista oli myös, ettei luonnon kokeminen rajoitu vain luonnossa olemiseen. Vastaajista 73–74 % kertoi vaikuttavien luontokuvien ja kiinnostavan luontotiedon oppimisen tietokirjoista sekä luontodokumenteista olevan merkityksellinen osa luonnon kokemista.

Suomalaisista myös iso osa on huolissaan luonnon tilasta. 79 % vastaajista on huolissaan luonnosta maailmalla ja 58 % on huolissaan Suomen luonnon tilasta. Kyselyyn vastanneista 62 % olisi valmis muuttamaan kulutus- ja elämäntapojaan luontokadon pysäyttämiseksi.

Omasta luontosuhteesta

Henkilökohtaisesti koen luontosuhteeni muuttuneen melko radikaalisti iän myötä. Olen kasvanut maaseudulla alueella, jossa oli paljon peltoja ja maatiloja. Metsää oli kuitenkin vähemmän kotini lähellä, joten lapsena en viettänyt hirveästi aikaa metsässä. Tunturia ei ollut mailla halmeilla. Ala-asteella en pitänyt liikunnasta ja kuuluisat hiihtotraumatkin on saatu jo ennen yläastetta. Yläasteella aloin pitää liikunnasta, mutta lähinnä sisällä liikkumisesta. Tanssiminen oli oma suosikkilajini.

Asuin reilu parikymppisenä 2,5 vuotta Australiassa ja Aasiassa, missä synty rakkaus ulkona liikkumista kohtaan. Opettelin surffaamaan, joogasin usein rannalla tai puistossa, kävin metsässä kalliokiipeilemässä, vaelsin, maastopyöräilin ja mitä tahansa muuta keksinkin. Ennen Australiaan muuttoa en ollut koskaan käynyt Lapissa ja laskettelua olin kokeillut pari kertaa ala-asteella. Australiassa sain usein kuulla miten ihmiset kadehtivat mahdollisuuksia harrastaa laskettelua omassa kotimaassani. Monet olivat myös nähneet kuvia revontulista ja pohjoisen maisemista. Muistan jopa hieman hävenneeni, etten ollut osannut arvostaa Suomen luontoa, enkä ollut koskaan nähnyt revontulia, käynyt Lapissa tai lasketellut

Muutettuani takaisin Suomeen ja päätin ottaa uuden asenteen kotimaani luontoa kohtaan. Vietin enemmän aikaa luonnossa, kävin ensimmäistä kertaa telttailemassa Suomessa ja aloin laskettelemaan. Pikkuhiljaa ulkolajit ja ulkona vietetty aika lisääntyi, aloin kuvaamaan Suomen luontoa ja nykyään se on tavallaan osa työtäni. Luontosuhteeni on hyvin vankka ja aion tehdä kaikkeni pitääkseni huolta luonnostamme.

Kuva 1. Fiia Ketonen 2021

Matkalle kevyin kantamuksin

Pyöräretkelle ei voi pakata paljon, jokainen tavara tulee miettiä huolellisesti. Valokuvaajana halusin ottaa mukaan kameran, mutta jätin sen viime hetkellä pois, koska ajatuksena oli pakata pyörälaukut vasta ystäväni luona. Olen tottunut matkustamaan ympäri Suomea painavien tavaroiden kanssa, joten tuntui todella vapauttavalta lähteä matkaan niin kevyesti. Söimme ystäväni kanssa yhdessä aamupalaa, pakkasimme tavarat ja lähdimme junalla kohti Kouvolaa. Kouvolasta olimme päättäneet pyöräillä metsien läpi Matkoslammen laavulle ja sitten viimeisenä päivänä autotietä takaisin Kouvolaan.

Tämä retki on tämän syksyn suosikkini, koska arjesta pääsi irtautumaan täysin. Puhelinta ei ollut mahdollista ladata hirveästi, joten sitä ei voinut myöskään käyttää. Kannettavaa tietokonetta tai kameraa ei ollut mukana. Vain me, pyörät ja luonto. Nykymaailma kuormittaa aistejamme melkoisesti. Itsekin työskentelen sosiaalisen median parissa ja vietän paljon aikaa koneella, siksi koen erityisen tärkeäksi järjestää aikaa palautumiseen täysin ilman älylaitteita. Ajattelen meidän kaikkien tarvitsevan hiljaisuutta, pelkkiä luonnonääniä ympärillämme.

Vaikka pyöräretki oli fyysisesti raskas, oli se henkisesti vapauttava ja palauttava. Pyöräillessä selässä ei voi pitää edes reppua, joten olo oli kevyt. Ajoimme hiekkateitä ohi maatalojen ja lampaiden, metsän, järvien sekä kansallispuiston läpi. En kuunnellut edes musiikkia, pyöräilin vain. Iltaisin pystytimme teltan järven rannalle, kävimme uimassa viileässä syysilmassa ja kokkasimme retkikeittimellä ruokaa otsalamppujen valossa. Matkalla teimme lounaat metsän siimeksessä ja keräsin meille jälkiruoaksi puolukoita. Viimeinen yöpaikkamme oli laavu, joka on tunnettu pienestä kävynmuotoisesta saunasta ja se sijaitsee lammen rannalla. Oli ihan sanoin kuvaamaton tunne saapua kohteeseen pitkän päivän pyöräilyn jälkeen ja mennä suoraan saunaan. Sinä iltana teimme ruoaksi sienirisottoa ja lättyjä.

