Tampere
28 May, Tuesday
19° C

Proakatemian esseepankki

Yrittäjille hyödyllisiä ominaisuuksia maanosasta riippumatta



Kirjoittanut: Vivi Wideman - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Luja tahtotila: Mikä meitä motivoi?
Draivi : voiko sisäistä motivaatiota johtaa?
Jouni Luukkala
Frank Martela
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

 

Motivaatio

Martela ym. kirjoittaa Draivi -kirjassaan (2015) että sisäinen motivaatio tarkoittaa motivaatiota, jossa ihminen hakeutuu tekemään asioita, jotka häntä itseään kiinnostavat ja innostavat tai jotka tuntuvat hänestä arvokkailta. Sisäinen motivaatio siis ajaa ihmisen toimimaan tietyllä tavalla jokseenkin vapaaehtoisesti. Ulkoinen motivaatio taas Martelan ym. (2015) mukaan tarkoittaa sitä, että tekeminen toimii välineenä jonkin ulkoisen päämäärän saavuttamiseksi. Tällöin tekeminen saattaa maistua puulta. Mahdollisuutta asian X tekemättä jättämiselle ei aina kuitenkaan ole ja tällöin tekemistä ei voi ohjata maagisen motivaation odottelu.

 

Näkemäni perusteella ugandalaiset ovat mestareita ulkoisen motivaation varassa toimimisessa. ”Ulkoinen motivaatio on reaktiivista. Se on uhkiin vastaamista ja selviytymisen kannalta olennaisten resurssien keräämistä.” (Martela ym. 2015) Caring Handsin yrityskoulutuksen käynyt ugandalainen opiskelija kertoi halunneensa luovuttaa yrityksensä pyörittämisen siinä kohtaa kun koronaviruksen vuoksi yritystoiminta vaikeutui huomattavasti. Pahimmillaan hänellä ei ollut varaa edes pulloveteen. Ugandan kontestissa se ei kuitenkaan ole syy heittää hanskoja tiskiin, vaan nimenomaan merkki siitä, että toimintaa on kehitettävä ja sitä on jatkettava, koska muuten jäljelle ei välttämättä jää mitään.

 

Voisimmeko me, Motive 8.0, ammentaa jostain samanlaista motivaatiota jatkaa toimintaamme sinnikkäästi mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta? Motivaatio on jo tavallaan mainittu meidän tiimimme nimessä, joten panokset ovat olemassa. Motive 8.0 vaikuttaa kuitenkin Suomessa ja tietääkseni jokainen tiimimme jäsen on hakeutunut vapaaehtoisesti toimintaan mukaan, joten pakko ei realistisesti ajatellen voi olla ainoa toimintaamme ohjaava tekijä. Meillä on etuoikeus siinä, että voimme keskittyä muun muassa toiminnan mielekkyyteen, tiimin yhteistyötaitoihin ja ammattitaidon kehittämiseen rahallisen hyödyn tavoittelun lisäksi. Jonkinasteinen sisäinen motivaatio tiimillämme on jo olemassa, mutta sen ylläpitäminen vaatii jäseniltämme tekoja niin yksilö- kuin ryhmätasolla.

 

Martela ym. (2015) väittää että ulkoisen motivaation varassa toimiminen kuluttaa henkisiä resursseja ja tuntuu pitkän päälle raskaalta. Ugandassa toimimatta jättäminen tuntuu olevan aina kuitenkin huonompi vaihtoehto kuin jonkin asian eteen toimiminen. Toimeentulo on tästä konkreettinen esimerkki ja ugandalaiset tuntuvat olevan koko ajan liikeellä sen eteen. Ugandalaiselle tuntuu olevan sydämen asia saada elättää itse itsensä tekemänsä työn avulla.  Sisäistetyssä motivaatiossa onkin Martelan ym. (2015) mukaan kyse siitä, että tietty tekeminen tuntuu arvokkaalta, koska se kytkeytyy itselle tärkeisiin päämääriin ja arvoihin. Motivena olemme selkeyttäneet yhdessä tiimiyrityksemme arvoiksi rohkeuden, luottamuksen, eettisen kestävyyden sekä ammattitaidon, jotka antavat toiminnallemme perustan. Jos ja kun onnistumme luomaan arvojemme mukaista toimintaa, uskon, että onnistumme myös huolehtimaan jäsentemme motivaatiosta ja alkuun vain ulkoisesti motivoivat tehtävät muuttuvat hiljalleen sisäisen motivaation saattelemiksi.

