Tampere
24 May, Friday
16° C

Proakatemian esseepankki

Jotta yrityksesi jaksaa, sinun tulee jaksaa



Kirjoittanut: Anni Vähäkoski - tiimistä Edel.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Suoritusyhteiskunta
Juha T. Hakala
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

 

Rentoutuminen arjessa tuntuu olevan tämän päivän suoritusyhteiskunnassa haastavaa.  Niin ympäristö, kuin oma pää voi luoda paineita menestyä. Tilannetta ei helpota sosiaalinen media, jonka kautta voi seurata ja verrata muiden saavutuksia ja tekemisiä ajasta ja paikasta riippumatta. Kyky rentoutua nousee yllättävän korkeaan arvoon tämän kaiken keskellä. Tavat rentoutua voivat olla monenlaisia eri yksilöillä, mutta tulen tässä käsittelemään tutkittuun tietoon perustuvia rentoutumisen tapoja, haasteita, sekä rentoutumisen merkitystä. Tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä siitä, miten rentoutuminen vaikuttaa omaan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

 

Omien tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista tietää, milloin painaa hommia ja milloin levätä ja palautua tekemisestä. Kun pystymme rentoutumaan, kehomme ja mielemme palaavat tasapainoon, mikä on välttämätöntä stressin lieventämisessä ja mielenterveyden ylläpitämisessä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyden määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvista haasteista sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisön toimintaan. Jotta tähän hyvinvoinnin tilaan on mahdollista päästä, ei pidä väheksyä rentoutumisen merkitystä omassa arjessa.

 

Rentoutumisen haasteet ja esteet

 

Viime aikoina on herännyt paljon keskustelua teknologian liiallisesta käytöstä. Etenkin puhelimen ja sosiaalisen median jatkuvalla käytöllä on negatiivinen vaikutus mielen hyvinvointiin. Muun muassa kansanedustaja ja Eurovaaliehdokas Ville Merinen, sosiaalisessa mediassa tunnettu terapeuttiville, on ottanut kyseiseen aiheeseen kantaa jo pidemmän aikaa. Sosiaalisen median luoma uudenlainen ympäristö on pitkällä aikavälillä haitaksi aivoillemme. Dopamiinikoukun syntyminen on hyvinkin mahdollista, jolloin haasteeksi syntyy keskittymiskyvyn suuntaaminen pitkäjänteisempään tekemiseen. Pelkästään lukeminen voi tuntua mahdottomalta. Tämä on vastaan meidän kehomme toimintaa ja häiritsee mielen ja kehon rentoutumista.

Juha T. Hakalan kirjoittamassa kirjassa Suoritusyhteiskunta (2023) Hakala käsittelee suorittamista nyky-yhteiskunnassa ja perustelee mielen pahoinvointia muun muassa biologisesta näkökulmasta:

”Nykypolven kokema työn muutos on ollut joillekin meistä yksinkertaisesti liian haastava. Useampi meistä on alkanut voimaan pahoin, koska aivomme eivät yksinkertaisesti ole ehtineen kehityksen kelkkaan.

Aivomme tumakkeissa on niin sanottuja historiallisia jäänteitä. Ne ovat piirteitä, jotka olemme perineet ammoisilta esivanhemmilta, metsästäjä keräilijöiltä. Osittain juuri menneisyyden jäänteet aivoissamme aiheuttavat sen, että joillakin meistä on suuria haasteita selvitä terveinä nykytyön haasteista. ”

Hakalan mukaan, mikäli emme kykene muutokseen, jatkossa yhä harvempi selviää terveenä eläkkeelle. Tämän muutoksen kohti parempaa hyvinvointia voi tehdä yksilönä, mutta siihen tulisi tukea myös yhteiskunnan tasolla, jotta parin kymmenen vuoden päästä voimme olla täällä toinen toistemme kanssa.

 

Jotta voimme edistää parempaa hyvinvointia, täytyy meidän tietää mitä stressi on ja miten siitä voi palautua. Mikä merkitys hermostolla on tähän kaikkeen ja miten kehon ja mielen toimintaa voi optimoida? Miksi rentoutuminen on edes tärkeää? Näihin asioihin pureudumme seuraavaksi.

 

Mitä konkreettisesti kehossa tapahtuu stressin ja siitä palautumisen aikana?

