Yksilöessee

Promisia Osk

Johdanto

Yrittäjyys on asenne, mutta mikäs tuo asenne on? Asenne -sana on yleistynyt kielenkäytössä kuvaamaan jotain hyvin hämärästi raamitettua käsitettä, joka liitetään lähes kaikkeen tekemiseen. Myynti on kiinni asenteesta, menestyminen on asenne, rock on asenne ja samaa väitetään myös yrittäjyydestä. Voisimme toki pohtia keskustelemalla tai yksin asenteen olemusta, mutta koen merkittävästi paremmaksi tavaksi mennä kirjastoon lainata asenteista kertovan tieteellisen julkaisun, katso youtubesta muutaman videon ja sitten aloittaa oman pohdinnan aiheesta. On ärsyttävää, kuinka vähän hyödynnämme olemassa olevaa tietoa, kun pohdiskelemme, keskustelemme tai väittelemme. Asenteemme tietoa kohtaan ei ole optimaalinen.

Mikä ihmeen asenne?

Thomas ja Znaniecki (1918) kuvaavat asenteita ikkunaksi, jonka läpi tutkimme maailmaa. Asenteet ”määräävät, mitä yksilö näkee, kuulee, ajattelee ja mitä hän todennäköisesti tekee.” Gordon Allportin hyvin tunnettu määritelmä kuvaa asennetta seuraavasti ”Opittu taipumus ajatella, tuntea ja käyttäytyä erityisellä tavalla tiettyä kohdetta kohtaan.” Mitä tämä tarkoittaa, jos syötämme tähän funktioon muuttujaksi yrittäjyyden? Se tarkoittaa siis sitä, että yrittäjyys on taipumus tietynlaiseen ajatteluun, tuntemiseen ja käyttäytymiseen. Merkityksellistä tässä on se, että jos yrittäjyys nähdään asenteena se tarkoittaa sitä, että se näyttäytyy jokaiselle yksilöllisellä tavalla, jolloin sen määritelmällisyys jää hyvin epänormatiiviseksi. Jos yrittäjyys on asenne se voi käytännössä olla mitä tahansa, joten tarvitsemme hieman tarkemman muuttujan, jotta voisimme ymmärtää tarkemmin mitä yrittäjyyden viittaamisella asenteen mahdollisesti tarkoitetaan. Voisimmeko päästä normatiivisempaan määritelmään, jos väittäisimme että menestyvä yrittäjyys on asenne tai epäonnistunut yrittäjyys on asenne? Tähän kysymykseen selkänojaa antaa Napoleon Hillin laajoihin haastatteluihin perustuva kirja Think And Grow Rich, joka etsii yhtymäkohtia taloudellisesti menestyneiden ihmisten elämistä löytäen niitä melko runsaasti.

Jotta voisimme väittää, että menestyvä yrittäjyys on asenne, se tarkoittaisi sitä, että menestyäksemme meidän täytyy ajatella, tuntea ja käyttäytyä määritellyllä tavalla yrittäjinä ja tämän pitäisi johtaa lopulta menestykseen. Millaisia ajatuksia, tuntemuksia ja käyttäytymistä menestyvän yrittäjyyden yhtälö on syönyt sisäänsä? Näihin kysymyksiin vastaaminen lieneekin yksi Proakatemian syvimmistä tarkoituksista. Ja mahdollisesti myöhemmän tutkimisen kohde.

Miksi asenteita on?

Taipumuksemme omata asenteita ei ole sattumanvaraisesti muodostunut. Asenteilla on selkeitä tarkoituksia, tai funktioita joiden avulla niiden olemassa oloa kyetään jäsentämään. Menestyvän yrittäjyyden kannalta relevantiksi muodostuu etenkin asenteiden tiedollinen funktio, jonka ydinajatus on tehdä maailma ymmärrettäväksi. Menestymisen kannalta tämä on relevanttia siksi että tiedollisen asennoitumisen avulla voimme ennakoida paremmin niitä toimia, jotka johtavat tavoitteidemme saavuttamiseen. ”Stereotypiat ovat esimerkki tietorakenteista, jotka auttavat ymmärtämään maailmaa. Ne ovat siis ennakkoluuloisten asenteiden tiedollinen komponentti.” (Phil Erwin, 2001) Stereotypioiden avulla voimme siis yleistää niitä tiedollisia asioita, joihin meidän kannattaa keskittyä tavoitellessamme menestystä, kyseenalaistamatta jokaista yksittäistä asiaa. Näin säästämme aikaa ja energiaa.

Toisena tärkeänä funktioina voidaan pitää asenteiden instrumentaalista funktiota, jolla tarkoitetaan asenteen välineellistä käyttöä hyödyn saavuttamiseen. On siis hyödyllistä omata tietynlainen asenne yrittäjyyttä kohtaan, koska tämä asenne mahdollistaa meidän menestymisen. Eli kun ajattelemme, tunnemme ja käyttäydymme kuin menestyvät yrittäjät menestymme myös itsekin ja tämän takia on hyödyllistä omata kyseinen asenne.

