Olen löytänyt opiskelija elämää viettäessäni uuden innostuksen kohteen aivan uudella tavalla. Yöelämä ja yökerho business on alkanut kiehtomaan mahdottoman paljon itseäni. Aihe aiheuttaa vahvaa resonaatiota itselläni. Tässä esseessä tullaan perehtymään syitä innostukseeni sekä yökerho busineksen liiketoiminnan potentiaaliin. Yleinen mielikuva ja median viestintä yökerho liiketoiminnan haasteellisuudesta ja tappiollisuudesta ihmetyttää. Onko tilanne todella näin? Yökerhot eivät ole hävinneet mihinkään kaupunkikulttuuristamme, eikä viitteitä sille myöskään ole. Jos yökerho liiketoiminta ei olisi kannattavaa kapitalistisen talousjärjestelmän pohjalta meillä ei olisi myöskään yökerhoja.

”Yökerho on viihderavintola, jonka liiketoiminta tapahtuu ilta- ja yöaikaan. Yökerhojen toimintakonsepti on yhdistää alkoholin anniskelu tanssimiseen ja tarjota asiakkaille ajoittain myös elävää musiikkia sekä viihde-esityksiä.” (Wikipedia n.d). Suomen laki ei vaadi määrittelemään yökerhoa, joten en löytäny absoluuttista lukua niiden määrästä Suomessa. Määrittäisin yökerhon tässä esseessä paikaksi jossa: Käydään yöaikaan, tarjoillaan alkoholipitoisia juomia päätuotteena, on iso tanssilattia, soitetaan lujalla musiikkia, asiakaspaikkoja noin 300 tai enemmän, valaistukseltaa hämyinen ja valoilla sisustettu. Rajanveto aiheen parissa on vaikeaa. Hyvänä esimerkkinä toimii olympia kortteli tai Bar Ihku. Niissä on yökerholle tyypillisiä ominaisuuksia, mutta mihin kategoriaan ne pitäisi määrittää. Oman empiirisen tutkimukseni mukaan Tampereella on noin 14 yökerhoa. Kaikki yökerhot sijoittuvat ydinkeskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Tässä vielä listattuna yökerhoiksi laskemani paikat Tampereelta:

• Viihdemaailma Ilona

• Bricks

• Ilves Bar & Night

• Lola Club

• VenueFL

• Kaijakka

• Hotelli Ilves Night Club

• Supper Club

• Ranta

• Mixei

• Heidi’s Bier Bar – Tampere

• Tampereen Tullikamari (Pakkahuone & Klubi)

• H5 Bar&Cellar

• Panorama

• Henkka

• Ravintola Semafori

Tampereen kaupunkiseutu kattaa lähes 400 000 asukasta (Aamulehti 2021). Tampereen kaupunkiseutuun lukeutuu Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi. Asukaslukuun nähden mielestäni Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevia yökerhoja on paljon. Tähän kun lisätään kaikki anniskelu ravintolat Tampereen ydinkeskustasta lukumäärä on on todennäköisesti päätä huimaava. Valitettavasti en löytänyt tarkkoja lukuja väitteeni taakse. Kiinnitä silti huomiota katukuvaan, kun seuraavan kerran kuljet ydinkeskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Aktiivisin yökerhoissa käyvä ikähaarukasta löytyy monen lähteen mukaan noin 20-35 vuotiaista. Profiloituminen on alalla tärkeää. Pienet paikkakunnat eivät tätä pysty tekemään ja suuremmissa kaupungeissa tämä onkin jo välttämätöntä. ”Nuoria ei haittaa, jos on vanhempia, mutta toisin päin kyllä.” (Yle 2015). Miko Helander sanoi nämä sanat haastattelussa ylen artikkeliin. Mielestäni tämä kuvaa hyvin profiloitumisen tärkeyttä. Antamalla kaikille kaikkea, ei anna kenellekään mitään. Sama asia pätee musiikkityyliin, hintatasoon, sisutukseen, palvelutason laatuun yms. Katsomalla tamperelaiset yökerhot listaani, paikat tunteva älyää, että jokainen paikka on jollakin tavalla profiloitunut. Profiloinnin tärkeyttä korostaa kirjoitus Inthecity.fi sivustolla yökerho busineksesta. Helsinkiläinen klubi Kaiku on saanut jopa kansainvälisessä mediassa ylistystä ja tämä on onnistuneen profiloinnin tuottamaa tulosta. (Inthecity.fi n.d).