 

Kehossamme toimii hermosto, joka jaetaan somaattiseen eli tahdonalaiseen ja autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon. Tahdosta riippumaton hermosto vastaa peruselintoiminnoista, kuten hengityksen säätelystä, ruoansulatuksesta ja verenkierrosta. Tämä tahdosta riippumaton hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Näiden tasapainoinen toiminta mahdollistaa optimaalisen suorituskyvyn. (Mielenterveystalo.fi)

 

Sympaattisen hermoston moniin tehtäviin kuuluu vireystilan nostaminen ja sympaattinen hermosto on aktiivinen stressitilanteissa. Kortisolihormoni valmistelee ihmistä niin sanottuun taistele tai pakene tilaan, jolloin ihminen kykenee keskittymään ja selviytymään toimintakykyisenä haastavissa tilanteissa, mutta tällöin elimistö toimii ylikierroksilla. Käytännössä ulkopuolinen ärsyke stimuloi kehon aisteja, josta tieto kulkeutuu aivolisäkkeeseen, joka aktivoi taistele tai pakenen -tilan. Aivolisäke alkaa tuottamaan adrekortitropiinia eli ACTH:ta, joka taas kulkeutuu verenkierron mukana lisämunuaisten kuorikerrokseen ja saa aikaan kortisolin erittymisen kehoon. Kortisoli nostaa verensokeria, säätelee uni- ja valverytmiä, säätelee verenpainetta ja huolehtii siitä, miten elimistö hyödyntää hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja. Mikäli esimerkiksi pitkittyneen stressin takia kortisolitasot ovat jatkuvasti korkealla, voi se heijastua univaikeuksina, korkeana verensokerina, verenpaineen muutoksina, sekä vaikeuksina hyödyntää ruoasta saatavia ravintoaineita optimaalisella tavalla. (Puhti.fi)

Sympaattista hermostoa tasapainottaa parasympaattinen hermosto. Suoritusyhteiskunnassa parasympaattisen hermoston optimaalinen toiminta voi olla hyvinkin koetuksella, sillä toimintaa ei voida vain tahdonvoimalla edistää. Rentoutumiseen ei meinaa löytyä aikaa, joten parasympaattisen hermoston toiminnan tärkeys meinataan helposti unohtaa kiireen keskellä. Parasympaattisen hermoston toiminta alentaa sydämen sykettä, rauhoittaa hengitystä ja vilkastaa ruoansulatusta. Tämän kaiken tulisi normaalisti aktivoitua levossa, mutta pitkittyneessä stressitilassa ei aina näin käy.

Palautumisjärjestelmän pääkytkimeksi voidaan kutsua vagushermoa, parasympaattisen hermoston tärkeintä hermoa, joka ulottuu aivorungosta kehon kaikkiin tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon. Ahdistus, stressi ja tulehdustila kehossa vähenevät vagushermon ollessa aktiivisena. (Tuominen 2020) Vagushermo on tahdosta riippumaton, mutta sen aktiivisuutta voidaan stimuloida harjoituksilla, joita käsittelen seuraavaksi.

 

Keinot syvään rentoutumiseen

 

Rentoutumista voi aktiivisesti harjoittaa ja itsenäinen syvän rentoutumisen harjoittaminen on oleellista mielen ja kehon tasapainon, sekä hyvinvoinnin tilan kannalta. Edellä mainittua vagushermoa stimuloiva harjoite on syvä ja rauhallinen palleahengitys, joka laskee sydämen sykettä ja verenpainetta. Muutamalla rauhallisella uloshengityksellä voi katkaista stressireaktion ja aktivoida palautumisprosessin. Hengitysharjoitukset eivät siis ole mikään mitätön juttu, vaan harjoitusten säännöllinen tekeminen auttaa jaksamaan läpi stressaavien tilanteiden.

 

FIrsbeat:in hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen esitteli blogikirjoituksessa (2020) kaavion, joka kuvaa työpäivän kulkua näyttäen samalla sykkeen, stressitason ja palautumisen. Kaaviossa oli kuvattu työpäivän kuormittavia ja palauttavia hetkiä. Kaavion mukaan työpäivän välissä tehty hengitysharjoitus laskee stressitilaa ja sykettä, jolla voi olla merkittäväkin vaikutus jaksamiseen päivän aikana.

Progressiivinen lihasrentoutus

 

Yksi rentoutumisharjoitusten muoto on progressiivinen lihasrentoutus, jonka aikana eri kehonosia jännitetään ja rentoutetaan. Tarkoituksena on huomata jännitystiloja kehossa ja saada eri kehon osia rentoutumaan aktiivisen jännittämisen jälkeen. (Coronaria)

Meditaatio ja Mindfullness

 

Kuten kehon rentoutuminen, myös mielen rentoutuminen on yhtä tärkeää. Meditaatio on tutkitusti toimiva tapa vähentää stressiä. Meditaation avulla on mahdollista vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Meditaatiolla on positiivinen vaikutus positiivisten tunteiden vahvistamiseen ja jopa vastustuskyvyn kasvuun sairauksia vastaan. (Davidson, Kabat-Zinn, 2003).

