Tampere
20 May, Monday
14° C

Proakatemian esseepankki

Miten motivoitua ilman palkkiota?



Kirjoittanut: Viljami Hietaharju - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Johdanto

Ihminen ei ole pelkästään palkkion perässä juokseva eläin. Viime vuosina on edistytty uudenlaisten motivaatiota ohjaavien teorioiden saralla. Yksi näistä on prosessi, joka saa ihmisen uteliaaksi sekä kiinnostuneeksi ympäristöstään ilman minkäänlaista palkkiota.

Tiedonhakukäyttäytyminen

Ihmisillä on luonnostaan tarve tutkia ympäristöään ja oppia siitä lisää. Uteliaisuus ja tutkiva käyttäytyminen on liitetty motivaatiojärjestelmään ja tällainen käyttäytyminen vahvistuu motivaatiojärjestelmän avulla. (Kesner AJ. ym. 2022).

Sama on havaittu myös eläimillä. Esimerkiksi rottien on havaittu toimivan tietyllä tavalla pelkästä mahdollisuudesta tutkia ympäristöä. Tiedonhakukäyttäytymisessä on erityistä siis se, että motivaation syntymiseen ei vaadita mitään perinteistä palkkiota. (Kesner AJ. ym. 2022).

Miten tiedonhakukäyttäytymistä sitten voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä? Tätä kysymystä varten tulee syventyä hieman lisää tiedonhakukäyttäytymisen mekanismeihin.

Yksi tärkeistä termeistä on ympäristönennustusvirhe (EPE). EPE:t mahdollistavat motivaation syntymisen ympäristöön tutustumiseen. Ihmisellä on entuudestaan opittuja tietoja ympäristöstä, joita se vertaa havaittuun informaatioon. Jos ympäristö on ristiriidassa aiemmin kerätyn informaation kanssa, sitä kutsutaan ympäristöennustusvirheeksi. Tästä on mahdollista syntyä motivaatiota tutkia ympäristöä lisää, jotta EPE ei jää ”aktiiviseksi”. EPE:n voimakkuuteen vaikuttaa sen uutuus sekä keskeisyys, sillä silloin ympäristö ei ole tuttu ihmisen sisäisissä malleissa. (Kesner AJ. ym. 2022).

Myös epävarmuudella on rooli tiedonhakumotivaatiossa. Jos ihmisen sisäiset mallit eivät ole tarpeeksi vahvoja, että henkilö voisi luotettavasti arvioida, mitä tulee tapahtumaan, syntyy ennakoitu ympäristöennustusvirhe. Tällöin ihminen haluaa oppia ympäristöstään lisää, jotta voi varautua paremmin tuleviin tapahtumiin. (Kesner AJ. ym. 2022).

Tiedonhakumotivaatio- ja uteliaisuus liittyy lopulta siihen, että haluamme ympäristömme olevan sisäisten malliemme mukaisia ja haluamme, että tulevat tapahtuvat on ennakoitavista eivätkä ne ole epävarmoja. Tiedonhakumotivaatio tukee tätä tehostamalla ihmisen kognitiivisia prosesseja ja tukee jo aiemmin mainittua lähestymiskäyttäytymistä. (Kesner AJ. ym. 2022).

Meillä on siis suurempi motivaatio tutustua johonkin asiaan, jos arvioimme sen olevan meille hyödyksi tulevaisuudessa. Tämän voi käytännössä huomata esimerkiksi silloin, kun valmistaudumme esitelmään. Sisäiset mallimme voi luoda kuvan esityksestä, joka menee pieleen, koska sitä varten ei ole harjoiteltu tarpeeksi. Tämä lisää motivaatiota valmistautua esitykseen paremmin. (Kesner AJ. ym. 2022).

Tiedonhakumotivaatiota ei pidä kuitenkaan sotkea stressiin. Tiedonhakumotivaatiolle on ominaista juuri se, että sen avulla kiinnostuksemme ja uteliaisuutemme tiettyihin asioihin nousee, ei niinkään se, että kokisimme jonkin asian uhkaavana. (Kesner AJ. ym. 2022).

Epävarmuus siis motivoi meitä. Kukaan ei harrastaisi uhkapelejä, jos euron panoksella voittaisi joka kerta saman verran takaisin. Tämä on huomattu myös eläinten käyttäytymisessä. Apinat tekevät mieluummin epävarman valinnan, joka ei tuota yhtä paljon kokonaisuudessaan palkkiota, sen sijaan, että he valitsisivat varman valinnan (Kesner AJ. ym. 2022).

Pohdinta

Ihmisen käyttäytymisen tutkiminen on monimutkaista ja vielä vaikeampaa on sen ymmärtäminen maallikkona. Ympäristönennustusvirhe (EPE) on verrattain uusi teoria ja siihen tutustuminen oli hyvin mielenkiintoista. On jopa hieman huojentavaa kuulla, että ihminen voi motivoitua myös ilman palkkiota. Asia vaatii kuitenkin lisää tutkimusta, jotta teoriaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi toisen ihmisen motivoimisessa fysioterapeutin työssä.

Lähteet

Kesner AJ, Calva CB, Ikemoto S. Seeking motivation and reward: Roles of dopamine, hippocampus, and supramammillo-septal pathway. Prog Neurobiol. 2022 May;212:102252. doi: 10.1016/j.pneurobio.2022.102252. Epub 2022 Feb 25. PMID: 35227866; PMCID: PMC8961455.
Riitta Hari. Tiedämmekö miten ihmisaivot toimivat? Duodecimlehti. 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14480

Aihetunnisteet:
Kommentoi