Tampere
04 May, Saturday
8° C

Proakatemian esseepankki

Yrittäjyys – Tilastotiedettä halveksiva veto



Kirjoittanut: Pyry Paaso - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
EXIT
Anssi Kiviranta
Matias Mäenpää
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yrittäjyys – Tilastotiedettä

halveksiva veto

 

Väisänen on tunnettu suorasukaisista letkautuksistaan, jotka nousivat koko kansan tietoisuuteen mm. Leijonan Luola ohjelman kautta. Väisäsen suorapuheinen tyyli saattaakin hämmentää, mutta lannistamisen sijaan hänen tavoitteenaan taitaakin olla pöydän puhdistaminen yrittäjyyden tyhjästä sanahelinästä. Väärää yrittämistä kirjassaan hän lataakin, että yhtiöiden arvo litanioiden olevan kuin lasten kirje joulupukille, ellei niillä ole todellista katetta yrityksen arjessa ja kulttuurissa

 

Mun ei pitänyt todellakaan päätyä ikinä yrittäjäksi. Mun isä oli taksiyrittäjä, samoin faijja. Yrittäjäksi ryhtyminen, kun hänen mukaansa on kaikkea tilastotiedettä halveksiva veto. Vain ani harvasta ihmisestä, kun on yrittäjäksi ja vielä harvemmasta menestyväksi yrittäjäksi. Niistä yrityksistä, jotka hakevat voimakasta kasvua nopeasti on kymmenen vuoden päästä vain 5% jäljellä. Ja pääomasijoitetuista firmoista 95% ei yllä omistajien tavoitteisiin. tämä on tilastollinen fakta, Väisänen sanoo.

 

Skeptiseltä kuulostavan puheensa takana hän on kuitenkin sama mies, joka johti Blanccon tiedonhävitysbisneksen kansainväliseksi edelläkävijäksi ja on sittemmin sijoittanut useisiin suomalaisiin kasvuyrityksiin.

 

Opiskelijakaverit Tervo ja Väisänen perustivat ensimmäisen oikean yhtiön, Karelian Innovations, joka keskittyi aluksi kehittämään autojen lohkolämmittimen kauko-ohjausjärjestelmää ja toisena yritys ideana oli tietokoneiden lukituslaitteet. Kummastakaan ideasta ei ollut isommin menestyväksi bisnekseksi. Totesimme kantapään kautta, että kaverin kanssa ei tosiaan kannata perustaa yritystä. Menestykseen johtanut avaus tuli kuitenkin lapasyöttönä Pohjois-Karjalan keskussairaalalta, kun Tervon ostamalta tietokoneelta löytyi tuhansien infarktipotilaiden tiedot. Sairaalan huolimattomuudesta tuli valtakunnan uutinen ja poliisi asia. Kolmas seuraus oli Väisäsen ja Tervon päätös lähteä tiedonhävitys bisnekseen. Tuohon aikoihin 2000-luvun alussa tiedon määrä oli rajussa kasvussa. Blancco suuntasi kansainväliseen kasvuun ja yksi menestys tekijä oli Blanccon älykäs strategia, jossa yritys loi monissa maissa ensimmäistä kertaa standardit tiedon hävitykseen. Blancco rakensi fiksusti epäreilua kilpailu asetelmaa.

 

Alussa olimme kuin hullu apina hyppäämässä viidakossa liaanista toiseen, aina ei tiennyt mihin kannattaa edes hypätä. Sitten ruvettiin katsomaan tilastoja. Paljonko tässä maassa on IT-laitteita, joista voisi tiedot hävittää ja sitten katsottiin, kuinka vakavasti siinä maassa suhtauduttiin tietoturvaan. Digitalisaatiosta ja skaalautumis-haasteista nopeasti kasvavan yrityksen tärkeimmät voimavarat olivat tuolloin ja ovat edelleen toisiinsa luottavat ja tulosta tekevät ihmiset.

 

Menimme moniin maihin niin, että lobbasimme tiedonhävitys sertifiointia, olimme näissä maissa ensimmäisen yritys, joka pääsi sertifiointi prosessin ja sai sertifikaatin. Tämä ajatus tuli ihan siitä, että jossakin meiltä vaadittiin sitä. Sitten menimme Tšekkiin ja olimme, että hei teidänkin maassanne pitää olla tiedonhävitykseen ihan sertifikaatit. Blancco oli tuolloin aikaansa edellä tulevaisuuden suunnittelussa hyödyntämällä MMR ajattelua, kuukausittain toistuva liikevaihto.

 

Blanccolla oli useampi toimintamalli, jälleenmyyjien ja Franchising mallin lisäksi tuli tytäryhtiöt, osakkuus tai joint ventures mallilla. Kim Väisänen kehuu edelleen mallia helvetin hyväksi. Kun kaveri on itse yrittäjä, hän miettii kustannuksia hieman eri tavalla. He pääsivät myös osakkaiksi etukäteen määritellyillä ehdoilla, ja lunastukset oli liikevoittoon sidottuja ja sitten kun tullaan vaiheeseen, että firma myydään, hän saa työstään korvauksen. Jos he olisivat olleet työntekijöitä, olisivat saaneet ehkä parempaa palkkaa, mutta earn-out olisi jäänyt saamatta.

 

Kim Väisäsen Väärää yrittämistä-kirjan yksi teeseistä onkin, että yleispätevät bisnes konsulttien reseptit eivät vie minnekään, vaan jokainen menestyvä yritys on yksilönsä. Suurin osa yrittämisestä on epäonnistumista ja yksi hänen tärkeimmistä ominaisuuksistansa, on ollut kyky sietää epäonnistumisia. Väisäsen mielestä on valheellista hehkuttaa yleispätevää menestysreseptiä, joka sopisi erilaisille kasvua ja kansainvälistymistä hakeville yrityksille.

 

”Kaikki hyvät yritykset ja yrittäjät ovat menestyneitä omalla tavallaan, kaikki onnettomat yritykset ja yrittäjät ovat toistensa kaltaisia”

 

Olennaista pärjäämisen markkinassa on läsnäolo juuri siellä. Mitä kauemmaksi sä menet ja mitä erilaisempi kulttuuri on, sitä vaikeampaa myyminen on. Kaikki kaupankäynti perustuu luottamukselle ja kaikki luottamus taas perustuu kommunikaatiolle, verbaaliselle ja nonverbaaliselle. Joten mitä kauemmaksi sä lähdet omasta maasta ja kulttuurista, sitä kauemmin kestää rakentaa luottamus ja tehdä kaupat. Yksi Kanadalainen kaveri opetti mulle:” You can’t take human out of the regression”. Sun on vaan pakko tulla ihmisten kanssa toimeen. käytännössä bisnekset kasvavat vain ihmisten kautta.

 

Yhtiö myytiin Regenesikselle ja myyntiprosessi eteni lopulta todella nopeasti ja Väisänen jäikin nopeasti pörssiyhtiöksi muuttuneen yrityksen toimitusjohtajan paikalta pois.

Kommentoi