Johdanto

Miltä kuulostaisi noin kahdenkymmenen asteen ympärivuotinen keskilämpötila kesän hellehuippuineen, yli kolmesataa aurinkoista päivää vuodessa (Butler, A. 2016. Lonely Planet), edulliset elinkustannukset, stressittömämpi kulttuuri ja vakaat työolosuhteet kansainvälisessä ympäristössä, jossa saa tehdä juuri sellaista työtä, mitä haluaa? Itselleni, ja todennäköisesti monelle muullekin tätä lukevalle, hyvinkin houkuttelevalta. Juuri siksi kävinkin fysioterapian työharjoittelussa Espanjan Aurinkorannikolla. Harjoittelu kesti viisi viikkoa ja jokaisesta viikosta kolme päivää pääsin työskentelemään Clinica Sandalfilla, yksityisellä lääkäriasemalla Benalmadenan kylässä aivan Malagan vieressä.

Lähdin työharjoitteluun oma-aloitteisella ja aktiivisella asenteella, kuten mielestäni viimeisen vuoden fysioterapeuttiopiskelijan kuuluukin. Täten sain poliklinikalla paljon vastuuta ja pääsin suunnittelemaan ja toteuttamaan fysioterapiaa monenlaisille asiakkaille. Opin runsaasti uutta omasta alasta ja sain lisää itsevarmuutta omaan kliiniseen praktiikkaan. Tästä on asenteeni lisäksi suuri kiittäminen ohjaavaa työelämän edustajaa fysioterapeutti Oona Nikkasta, joka on työskennellyt poliklinikalla yrittäjänä jo useamman vuoden. Seuraavaksi pääsetkin kuulemaan hänen tarinansa siitä, millaista on toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana noin 4000 kilometriä isänmaata etelämpänä. Pääsin haastattelemaan Oonaa harjoitteluni viimeisellä viikolla, ja tähän esseeseen kiteytän kyseisen haastattelun kokonaisuudessaan. Tämän haastattelun tarkoitus on opettaa uutta tai vahvistaa mielikuvia ulkomailla työskentelystä, inspiroida unelmoimaan muistakin kuin kotimaan mahdollisuuksista ja vertailla Suomen sekä Espanjan työkulttuuria. Oonan mietteet ovat merkattuna tekstiin lainausmerkein.

Palmuja, aurinkoa ja huolettomuutta.

Mikä sai sinut tulemaan Suomesta Espanjaan ja kuinka päädyit yrittäjäksi?

”Olen aina rakastanut matkustelua ja haaveena on pitkään ollut ulkomailla asuminen. Lisäksi tein opintoaikana Espanjassa poikkeuksellisesti kaksi fysioterapian tutkinto-ohjelman harjoittelua. Ne olivat opintojen loppuvaiheessa, ja madalsivat kynnystä siirtyä tänne myös työskentelemään. Kohdallani yrittäjäksi ryhtyminen oli oikeastaan ainut vaihtoehto, koska julkisella puolella ei toteuteta täällä samalla tavalla fysioterapeutin vastaanottoa ja laillinen fysioterapeutin asema julkisella puolella on suuren työn takana kielikokeineen ja byrokratioineen. Olen siis laillistettu toimimaan suomalaisena fysioterapeuttiyrittäjänä Espanjassa yksityisellä puolella.”

Millaisessa yrityksessä työskentelet ja mikä on tarkalleen oma yritysmuotosi?

”Työskentelen yksityisellä kansainvälisellä lääkärikeskuksella Clinica Sandalfilla, joka on rekisteröity espanjalaiseksi lääkäriklinikaksi. Toimin espanjalaisittain sanottuna autonomona, joka tarkoittaa yksityistä elinkeinon harjoittajaa. Myös muun muassa klinikan ortopedi on autonomo. Toimin itse tässä provisiopalkalla ja asiakkailta saaduista maksuista maksan prosenttiosuuden klinikalle tila- ja välinekustannuksista.”

Paljonko työtunteja on viikossa?