Yöelämä huutaa puoleensa minua ja syyt ovat moninaiset. Itsenäistyminen, minäkuvan luominen, opiskelijaelämä ja runsas vapaa-aika on varmasti kombona syy vahvaan resonaatioon alaa ja aihetta kohtaan. Sosialisoituminen, vapauden tunne, kultuurellinen kokemus, musiikki ja pukeutuminen ovat itselläni suurimmat innostavat tekijät käydä yökerhossa. olen tehnyt valtavasti merkittäviä sosiaalisia suhteita yökerhossa. Se on itselleni helppo paikka tutustua uusiin ihmisiin ja syventää jo olemassa olevia. Sattumanvaraisia kohtaamisia tulee jatkuvasti siellä ollessa, jotka voivat johtaa mitä kummallisimpiin lopputuloksiin.

On haastavaa löytää netistä taloudellisia lukuja yökerho liiketoiminnasta Suomessa. Mediassa uutiskynnys yökerhojen taloudellisista haasteista tuntuu ylittyvän helposti. Uutiskynnyksen ylitystä lisää se, että monen yökerhon kohdalla yksi omistajista on julkisuudessa tunnettu henkilö. Hyvä esimerkki esimerkiksi Skohanista ja Jare Tiihosesta. Skohanin taloudellisista vaikeuksista uutisoitiin jatkuvasti ja lopulta yrityksen lunastikin NoHo partners Oy 2021. Antti Raunio kommentoi myös valtamedian vääristävän yökerho liiketoiminnan todellisuutta (Shakerilehti 2017).

Ei se toki varmasti sitä poista, etteikö alalla olisi omat haasteensa, kuten nyt viime vuosina suuria ongelmia aiheuttanut korona. Ala on myös yksi Euroopan säännellyimmistä aloista, joten sekin luo omat ehtonsa toimintaan. Suomessa lopetti 25 319 yritystä toimintansa vuonna 2020. Vuoden 2021 koontia ei ole vielä tullut, joten koronan vaikutukset ovat vielä peitossa näiden tilastojen valossa. Eniten lopettaneita yrityksiä vuonna 2020 oli seuraavilta aloilta: ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Ravintola- ja viihdeyrityksistä ei ollut erillistä maninitaa koonnissa. (Tilastokeskus 2021).

En tuntien selvittelyn jälkeen löytänyt tyhjentävää artikkelia tai katsausta yökerho liiketoiminnan tuottavuudesta tai taloudellisista luvuista. Tästä aiheutui turhautumista, sillä janoaisin tietoa tästä osiosta. Englannin kielisistä lähteistä alkaa löytymään kattavammin tietoa niin liiketoimintamalleista kuin taloudellisista luvuista. Rajasin ne tästä esseestä pois neljästä syystä: hintataso, lait, verotus ja kulttuuri ovat kuitenkin erilaisisa. Tämä olisi vaatinut syvällisempää soveltamista ja arvailuja. Karkeasti ottaen isossa kuvassa liikevaihto liikkuu ulkomaalaisten lähteiden mukaan noin 30 000€ kuukaudessa. Ylärajaa ei luonnollisesti ole. Yökerho toiminta on erilaista Euroopan suurissa kaupungeissa. Sanoisin, ettei suoraa soveltamista pysty tekemään, vaikka monet lainalaisuudet varmasti toistuvat. Alan yrittäjien haastattelu Suomessa avaisi varmasti paljon taloudellisia kysymyksiä liiketoiminnasta.

Moni yökerho on suuren konsernin omistuksessa, joten yhden yökerhon talouslukuja ei näissä tapauksissa näe. Pienemmät yökerho-omistajat omistavat usein muutaman baarin lisäksi. Tässä kuitenkin listattuna löydökseni, jotka sopivat esseen kontekstiin. Alempana esiintyy termi ”käyttökateprosentti. Käyttökate prosentti kertoo yrityksen liiketoiminnan liikevaihdon katteesta kulujen jälkeen. Suomessa 2020 käyttökateprosentti oli palvelualoilla 13,6% ja kaupanalalla 4,6% (tilastokeskus 2020)

