Tämä on esseen toinen ja viimeinen osa. Käsittelemme sisällysluettelon kohdat 5-7.

1. Johdanto
2. Mitä pitchaaminen on?
3. Miten onnistua pitchauksessa?
4. Onnistuneen pitchin rakenne
5. Esiintymisen portaat
6. Esiintymistilanteeseen valmistautuminen
7. Pohdinta

5 ESIINTYMISEN PORTAAT

Ervasti ja Turunen käyvät kirjassaan läpi esiintymisen portaat, joiden avulla on helppo hahmottaa millaisia vaiheita kokonaisvaltaisen esiintymistaidon kehittämiseen liittyy. Ideana on, että omat taitonsa voi asettaa kuvitteelliselle asteikolle, jotta voi harjoitella taitoja, jotka auttavat kehittymään kohti vaikuttavaa esiintymistä. Portaita on kokonaisuudessaan viisi; esiintymisen perusasiat, vastaus löytyy rakenteesta, tarinan voima – menestystarinaa rakentamassa, vuorovaikutuksen merkitys ja tunnetta peliin. Käyn tässä esseessä läpi kolme ensimmäistä porrasta ja sivuan myös hieman kahden viimeisen portaan pääpointteihin.

Ensimmäinen porras: esiintymisen perusasiat

Ensimmäiseltä portaalta löytyy esiintymisen perustaidot, jotka sisältävät äänen- ja kehonkäytön. Niiden jälkeen keskitytään esityksen sisältöön ja rakenteeseen, ja seuraavaksi vielä vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun. Vuorovaikutus ja tunneilmaisu ovat taitoja, jotka kehittyvät esiintymiskokemuksen myötä, eli alkutaipaleella on tärkeämpää keskittyä perustaitoihin sekä selkeään sisältöön ja rakenteeseen.

Seuraavaksi kirjassa käydään läpi konkreettisin esimerkein, mitä tapahtuu vaihe vaiheelta ennen esitystä. Teknisten apuvälineiden puolesta pitchaaminen on tehty hyvin helpoksi, sillä ainoa väline mitä tarvitset, on mikrofoni. Parhaimmassa tapauksessa käytössä on langaton mikrofoni, jolloin esiintyjä pystyy vapaasti liikkumaan ja käyttämään käsiään osana kehonkieltään. Mikrofoni ei toki aina ole pakollinen osa esiintymistä, mutta jotta esiintyjä kuullaan erinomaisesti, on siitä usein hyötyä. Kuten jo aiemmin mainitsin, lavalle noustessa yleisö alkaa välittömästi tekemään havaintoja esiintyjästä, joka on tietenkin itsestään selvää. Valitettavasti usein ihmiset tekeävät johtopäätöksiä näkemänsä perusteella, kuten esimerkiksi miten henkilö on pukeutunut tai miten hän ottaa tilanteen haltuun. Mutta onneksi pitchausten kaltaisissa tilaisuuksissa suurin painoarvo on sillä, mitä ihmiset kuulevat.

Kirjassa mennään hieman syvemmälle äänenkäytön ja artikulaation ihmeelliseen maailmaan. Monet saattavat ajatella, että nämä asiat ovat tylsiä ja tarpeettomia, kunhan pitchin sisältö on täyttä kultaa. Asia on kuitenkin niin, että harjoittelemalla omaa äänenkäyttöä sekä artikulaatiotaitoja, pitchauksen tason voi nostaa vielä korkeammalle. Vaikka puheääni on osittain synnynnäinen ominaisuus, voi sitä kuitenkin myös kehittää. Kokemattoman esiintyjän on mahdollista saada aloitellessaan paljon anteeksi, mutta fakta on se, ettei kukaan jaksa kuunnella esitystä, mistä ei saa mitään selvää. Mitä tulee artikulaation harjoittamiseen, monet saattavat pitää ajatusta jopa naurettavana, koska asia on kuitenkin niin yksinkertainen. Mutta onko kuitenkaan? Harjoittelemalla on mahdollisuus löytää aivan uudenlainen yhteys omaan ääneen ja puhetapaan. Tähän samaan kategoriaan menee myös äänensävy, jolla luonnollisestikin on suuri merkitys siihen, kuinka sinut ja asiaisi ymmärretään.