”Vaihtelee suuresti! Tällä hetkellä vaihteluväli voi olla viidestä tunnista kahteenkymmeneen tuntiin. Varsinkin nyt Covidin jälkeisenä aikana on ollut mahdotonta ennakoida asiakasmääriä, toisin kuin ennen pandemiaa, jolloin oli selkeät kuukausittaiset keskimääräiset käyntimäärät. En siis tee klinikalla täyttä viikkoa tällä hetkellä, mikä on oma tietoinen valinta.”

Oletko toiminut yrittäjänä ennen tätä jossain muualla, kuten Suomessa?

”En. Tämä on ensimmäinen kosketus yrittäjyyteen!”

Voisitko kuvitella työskenteleväsi Suomessa tulevaisuudessa?

”Olen työskennellyt Suomessa aiemmin koulutettuna suuhygienistinä. Jos Suomeen olisi pakko lähteä niin toki fysioterapeutin töitä tekisin, mutta tällä hetkellä tulevaisuuden suunnitelmiin ei kuulu jatkaa töitä Suomessa.”

Mitkä ovat miinukset ja plussat yrittäjänä toimimisesta Espanjassa?

”Sinänsä hieman hankalaa vastata tähän, koska minulla ei ole verrokkia yrittäjänä työskentelemisestä muualta. Miinuksina nostan kuitenkin hieman vanhanaikaisen byrokratian, joka on läsnä yksityisellä sotealalla. Kaikki on paperilla eikä sähköistä järjestelmää ole. Sen mitä Suomen tilanteesta tiedän, täällä harva asia hoituu yhtä kätevästi, juuri sähköisen varaus/potilastietojärjestelmän puuttumisen takia. Aloittelevalle yrittäjälle asiainhoitaja tai kirjanpitäjä voi olla hyvinkin tärkeä lisä, sillä erilaisten valtiolle lähetettävien ilmoitusten täyttäminen on pikkutarkkaa ja monimutkaista. Plussat yrittäjänä olemisesta ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia, mitä Suomessakin olisi eli kykenen itse jaksottamaan viikkoni, rytmittämään työn ja vapaa-ajan suhteen sekä päättämään asiakasmäärän. Yleisesti Espanjassa elämä on rennompaa eikä samanlaista oravanpyörää ole havaittavissa, mitä Suomessa. Valon määrä on valtavan iso plussa!”

Kuinka Espanjan valtio huomio yrittäjän?

”Autonomo-yrittäjyydestä pitää Espanjassa maksaa pienesti valtiolle. Viime vuosina valtio on kuitenkin pienentänyt maksuja, ja toimintavuosien mukaan maksut pienentyvät progressiivisesti. On siis selkeästi havaittavissa, että valtio pyrkii kannustamaan yrittäjyyteen. Lisäksi tietyt vakuutusmaksut ovat tällä alalla edullisempia yksityisenä elinkeinonharjoittajana.”

Mitkä ovat sinulla täällä yrittäjyyden ydintoiminnot eli asiat, joiden on pakko toteutua, jotta yrittäjyys mahdollistuu?

”Työtila, eli oma vastaanottohuone sekä oma terveys, jotta asiakastyötä kykenee fyysisesti tekemään. Näillä pääsee jo hyvin pitkälle.”

Miten olet rakentanut asiakasverkostoa täällä Espanjassa ja kuinka ylläpidät sitä?

”Ensimmäiset markkinoinnit toteutin kiertämällä Benalmadenan sekä Fuengirola alueen suomalaisia baareja, kuppiloita ja ravintoloita vieden käyntikortteja näytille. Tämä on kuitenkin jo jäänyt. Nykyään teen somemarkkinointia. Instagram ja Facebook ovat käytössä ja ovat tuottoisia markkinointialustoja. Viimeisimpänä laitoin ilmoituksen palvelustani myös paikalliseen lehteen kolmen kuukauden ajaksi. Parhaiten asiakasverkosto on kuitenkin rakentunut puskaradion kautta. Laadukas palvelu ylläpitääkin asiakasverkostoa parhaiten eikä omaa palvelua konkreettisesti tarvitse lähteä suoramyymään mihinkään.”