Oy Nord Wine Finland Ltd

Yritys kattaa kaksi yökerhoa turusta, NIGHT CLUB VEGAS ja Night Club Marilyn. En pysty vahvistamaan onko yrityksellä muitakin tulonlähteitä, niistä ei ainakaan ole yleisesti julkisuudessa tietoa. Yritys tuotti liikevaihtoa 2019 5,3 miljoonaa euroa. Saman vuonna tilikauden tulos oli 717 000€ plussalla. Liikevoittoprosentti oli 17,1% ja käyttökate oli 17,9%, mikä on sen kummemmin alaa tuntematta kova luku yritykselle kuin yritykselle. Luvut puhuvat mielestäni hyvin puolestaan. 2020 liikevaihto tippui 1,8 miljoonaan ja voitto 28 000€. Tässä näkyy jo varmasti koronan aiheuttamat ongelmat. Yksi yrityksen omistajista Pekka Savolainen tienasi vuonna 2020 muhkeat 280 000€. Savolainen oli saanut kaikki 280 000€ ansiotuloina, joten lähtisin yhdistämään nämä pitkälti palkkanostoina Oy Nord Wine Finland Ltd yrityksestä. Tällä yrityksellä on siis hyvä kyky lyhyen ymmärrykseni mukaan maksaa omistajilleen tuottavasta liiketoiminnasta.

H5 Ravintolat

Yritys kattaa tällä hetkellä todennäköisesti H5 bar&cellar yökerhon ja lisäksi 3 baaria: Aleksanterin Tuoppi, Kujakolli ja Härlem. Yritys teki liikevaihtoa vuonna 2019 1,4 miljoonaa ja voittoa 82 000€. Vuonna 2020 yritys teki liikevaihtoa 3,5 miljoonaa ja voittoa 512 000€. Voidaan todeta vuoden 2020 olleen tuottoisa ja hyvä yritykselle liikevoittoprosentin ollessa 19,5%. Käyttökate oli kyseisenä vuonna 22,5%. Liiketoiminnan luvut puhuvat mielestäni jälleen puolestaan. Toki baarien ymppääminen kokonaisuuteen hämärtää todellisuutta. Raha voidaan pitkälti tehdä baareissa ja yökerho on vain osa kokonaisuutta tai toisinpäin. Kokonaisuus tuntuu kuitenkin pyörivän hyvin.

Skohan (liiketoiminta on jo myyty)

Finderista löytyy vain 2018 vuoden liikevaihto, joka oli 2,2 miljoonaa euroa. Samana vuonna tehtiin tappiota 747 000€. Muilta uudemmilta vuosilta liikevaihtoa ei ole saatavilla, mutta tilikauden tulokset näkyvät. Tappiota on tehty roimasti vuosina 2019-2020, yhteensä 1,17 miljoonaa euroa.

Lähhteet:

Yle. 16.10.2020. Ravintoloitsija: “Ruokaravintolat ja yökerhot pitää erottaa toisistaan” – perustuslakivaliokunnan puuttuminen ravintoloiden aukiolorajoituksiin saa kiitosta. Viitattu 5.2.2022.

https://yle.fi/uutiset/3-11598568

Yle. 21.10.2015. Ikärajat ovat tärkeitä ravintoloille – kolmikymppiset karttavat K18-paikkoja. Viitattu 2.5.2022. https://yle.fi/uutiset/3-8395981

Inthecity.fi. n.d. MITÄ YÖKERHOSTA HAETAAN? Viitattu 2.5.2022.

http://inthecity.fi/mita-yokerhosta-haetaan/

Luxnightclub. 8.5.2019. Kiinnostaako yökerhon pyörittäminen Helsingissä? Lue mitä kaikkea se vaatii! Viitattu 2.5.2022.

https://luxnightclub.fi/kiinnostaako-yokerhon-pyorittaminen-helsingissa-lue-mita-kaikkea-se-vaatii/

Tilastokeskus. 28.10.2021. Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi 21 prosenttia vuonna 2020. Viitattu 2.5.2022. https://www.stat.fi/til/aly/2020/aly_2020_2021-10-28_kat_001_fi.html

Tilastokeskus. 16.12.2022. Yritysten kannattavuus parani käyttökatteella mitattuna teollisuudessa, kaupassa ja rakentamisessa vuonna 2020. Viitattu 2.5.2022.

https://www.stat.fi/til/yrti/2020/yrti_2020_2021-12-16_tie_001_fi.html