 

Mindfullness- meditaatio on buddhalaista alkuperää oleva meditaatiotekniikka, jonka tarkoituksen on keskittyä sisään- ja uloshengitykseen. Tavoitteena on hengityksen tarkkailun avulla keskittyä läsnä olevaan hetkeen. Meditaation harjoittamiseen on oleellista valita rauhallinen paikka ja mahdollisuus istua tai maata rennosti silmät kiinni. Tekniikka voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ajatukset lähtevät helposti harhailemaan omille teilleen. Milloin edeltävään päivään ja milloin tuleviin asioihin, jotka tulisi saada tehtyä. Itseä ei pidä kuitenkaan syyttää mielen harhailusta, vaan siihen tulee suhtautua neutraalisti. Mielen tyhjentämisen aloittamisen voi aloittaa aina uudestaan ja uudestaan, pieni hetki kerrallaan.

 

Meditaation voi kokea myös suorittamiseksi, jos suorittamiseen on taipuvainen. Tämä ei ole kuitenkaan missään nimessä tarkoitus. Meditatiivista tekemistä voi olla moni muukin asia kuin kyseinen mindfullness-meditaatio. Ne asiat, joista nauttii ja pystyy rauhoittumaan, toimivat lähes yhtä tehokkaasti. Esimerkiksi käveleminen metsässä, kirjan lukeminen tai ihan vain kattoon tuijottaminen. Mikä tahansa hermostoa rauhoittava toiminta vähentää kuluttavia jännitystiloja ja tehostaa kehon voimavarojen palautumista.

 

Pohdinta

 

Pohdittaessa rentoutumisen hyötyjä voisi nostaa esiin vielä yhden asian. Luovuuden. Jokainen on varmasti kokenut sen, että ylikuormittuneessa tilassa luovuus ei kukoista. Out of the box ajattelu ja uudet ideat voivat olla todella kiven takana. Jotta meidän kaikkien toimintakyky ja luova ajattelu pysyy yllä, olisi rentoutumiseen ja sen tapoihin ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota. Kyky palautua kuormituksesta on noussut Proakatemialla puheeksi ja syystä. Kohtaamme jatkuvasti haastavia tilanteita. Näissä mielensisäiset taidot ovat avainasemassa. Se, kuinka taitava on priorisoimaan ajankäyttöä tekemisen ja rentoutumisen suhteen on oleellista.

 

Siispä tunnista omat rajasi. Opettele keinot hermoston rauhoittumiseen ja luovuuden lisäämiseen.

 

Rentoutuminen on keskeinen osa psyykkistä hyvinvointia. Se antaa meille mahdollisuuden irrottautua arjen stressitekijöistä ja löytää sisäisen rauhan. Säännöllinen rentoutuminen voi auttaa meitä tunnistamaan ja käsittelemään tunteitamme paremmin sekä edistää positiivista ajattelua ja elämänmyönteistä asennetta. Säännöllinen rentoutuminen voi parantaa päätöksenteko- ja keskittymiskykyä. Tällä kaikella on myös yhteys itseluottamuksen vahvistumiseen. Jotta yrityksesi voi jaksaa, sinunkin tulee jaksaa.

 

Lähteet:

Juha T. Hakala. 2023. Suoritusyhteiskunta. Teos.

Peltoniemi T., Stammeier J., 12.12.2020. Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen. Yle.fi. Verkkosivu. Viitattu 15.4.2024. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/12/tarkein-aivohermosi-on-avain-kehosi-ja-mielesi-terveyteen-voit-herattaa-sen-jo

Suomen Mielenterveys Ry. n.d. Mielenterveys on hyvinvointia ja terveyttä. Verkkosivu. Viitattu 15.4.2024.  https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mielenterveys-on-osa-hyvinvointia-ja-terveytta/

Coronaria. n.d. Progressiivinen lihasrentoutus. Verkkosivu.Viitattu 15.4.2024. https://www.coronaria.fi/lempipaikkani/harjoitteet-nuorille-ja-aikuisille/progressiivinen-rentoutus/

Mattila A. 27.8.2018. Meditaatio. Terveyskirjasto.fi. Verkkosivu. Viitattu 15.4.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/ont00909

Mielenterveystalo. n.d. Miten hermosto toimii? Verkkosivu. Viitattu 15.4.2024. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/pitkittyneiden-kehon-oireiden-omahoito-ohjelma/miten-hermosto-toimii

Kommentoi