Kirjassa on myös mainittu muutama erinomainen vinkki liittyen äänenkäyttöön:

• ota aktiivisen rento asento: pyörittele hartioita ennen puhumista,
• lämmittele äänilihaksistoasi: kieltä ja kasvojen lihaksia voi jumpata,
• äänenvoimakkuus – pystytkö säätelemään äänenkäyttöön tarvittavaa energiaa?
• mitä tunnetta ilmaiset äänelläsi?

(Ervasti & Turunen 2020).

Ervasti ja Turunen ottivat kirjassaan käsittelyyn myös yhden hyvin mielenkiintoisen henkilön ja hänen tapansa esiintyä, nimittäin Sanna Marinin. Mielestäni analyysi on erittäin paikkaansa pitävä ja itse kiinnitin huomiota myös täysin samoihin asioihin Marinin pääministerikaudella. Näin he analysoivat Marinin esiintymistä:

’’Marinin äänenkäyttö on päättäväistä, mutta siitä välittyy samaan aikaan empaattisuutta. Pääministeri Marin on ilmaisultaan huomattavan selkeä. Marin lähes yliartikuloi ja painottaa melkein jokaista sanomaansa sanaa erikseen ja pitää lyhyen tauon jokaisen sanan välissä. Näin sanoman merkityksellisyys korostuu. Marinin kehonkieli on hallittua ja hillittyä: hän alleviivaa sanomisiaan katseella ottaa katsekontaktia liveyleisöön ja kameraan.’’ (Ervasti & Turunen 2020)

Vaikka aiemmin mainitsin, että pitchausten kaltaisissa tilanteissa suurin painoarvo on sillä, mitä ihmiset kuulevat, niin loppupeleissä keho on kuitenkin se, jolla viestitään. On tärkeää kiinnittää huomiota asioihin kuten missä kohtaa lavaa esiinnyt ja kuinka pidät käsiäsi esityksen aikana.

’’Esiintyjä, joka on suuntautunut yleisöönsä kehonkielellä ja on kehostaan auki, tuntuu yleisöstä helposti lähestyttävältä.’’ (Ervasti & Turunen 2020)

Edellä mainittu väite helposti lähestyttävästä esiintyjästä pitää mielestäni aivan paikkansa. Millainen vaikutelma sinulla tulee esiintyjästä, joka esimerkiksi pitää käsiä ristissä? Tai ei ota katsekontaktia yleisöön juuri ollenkaan? Koska pitchauksen yksi tärkeimmistä asioista on vuorovaikutuksen kokeminen esiintyjän ja yleisön välillä, avoin elekieli on erityisen tärkeä osa onnistumista. Avoin kehonkieli viestii yleisölle, että esiintyjä on kiinnostunut kuulemaan yleisön ajatuksia ja kysymyksiä, ja näin ollen mahdollistaa esityksen jälkeisen hetken avoimelle dialogille pelkän monologin sijaan.

Sosiaalipsykologi Amy Cuddyn sanoin: ’’Kehonkieli vaikuttaa siihen, kuinka toiset näkevät meidät, mutta se saattaa myös muuttaa sen, miten me näemme itsemme.’’ Kaikki lähtee siis kuitenkin siitä, että oma tunnetila ja olo vaikuttaa omaan itsevarmuuteen ja fiilikseen, sekä näkyy sen myötä myös ulospäin.

Mainittakoon vielä muutama käytännöllinen vinkki kehonkielen ilmaisuun:

• ole auki: avoin asento, rintakehä ja jalat auki,
• mieti oma voima-asentosi,
• ole valmis reagoimaan joka suuntaan,
• millaista statusta ilmaiset kehollasi?

(Ervasti & Turunen 2020).