Metsälläkin on tunteet

Peter Wohlleben tapaa kirjoittaa on pidetty välillä kiistanalaisena, sillä hän antaa puille tietoisuuden. Wohlleben kertoo kirjassaan, miten puut kommunikoivat keskenään, käyvät läpi ongelmia ja väistelevät kuolemaa. Hän myös kertoo puilla olevan suhteita ja liittoumia. Puut itkevät janoaan, panikoivat ja surevat. Ne puhuvat ja tekevät ilkitekoja. Hän myöntää sen olevan tapa päästä puhumaan näistä aiheista muillekin, kuin vain toisille tutkijoille. Huolimatta tarinankerronnallisista tavoista, monet tutkimukset osoittavat, että puut saattavatkin olla paljon viisaampia mitä olemme tähän asti tienneet.

Puut jakavat vettä ja ravinteita sekä lähettävät toisilleen viestejä niiden avulla. Puut kommunikoivat myös ilman kautta, lähettäen feromoneja ja muita tuoksuun perustuvia merkkejä. Esimerkki puiden hajuun ja makuun perustuvasta puolustusmekanismista on mäntyjen reaktio toukkiin. Mänty havaitsee toukan syljen ja alkaa erittää feromoneja, jotka houkuttelevat paikalle ampiaisia. Ampiaiset munivat toukkien sisälle ja ampiaisten toukat syövät ne pois. Näin puut säästyvät hyökkäykseltä. (Grant & Markosian 2018.)

Miten vaikuttaa yksilönä?

Mielestäni metsän, luonnon ja puiden inhimillistäminen on tehokas tapa vaikuttaa ajatuksiin. Luonto ei ole hyödyke, vaan se on elinehtomme. Me kaikki tarvitsemme luontoa, ei vain elämiseen, mutta se tuo meille energiaa ja mielenrauhaa. Kiireisen päivän jälkeen voimme lähteä kävelylle raikkaaseen ulkoilmaan lähimetsään ja palautua. Voimme uida kirkkaissa järvissä ja lasketella tuntureilla. Nämä eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan jokaisen meistä tulee tehdä osuutemme saadaksemme pitää luontomme. POW Finland eli Protect Our Winters Finland on järjestö, joka kannustaa luonnon ja erityisesti talviurheilun ystäviä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. He ovat jakaneet sivuilla POW polun, joka toimii apuna niille, jotka haluavat auttaa ja vaikuttaa.

1. Vaikuta politiikkaan. Äänestä ehdokkaita, jotka pitävät ympäristömme puolta

2. Ole äänessä. Puhu ilmastokriisistä ystävillesi, perheellesi ja työtovereillesi sekä sosiaalisen median verkostoissa.

3. Lue ilmastokriisistä ja etsi ratkaisuja netistä, kirjoista sekä luotettavista tiedotusvälineistä.

4. Elä yksinkertaisemmin. Asu ilmastoystävällisesti, vähennä kulutusta, älä osta mitään turhaa, vuokraa, lainaa, käytä tavaroita uudelleen ja pidempään sekä kierrätä mitä et enää tarvitse.

5. Syö ilmastoystävällisesti. Suosi planetaarista ruokavaliota, vältä liha- ja maitotuotteita, suosi sesongin tuotteita, minimoi hävikki.

6. Matkusta fiksummin. Käytä mahdollisimman paljon joukkoliikennettä, kimppakyytejä ja lihasvoimaa (kävely, pyöräily). Valitse juna lentämisen sijaan, ja suosi lähimatkailua. Jos lennät, ole kohteessa mieluummin kerralla pidempään muutaman lyhyemmän matkan sijaan.

7. Äänestä lompakollasi. Suosi yrityksiä, joiden tuotteet ja toimintatavat ovat ympäristöystävällisiä, ja joille ympäristöstä huolehtiminen on etusijalla. Sijoita vastuullisiin yrityksiin. Kompensoi.

Lähteet

Markosian, D. & Grant, R. Do Trees Talk to Each Other? 2018. Luettu 9.12.2022

https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-whispering-trees-180968084/

Polku talvien pelastumiseen. Protect Our Winters Suomi. Luettu 9.12.2022

https://www.protectourwinters.fi/polku-talvien-pelastamiseen/

Sitra & Kantar TNS kyselytutkimus. Suomalaisten luontosuhteet. 2021.

https://www.sitra.fi/julkaisut/suomalaisten-luontosuhteet-kysely/

Wohlleben, P. Puiden salattu elämä – kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä. 2020 Gummerus