Mielenkiintoista asenteiden kannalta on yhteiskunnallisesti nähtynä yrittäjyyteen kohdistuvat negatiiviset ajatukset. Tällaisen ajattelun ja asennoitumisen taustalla voidaan nähdä myös asenteiden minää (egoa) puolustava funktio. Ihmisillä vaikuttaisi olevan voimakas taipumus itsensä vertaamiseen suhteessa muihin yksilöihin. Vertailulla saattaa olla hyvinkin negatiivisia vaikutuksia itsetuntoomme, jos vertailun kohteeksi valitaan huimasti itseään menestyneempiä ihmisiä. Asenteiden minää puolustava funktio pyrkii aktiivisesti löytämään tapoja tasoittaa noita eroja omaksi hyväksi. Toisinaan tämä tasoittaminen menee kuitenkin yli ja todellisuuden raju vinouttaminen ja itsesuojelu aiheuttaa hyvin vääristyneitä kuvia ihmisistä, esineistä ja tapahtumista. Tällaisten vinoumien seurauksena syntyy herkästi ääri negatiivisia ajatuksia menestymistä kohtaan, jolloin menestyminen nähdään enneminkin negatiivisilla kuin positiivisilla ominaisuuksilla saavutetuksi.

Riittääkö pelkkä asenne?

Asennetutkimuksessa kiistellään paljon asenteiden ja käyttäytymisen välisestä yhteydestä. Osa pitää asenteita täysin arvottomina käyttäytymisen ennusteina osa taas hyvinkin merkittävinä. Ääripäiden väliltä löytyy kuitenkin paljon hyvää keskustelua, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin mitä vaaditaan, jotta asenteet muuttuvat käyttäytymiseksi.

Merkittäväksi tekijäksi asenteiden aktivoimisessa käyttäytymiseksi on kilpailevien asenteiden ilmeneminen. Harvoin omaamme vain yhtä asennetta vaan enneminkin laajan asenneverkon. Esimerkiksi kilpailevista asenteista voidaan nähdä asenne epäterveellistä ruokaa kohtaan. Olen saattanut päättää syödä vain terveellistä ruokaa, koska haluan pysyä terveenä. Kilpailevaksi asenteeksi saattaa silti muodostua ruuan edullisuus. Saattaa ollakin niin että olen päättänyt elää myös mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Nyt kaksi asennetta kilpailee keskenään, terveellisesti syöminen ja rahan säästäminen. Kolmanneksi kilpailevaksi asenteeksi saattaa nousta seura jossa epäterveellistä ruokaa nautitaan. Saattaa olla, että he ovat juuri niitä ihmisiä joiden suosioon haluan päästä. Tällöin joudun jo valitsemaan kolmen kilpailevan asenteen väliltä ja vain yksi asenne lopulta aktivoituu. Menestymisen kannalta onkin hyvä tutkia muita asenteita, jotka saattavat nousta kilpailijoiksi menestymiselle. Yhteistä kuitenkin tavoitteiden saavuttamisen kannalta lienee se, että tavoite on asenteisiin liittyvän prioriteettilistan kärjessä eikä näin altistu jatkuvasti kilpailulle.

Toisena merkittävänä tekijänä asenteiden ja käyttäytymisen välisen suhteen vahvistamiselle nähdään ympäristö, jossa asenteet ilmenevät. Omien asenteiden ilmaisemisessa, etenkin sellaisten, jotka eivät ole erityisen tärkeitä meille, punnitsemme ympäristömme normatiivisia asenteita. Tutkimme siis oman asenteemme suhdetta yleisesti miellettyyn asenteeseen ja mitä yhtäläisempiä nämä asenteet ovat sitä todennäköisemmin asenteemme ilmenevät käyttäytymisenä. Äärimmäisen vahvoja asenteita olemme toisinaan valmiita ilmaisemaan vastakkaisten asenteiden ilmapiirissä, mutta usein vaikenemme kuitenkin suojellaksemme omaa egoamme. Tämän takia kulttuurilla onkin merkittävä vaikutus toteutuvatko menestyvää yrittäjyyttä ennustavat asenteet yksilöissä vai eivät. Jos kulttuurissa yrittäjänä menestyminen nähdään positiivisena ja kannustettavana, toteutuu tällaisten asenteiden aktivoitumista enemmän, kuin yhteisöissä joissa yrittäjyydellä on negatiivinen leima, jolloin yrittäjiksi todennäköisesti rupeavat vain äärimmäisen vahvan asenteen omaavat yksilöt.

Pohdintaa

Sosiaalipsykologia tarjoaa meille paljon vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita muuten joutuisimme itse ratkomaan, selvittääksemme mitä oikeastaan tarvitsemme menestyvässä yrittäjyydessä. Asenteista puhutaan paljon ja niiden syvempi ymmärtäminen auttaa hahmottomaan paremmin ihmisiä ja maailmaa ympärillämme. Vaikken vielä täysin tiedäkään mitä ovat tarkalleen ne spesifit ajatukset, tunteet ja käyttäytymismallit, joita menestyvän yrittäjyyden taustalla piilee, auttoi asennetutkimukseen paneutuminen ymmärtämään tarkemmin mistä voisin löytää vastauksia noihin kysymyksiin. Ymmärtämällä paremmin mitä asenteet ovat, osaan nähdä millaisesta funktiosta on kyse ja nyt voin etsiä tarkemmin millaisia muuttujia tuon funktion sisään kannattaa