Toinen porras: vastaus löytyy rakenteesta

Kävin aiemmin esseessä läpi onnistuneen pitchauksen rakennetta, mutta selkeytän vielä kertomaani valmentaja Mike Bradshawin opein. Bradswahin luomassa pitchausmallissa on yksinkertaisimmillaan viisi vaihetta ja pidemmän version voi rakentaa käyttämällä kaikkia kymmentä kohtaa:

1. kiteytys
2. ongelma
3. ratkaisu
4. arvo ja vaikuttavuus
5. liiketoimintamalli
6. toimintaympäristö
7. tiimi
8. houkuttelevuus
9. kutsu toimintaan
10. kiitokset

(Ervasti ja Turunen 2020).

Käytin aiemmin rakennetta käydessäni läpi sanoja markkinapotentiaali, ansaintamalli ja kilpailijat, mutta luonnollisestikin ne menevät edellä mainitun luettelon kanssa hyvin yhteen.

Sanotaan, että hyvän pitchin pituus voi olla 15 sekunnista vaikka puoleen tuntiin. Omaan korvaan viiden minuutin esitys voisi olla kaikista toimivin, jos mietin asiaa esimerkiksi siitä näkökulmasta, kuinka kauan itse jaksaisin keskittyä esitettävään asiaan. Ääripäässä sen sijaan 15 sekunnin esitys kuulostaa lähestulkoon mahdottomalta toteuttaa, ainakaan laadukkaasti. Ervasti ja Turunen käyttää kirjassaan esimerkkinä viiden minuutin pitchausesitystä. Heidän mukaansa tämän mittaisessa esityksessä ratkaisu tulee esittää joskus puolivälin jälkeen. Kun pitchataan yritysideaa, oleellisessa osassa on myös mahdollisen ratkaisun arvon ja vaikuttavuuden esittäminen. On myös tärkeää muistaa, että tässä kohdassa ei ole kyse vain yrityksen taloudellisista näkymistä vaan myös laajemmasta visiosta sekä tulevaisuuden odotuksista. (Ervasti & Turunen 2020.)

’’Katsoja tai kuuntelija haluaa kuulla tarinan, onnistumisen ja nähdä mielessään vision paremmasta maailmasta, jota kohti pyrkiä.’’ – Bradshaw

(Ervasti & Turunen 2020.)

Aiemmin en paneutunut sen syvemmin ’’Kutsu toimintaan’’ -kohtaan. Sillä tarkoitetaan ikään kuin pyyntöä yhteistyöhön ja tehdään lupaus siitä, että sijoittamalla juuri tähän yrittäjään pääsee mukaan tekemään muutosta.

On tärkeää muistaa, että onnistuneen pitchauksen rakennetta voi käyttää ideansa esittelyyn työelämässä muutenkin. Kiteytä ongelma, kerro ratkaisu sekä sen arvo ja vaikuttavuus. Kuulostaa helpolta, eikö?

Kolmas porras: tarinan voima – menestystarinaa rakentamassa

Kirjassa korostetaan sitä, että tarinankerronnan taito on keskeistä kaikessa julkisessa esiintymisessä. Perusajatus on, ettei lavalle mennä pyytelemään anteeksi. Tämän vuoksi kolmas porras kertookin tarinankerronnasta ja juonirakenteesta.

Tarkastellaan seuraavaksi juonirakenteen teoreetikko Gustav Freytagin kaavaa:

Kuva 1. Gustav Freytagin malli

Kuvasta pystymme näkemään, että jännitteen tulisi nousta ongelman kehittelyn kautta kohti keskivaiheen huippukohtaa. Pitchauksessa huippukohta edustaa juuri sitä puolivälin käännekohtaa, jossa siirrytään ongelmasta ratkaisuun. Lopun huipennuksen jälkeen voidaan tuoda vielä yllättävä ’’wau’’ -tarina. Ervasti lisää vielä kommentin omaan kokemukseensa pohjautuen, sillä hän on tehnyt havainnon liittyen huonoihin pitchausesityksiin; usein faktoja aletaan ladella heti alussa. Hänen mukaansa esimerkiksi yrityksen myyntilukuja ei kannata luetella heti esityksen alussa, vaan sen sijaan ensin pyrkiä vakuuttamaan kuuntelija sinusta itsestäsi ja yrityksesi pätevyydestä. Eli vasta kun olet onnistunut tässä, voit kertoa millainen laajempi merkitys asiallasi oikeastaan on. (Ervasti ja Turunen 2020.)