Mitä yhteistyökumppaneita sinulla on?

”Benalamadenan suomalaiset Ry., joille minä tai opiskelijat ohjaavat säännöllisesti jumppaa ja josta on viikoittainen potentiaali saada asiakkaita klinikalle. On myös Lion King Sales-myyntifirma, joille ohjataan säännöllisesti taukojumppa kattoterassilla sekä tietysti Tampereen Ammattikorkeakoulu, josta vastaanotan harjoittelijoita tänne meille.”

Minkälaista on paikallinen kilpailu alalla?

”Suomalaisia fysioterapeuttiyrittäjiä on tietääkseni täällä ihan vain muutama, joista yksi toimii kivijalkatilassa ja muut tekevät työtä ilmeisesti kotoa käsin. Toki espanjalaisia fysioterapiakilinikoita on useampia, mutta sinne hakeutuvatkin pääosin vain espanjalaiset. Suomalaiset hakeutuvat luonnollisesti suomalaisten palveluntarjoajien luokse ja lisäksi kansainvälisen klinikan statuksella saksalaiset ja britit ovat tyypillisimpiä asiakkaitamme. Kilpailutilanne on siis meille varsin edullinen.”

Kansainvälinen lääkäriklinikka Sandalf sijaitsee Benalmadenan ytimessä.

Kuinka tulosi muodostuvat? Ja millainen on kulurakenne?

”Tuloni muodostuvat klinikan asiakaskäynneistä fysioterapiassa sekä hieronnassa. Minulla ei ole tällä hetkellä muuta tulonlähdettä, kuten online-valmennuksia, joita monet fyssarit tekevät. Tämä työmäärä on minulle nyt sopiva. Kulurakenne koostuu mainitsemastani autonomo-maksuista, sosiaaliturvamaksuista, vakuutusmaksuista sekä jokaisesta asiakkaasta klinikalle maksettavasta pienestä osuudesta. Klinikan provisiomalli on riippuvainen työskentelyvuosista ja luonnollisesti progressiivinen. Lisäksi asiainhoitajalle, joka vastaa kirjanpidosta, maksan kiinteän kuukausipalkan.”

Kuinka arvioit fysioterapeuttiyrittäjän palkkatasoa Espanjassa ja kuinka se vertautuu Suomeen?

”Tosiaan kuten todettua, kokemusta Suomessa fysioterapeuttiyrittäjänä toimimisesta, kun ei ole, voin vertailla vain teoreettisesti. Jos tekisin täällä perinteikästä viiden päivän työviikkoa kahdeksan tunnin työpäivinä, palkka olisi Espanjaan tasoon verrattuna erittäin hyvä. Espanjan keskimääräinen kuukausipalkka on tuhannen euron luokkaa. Näillä työmäärillä, mitä tällä hetkellä pystyn tekemään, ei palkka yllä aivan Suomessa julkisella sektorilla työskentelevän fysioterapeutin tasolle. Toimeentulo täällä on kuitenkin osaltani hyvin turvattu.”

Millaiset tulevaisuuden näkymät sinulla on alan yrittäjänä Espanjassa?

”Hyvät on näkymät! Ja itseasiassa koko ajan paremmat. Koronan jälkeen maailma on alkanut tasapainottua ja ihmisen uskaltavat taas käyttää palvelua normaaliin tapaan. Sen myös huomaa kuinka ihmiset täällä selkeästi haluavat panostaa omaan terveyteen ja fysioterapeuttiseen hoitoon hakeutumisen kynnys on kyllä vähentynyt. Fysioterapeuteille kyllä töitä riittää tulevaisuudessa, mutta samalla ammattihenkilöiden massasta erottuminen korostuu!”