 

Oli toiminta ja sen arvot mitä hyvänsä, niin Suomessa jonkin asian tekemättä jättäminen on harvemmin valtavan haitallista ja ylipäätään meillä pohjolassa on usein vaihtoehtoja toimia eri tilanteissa. Tämä on äärettömän arvokasta, mutta sitä ei tulisi pitää itsestäänselvänä. Ugandalaisella on harvemmin samanlaista varaa valita, koska esimerkiksi palkka on useissa työpaikoissa riittämätön ja sosiaaliturvajärjestelmää maassa ei ole. Eräs Uber-kuljettaja kertoi pitävänsä yhden vapaapäivän kuukaudessa, koska enempään ei yksinkertaisesti ole varaa. Tarkoitukseni ei ole tässä esseessä kuitenkaan vertailla Suomen ja Ugandan eroja, vaan enemmänkin inspiroitua ja herätellä ajattelemaan kuinka joitain Ugandasta saamiani oppeja voisi soveltaa Suomeen ja tiimiyrityksen kontekstiin.

 

Sinnikkyys

 

Ugandalaisilta voisimme ottaa oppia muun muassa sinnikkyydestä. Yritetään sinnikkäästi keksiä luovia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin ja kehitetään ammattitaitoammme siinä samalla. Tehtäväkokonaisuuksiin liittyy usein myös tylsiä ja raskaita osatehtäviä ja jos ne jäävät osittain tai kokonaan tekemättä kun houkutus uuteen mielenkiinnon kohteeseen herää, jää tavoitteeseen pääsy puolitiehen (Luukkola 2022, 143). Joidenkin pakollisten asioiden hoitamista saattaa ohjata alkuun vain pakko, mutta ne on silti hoidettava. Kyky kiinnostua ja innostua vaikka Excelin käytöstä voi olla alkuun vaikeaa ja puuduttavaa, mutta sekin voi muuttua mielekkääksi tekemiseksi toistojen ja oppimisen myötä. Itse voimme vaikuttaa muun muassa olosuhteisiin jotka luomme tekemisen ympärille. Esimerkiksi viikkopalaverien yhteyteen voi soveltaa kahvi- ja pullahetken jotta palaveri tuntuu rennommalta. Mitä nimenomaan sinnikkyyteen kuitenkin tulee, voimme Motivena pitää mielessämme kultaisen keskitien. Päätä ei ole pakko hakata seinään määräänsä enempää jonkin asian suhteen, vaan voimme muuttaa suunnitelmia ja pyytää apua tilanteissa, joissa tiimin jäsenten ideat loppuvat kesken. Sinnikkyyttä kuitenkin tarvitaan jotta ideoita ja projekteja saadaan vietyä käytäntöön saakka ja tiimiyritys pärjää. Pidetään siis mielessä se, että meillä on vaihtoehtoja, mutta ei lamaannuta vaihtoehtojen valtavasta määrästä, koska siihen meilläkään ei ole varaa.

 

Luovuus ja kyky ottaa vastaan tukea

 

Ugandalaiset yrittäjät ovat tavattoman luovia. Heidän on oltava luovia, koska mitä uniikimpi palvelu, sitä vähemmän kilpailua. Luovuus ja ajatus jonkin ainutlaatuisen palvelun tarjoamisesta palvelee myös tiimiyritystä. Jos tiimi keksii esimerkiksi ratkaisun ongelmaan, johon muut tahot eivät vielä tarjoa samanlaisia ratkaisuja, on se ehdoton kilpailuetu. Useampi ugandalainen yrittäjä, kenen kanssa keskustelin, oli myös sitä mieltä, että kilpailijoiden olemassa olo on hyvä asia, koska se motivoi tekemään omaa työtä paremmin. Kokeneemmilta kilpailijoilta saattoi myös saada vinkkejä ja neuvoja oman yrityksen pyörittämiseen. Näen avun pyytämisen ja vastaanottamisen ehdottomasti yrityksen etuna. Me Motivena voimme ottaa kaiken ilon irti valmentajiemme ammattitaidosta, unohtamatta alumneja ja muiden tiimien tietoja ja taitoja. Oman rajallisuuden tunnistaminen on tervettä ja tuen pyytäminen on usein voittajaratkaisu. Yhdentoista henkilön tiimi ei voi osata ja tietää kaikkea ja sen realiteeteissa on toimittava. Tiimiyritysten kannattaa mielestäni valjastaa mahdollisten kilpailijoiden olemassa olo motivaattoriksi tehdä asiat niin hyvin, että tiimiyritys voi erottua edukseen kilpailijoiden joukosta.

 

Motivaation ylläpitämiseen vaikuttavia tekijöitä

 

Sinnikkyyden kultainen keskitie, luovat ideat, tuen pyytäminen ja vastaanottaminen sekä kilpailijoiden olemassa olosta motivoituminen vievät pitkälle, mutta vielä jää jäljelle itse motivaation ylläpitäminen. Ugandalaisella yrittäjällä motivaatiota saattaa paikoin ylläpitää se tosiasia, että muita vaihtoehtoja ei todella ole, mutta tämä ei ole realiteetti Motiven toimintaa ajatellen. Meidän on siis keksittävä muita tapoja ylläpitää motivaatiota.