5 ESIINTYMISTILANTEESEEN VALMISTAUTUMINEN

’’Miten löytää rauha, jotta mahdolliset häiriötekijät eivät keskeytä tai pilaa esitystä? Kyse on valmistautumisesta ja oikeanlaisesta mielentilaan pääsemisestä, joita voi miettiä etukäteen. Tällaista virittynyttä mielentilaa voisi kutsua ’’esiintymismoodiksi’’. (Ervasti & Turunen 2020.)

Esitykseen valmistautumisen yhteydessä voi tehdä erilaisia mielikuvaharjoitteita, jotka tuovat lisää itsevarmuutta ja auttavat virittäytymään niin sanottuun esiintymismoodiin. Ervasti ja Turunen (2020) käyvät kirjassaan läpi yhden erinomaisen harjoituksen, jossa ideana on kuvitella sellainen tilanne, missä olet juuri astumassa yleisön eteen. He listasivat avuksi kysymyksiä, joiden avulla voi tehdä havaintoja kyseisestä tilanteesta:

• Missä olet?
• Keitä on paikalla?
• Mikä on roolisi ja suhteesi tilaisuuden järjestäjään?
• Minkälainen yleisö on?
• Millä tavalla aiot huomioida heidät?
• Millainen status sinulla on yleisöösi?
• Miten statukset muuttuvat esityksen aikana?

Tärkeintä on muistaa, että esiintymisjännitys on täysin normaalia ja kaikki maailman parhaimmatkin pitchaajat ovat joskus kamppailleet jännityksen kanssa, ja osa kamppailee varmasti edelleen. Ole siis armollinen itsellesi, käytä aikaa valmistautumiseen, pidä esityksesi viesti selkeänä ja käytä helposti ymmärrettäviä sanavalintoja, pyri keskittymään kropan rentouttamiseen hengityksen avulla sekä viimeiseksi, muista, että harjoitus tekee mestarin.

6 POHDINTA

Mielenkiintoni esiintymistaitoja ja pitchausta kohti kasvoi entisestään tutustuttuani aiheeseen syvemmin, sekä luettua lähteenä käyttämäni kirjan. Haluan olla itse ehdottomasti vielä joku päivä rautaisen kova ammattilainen pitchauksessa ja täytyy ottaa aihe käsittelyyn myös tiimin sisällä, sillä ei ole kuin hieman yli puoli vuotta, kun joidenkin meistä täytyy nousta lavalle pitchaamaan 24H tuotoksemme.

Aion ottaa käyttöön erilaisia työkaluja ja pohtia vastauksia kirjassa esitettyihin kysymyksiin suunnitellessani tulevia projekteja. Haluan myös haastaa itseäni enemmän esiintyjänä ja ajautua useammin tilanteisiin, joissa joudun epämukavuusalueelle.

Koen myös esiintymistaitojen tuovan hyötyä monella eri elämän osa-alueella. Kun osaa ilmaista itseään selkeästi ja ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen, pääsee pitkälle niin ihmissuhteissa ja työelämässäkin.

LÄHDELUETTELO

Ervasti, E. & Turunen, J. 2020. Pitch! Innostavan tiivistämisen taito. Äänikirja. Helsinki: S&S kustantamo. Viitattu 13.2.2024. Bookbeat. Vaatii käyttöoikeuden.

Etula. N.d. Hyvä Pitch – Näin rakennat hyvän Pitch-esityksen. Verkkosivu. Luettu 13.2.2024. https://etula.fi/sijoittaminen/hyva-pitch-nain-rakennat-hyvan-pitch-esityksen/

Netvisor. 2019. 5+1 mittaria mitä jokaisen kasvavan yrityksen tulisi seurata. Verkkosivu.
Luettu 15.2.2024. https://netvisor.fi/blog/ilkka-lavas-selvitti-5-1-mittaria-mita-jokaisen-kasvavan-yrityksen-tulisi-seurata/