Lopuksi

Oonan kertoman mukaan Espanjassa yrittäjänä toimiminen ei välttämättä olisikaan niin suuri hyppy tuntemattomaan, mitä voisi luulla. Strateginen perustamisprosessi on loppujen lopuksi identtinen kaikkialla maailmassa. Tai ainakin toimivuuden kannalta tietyt asiat kannattaa huomioida maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Liiketoimintasuunnitelma, jossa on määriteltynä muun muassa asiakasryhmät, kanavat, ydintoiminnot, kumppanit, resurssit, kulurakenne ja tulovirrat, on oltava mietittynä, jotta toiminnasta voidaan saada ylipäätään kannattavaa (Osterwalder, A., Pigneur, Y. 2010. BMC). Eroavaisuudet ovatkin tässä tapauksessa kulttuurillisia ja sen, näkeekö ne positiivisina vai negatiivisina asioina, on jokaisen itse päätettävissä.

Oonan mainitseman oravanpyörän puuttuminen oli mielestäni yksi merkittävimmistä eroista Suomen ja Espanjan välillä. Tätä kulttuurillista eroa on vaikea kuvailla. Toki työtunteja harjoittelussani oli vähemmän, mitä Suomessa, mikä vaikutti omaan jaksamiseen, mutta se ei ollut ainut asia. Paikalliseen työkulttuuriin pääsi yllättävän nopeasti mukaan eikä samanlaista stressiä ollut, jota Suomessa työskentely on joskus teettänyt. Valo ja lämpö vaikutti tähän myös varmasti. Nostan tärkeäksi tekijäksi myös yleisen espanjalaisen huolettomamman ilmapiirin, joka jollakin oudolla tavalla pitää stressitasot matalalla. Kun ympärillä ei murehdita, niin et itsekään murehdi!?

Clinica Sandalfilla fysioterapeuttinen hoito oli hyvin samanlaista, mitä Suomessakin ja monesti suomalaisten standardien eli Käypä hoito -suositusten mukaisiakin. Verrattaessa lyhyeen poliklinikkaharjoitteluun, jonka pääsin Suomessa opintojeni ensimmäisenä vuotena kokemaan, myös Espanjassa klinikalle hakeutuvat selkä-, niska-hartia-, olkapää-, polvi- ja lonkkakipuiset täysin samoista syistä. Maantieteellinen sijainti ei siis vaikuta tyypillisimpiin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, ainakaan oman kokemukseni mukaan. Selvimmän eron huomasin kuultuani espanjalaisen tavan toteuttaa fysioterapiaa, mikä oli huomattavasti passiivisempaa kuin Suomessa. Tämä on mielestäni huono asia, sillä aktiivinen fysioterapia on vaikuttavampaa ja terveyttä edistävämpää kaikin puolin. Oonan tapaisia aktiivisempaa fysioterapiaa tarjoavia ammattilaisia tarvitaan Espanjassa selvästi myös jatkossa!

Yleisesti fysioterapiayrittäjyyttä voidaan kutsua jo klassikoksi, sillä sitä on harjoitettu virallisesti lähes sadan vuoden ajan. Kaikilla tutkinnon suorittaneilla on oikeus toimia ammatinharjoittajina. (Suomen Fysioterapeutit. 2020.) Espanjassa suomalainen tutkinto antaa yhtä lailla tämän perinteikkään oikeuden. Jos siis fysioterapeuttina tai fysioterapeuttiopiskelijana sinusta tuntuu, että Aurinkorannikko huutaa kutsuvasti, GO FOR IT! Fysioterapeutti Oona Nikkanen on esimerkki siitä, kuinka yrittäjänä voi toimia onnistuneesti Suomen ulkopuolellakin. Fysioterapeuttiopiskelijana minä olen esimerkki siitä, kuinka muualla kuin Suomessa toteutettava fysioterapian harjoittelu antaa valtavan paljon enemmän, mitä osaisit kuvitellakaan.

Lähteet:

Butler, A. 2016. Lonely Planet. https://www.lonelyplanet.com/news/costa-del-sol-sunshine

Osterwalder, A., Pigneur, Y. 2010. BMC.

Suomen Fysioterapeutit. 2020. Yrittäjäopas. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2020/12/Yrittajaopas_2020_www.pdf