 

Jouni Luukkala mainitsee kirjassaan Mikä meitä motivoi (2022, 143), että motivaation ylläpitämisen taitoon vaikuttavia tekijöitä ovat sosiaalinen tuki, negatiivisten tunteiden poistaminen sekä hallinnan tunne. Tiimiyrityksenä toimimisessa voisi äkkiseltään ajatella, että sosiaalisen tuen olemassa olo olisi itsestäänselvyys. Itse kuitenkin näen, että se vaatii kaikilta tiimin jäseniltä jatkuvaa aktiivista toimintaa ja avointa kommunikointia ryhmän sisällä. Luukkala (2022, 144) kuvailee sosiaalista tukea työvireen ylläpitämisen kannalta tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä, joka pitää sisällään perustellun, oikea-aikaisen ja kannustavan palautteen saamisen, joka taas motivoi yksilöä jatkamaan tekemisen hankaluuksista huolimatta.

 

Negatiivisten tunteiden poistaminen on Luukkalan (2022, 147) sanoin toinen motivaation ylläpitämisen taitoon vaikuttavista tekijöistä. Negatiivisiksi tunteiksi Luukkala (2022, 147) määrittelee esimerkiksi epätietoisuuden, mielenkiinnon puutteen, väsymyksen, ahdistuksen ja pelon. Tunteiden huomioiminen motivaatiossa on myös minun nähdäkseni tärkeää. Tiimiyrityksessä meidän on tasapainoteltava useiden ihmisten erilaisten tunnetilojen kanssa päivittäin. Se, että niin sanotut negatiiviset tunteet saataisiin karsittua kokonaan pois ei ole realistista myöskään Luukkalan (2022, 147) mielestä, mutta uskon vakaasti siihen, että voimme yksilöinä ja ryhmänä vaikuttaa siihen että negatiivisina koetut tunteet eivät vie liikaa tilaa ryhmässämme. Luukkala (2022, 147) kertoo, että hyväksyvän ja sallivan suhtautumisen opettelu omiin tunteisiin liittyen auttaa hankalien tunteiden kohtaamisessa ja heikentää niiden voimaa. Uskallan väittää, että jokainen tiimimme jäsen tulee joku aamu pajaan takanaan huonosti nukuttu yö, ärsyyntyneenä julkisen liikenteen aikataulujen paikkaansapitämättömyydestä tai turhautuneena siitä, kun sukat kastuivat loskassa. Oli syy negatiivisena koetulle tunteelle mikä hyvänsä, niin Luukkalan (2022, 147) mukaan on tärkeää tiedostaa se, ettei tunteiden tarvitse ohjata käyttäytymistä. Ystävällisesti voi käyttäytyä kiukkuisenakin ja tärkeän työn voi tehdä loppuun, vaikka se olisi tylsää (Luukkala 2022, 147).

 

Kolmantena motivaatiota ylläpitävänä tekijänä Luukkala (2022, 143) korostaa hallinnan tunnetta, jota ylläpitää ja vahvistaa riittävä autonomia eli itsenäisyys. Me voimme tiiminä vaikuttaa jäsentemme autonomian kokemukseen paljon. Esimerkiksi liidereiden muihin tiimin jäseniin kohdistama mikromanagerointi ei varsinaisesti lisää kenenkään sisäistä motivaatiota. Luukkalan (2022, 148) mukaan hallinnan tunnetta ja siten motivaatiota voi ylläpitää esimerkiksi ennakoimalla ja varautumalla mahdolliseen vastoinkäymiseen. Myös autonomiassa koen, että kultainen keskitie on tärkeä. Liika vapaus voi lamaannuttaa kun taas liian tiukat toimintaohjeet eivät välttämättä myöskään toimi motivaatiota ylläpitävällä tavalla.

 

 

Yhteenveto

 

Ugandalaisten yksinyrittäjien ja suomalaisten tiimiyrittäjien yritystoiminnat poikkeavat toisistaan jo maiden ja kulttuurien puolesta valtavasti. En halunnut kuitenkaan lähteä vertaamaan näitä kahta, vaan lähestyin asiaa mielummin siltä kannalta, kuinka voimme molemmat ottaa toinen toisiltamme oppia ja mitä yhteisiä tekijöitä meiltä löytyy. Yritystoiminnassa tärkeitä ominaisuuksia ovat motivaatio ja kyky ylläpitää motivaatiota riippumatta siitä, minkä maan tai toimialan yritys on kyseessä. Jokainen yritys tarvitsee luovuutta ja sinnikkyyttä pärjätäkseen. Meistä kukaan ei olisi nykyisessä tilanteessamme, jos emme olisi saaneet apua tilanteissa, joissa sitä kaipasimme. Motiivit toimintamme taustalla voivat olla erilaiset ja olosuhteet, joihin synnymme sanelevat niistä joskus isonkin osan, mutta loppujen lopuksi olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen meistä yrittää vain parhaansa mukaan pärjätä tässä arvaamattomassa ja epäoikeudenmukaisessa maailmassa.

 

 

Lähteet:

 

Luukkala J., Luja tahtotila: Mikä meitä motivoi. 2022. 1. painos. Duodecim. Helsinki.

Martela F., Jarenko K., Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa. 2015. Talentum. Helsinki.

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi