Asiantuntijapalvelun tuotteistaminen, Case: Jaloa Coaching

Johdanto

Jaloa Coaching on kutsumuksestani perustettu valmennuspalvelu, joka tarjoaa organisaatioille tiimi- ja esihenkilövalmennuksia. Tähän mennessä tehty myynti on perustunut asiakkaasta lähtöisin olevaan tarpeeseen tai tarjouspyyntöön, jolloin myynti ja valmennuksen sisällön laatiminen ovat pohjautuneet yksilölliseen tilanteeseen. Yleinen palvelun tuotteistaminen on siis jäänyt lähinnä osaamiseni luettelemisen tasolle ja todellinen asiakasymmärrys on vasta alkutekijöissään.

Siinä missä väitän olevani B2C-myynnin kivenkova ammattilainen ja tarvekartoituksen lyömätön mestari, olen myös B2B-myynnin ja palvelumyynnin tarvekartoituksen eittämätön keltanokka. Mutta siellä missä ei ole osaamista, on paikka kehitykselle. Tässä esseessä käsittelen tuotteistamista palveluntarjonnan näkökulmasta, tavoitteena kehittää oman asiantuntijapalveluni myyntiprosessia ja ymmärrystä palveluni arvosta asiakkaalle.

Sekä myyjän että valmentajan kokemuksesta tiedän sen arvon, jonka asiantuntija voi asiakkaalle tuottaa. Siksi halusin ammentaa ymmärrystäni tuotteistamisesta tutustuen materiaaliin, jota tuottavat päivittäin tuotteistamisen kanssa työskentelevät asiantuntijat. Kirjalähteenä esseessäni käytän Antti Apusen teosta Haastajasta hittipalveluksi, joka käy läpi palvelun ja tuotteen kaupallistamisen keskeiset vaiheet askel askelmalta. Satoja palveluja tuotteistanut Antti Apunen on liikkeenjohdon konsultti ja tuotteistusyritys Edisteen omistaja.

Kirjalähteen lisäksi tutustuin tuotteistamisen ammattilaisten ylläpitämiin blogiteksteihin: Asiakaslähtöisen kilpailuedun rakentamiseen tarvittavaa sisältöä tarjoilevaan KREAPAL BLOGI:in ja Jkaksi yrityksen blogiin, jossa osaamistaan jakavat pari kehittämisen ja tuotteistamisen ammattilaista; Jarit Järvinen ja Rantala. Jkaksi ohjaa yrityksiä tunnistamaan rahanarvoiset asiakastarpeet palveluiksi siten, että ne ovat liiketoiminnallisesti järkeviä tuottaa ja toteuttaa. Näiden liiketoiminta- ja palvelumuotoilun ammattilaisten ohjaamana tutkin esseessäni sitä, kuinka kehitän oman palveluni selkeäksi, erottuvaksi ja perusteltavaksi tuotteeksi.

Miksi tuotteistaminen on tarpeellista?

Aivomme on rakennettu säästämään energiaa. Kahnemanin (2011) mukaan teemme päivittäisistä päätöksistämme 95 % niin sanotulla laiskalla tasolla, eli alitajuisesti ja tunteemme pohjalta. Näitä päivittäisiä päätöksiä ovat muun muassa ostaminen. (Törrönen 2022, Kahneman 2011)

Myyminen taas on ostamisen helpottamista. Tiedämme, että kun valinnanvaraa ja tietoa ostamisen perusteeksi annetaan liikaa, se vaikeuttaa ostamiseen tarvittavaa päätöksentekoa ja saattaa pahimmillaan jopa olla este ostamiselle. Kun pystymme tarjoilemaan ostajalle vain päätöksentekoon tarvittavan tiedon ja osoittamaan sen merkityksen yksilöllisesti hänen päätökselleen, olemme ratkaisumyynnin ytimessä. Laiskat aivomme saavat riittävästi tietoa, ilman turhaa ponnistelua. Näin toimii myös tuotteistaminen – kiteytetään palvelu pakettiin, joka on helppo ostaa (Törrönen, 2022).

Sen lisäksi, että palvelun tuotteistaminen tekee siitä helpommin ostettavan, sen tarkoitus on tehdä siitä myös helpommin tuotettava. Tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun vakiointia, jolloin liiallinen räätälöinti ei tuhlaa enää aikaa palvelun ymmärtämisestä tai rakentamisesta. Tuotteistamisen elementit voidaankin jakaa ostajalle ja tuottavalle organisaatiolle merkittäviin. (Törrönen, 2022)

Asiakkaalle selkiytetään yleensä muun muassa seuraavat pääkohdat:

• Nimi, joka on helppo muistaa ja kuvaa palvelua
• Palvelukuvaus, joka kiteyttää mistä palvelussa on kysymys
• Kohderyhmä, kenelle palvelu on suunniteltu
• Kilpailuetu verrattuna muihin vastaaviin palveluihin
• Palvelun tilaaminen ja käyttöönotto
• Hinnoittelun perusteet
• Palvelulupaus, eli mitä palveluun investoimalla saavutetaan

Organisaatio kirkastaa itselleen taas seuraavat osa-alueet:

• Liiketoimintamalli
• Liiketoiminnan tavoitteet
• Mittarit liiketoiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden mittaamiseen
• Työkalut palvelun tuottamiseen, kuten järjestelmät ja välineet
• Roolit ja vastuualueet palvelun tuottamisessa

(Törrönen, 2022)

Tuotteistamisen keskiössä on asiakasymmärrys

Palvelun konseptoinnissa keskeistä on ymmärtää asiakkaan näkökulma ja kokemus. Kehumisen arvoisen asiakaskokemuksen varmistaminen edellyttää syvällistä ymmärrystä siitä, mitä asiakkaat haluavat, tarvitsevat, arvostavat ja tuntevat. Yllättävän suuri osa päätöksistä perustuu tunteisiin ja alitajuntaan, minkä vuoksi positiivisten tunnetilojen luominen ja ylläpitäminen on kilpailuetu. (Järvinen, 2023)

Sen lisäksi, että kuulemme asiakkaan toiveita ja tarpeita, meidän tulee myös osata nähdä ne tarpeet, joita asiakas ei itse osaa sanoittaa tai tunnistaa. Blogissa Järvinen käyttää esimerkkeinä Steve Jobsin ja Henry Fordin näkemyksiä siitä, että innovatiivisuus luo joskus ratkaisuja, joita asiakkaat eivät ole osanneet pyytää suoraan. (Järvinen, 2023)

“Ihmiset eivät tiedä mitä he haluavat, ennen kuin näytät sen heille” – Steve Jobs

“Jos olisin kysynyt ihmisiltä, mitä he haluavat, he olisivat sanoneet nopeampia hevosia” – Henry Ford

Järvinen kirjoittaa asiakastarpeista vielä tarkemmin toisessa blogitekstissään, jonka hän aloittaa jakamalla asiakastarpeen syntysyyt haluun ja huoleen. Asiakkaan halu on usein tunneperäinen ja sosiaalisiin arvoihin pohjautuva, enemmänkin nykytilaa kehittävä kuin varsinaisesti ratkaisu toimintaa kuormittavaan haasteeseen. Huoli taas on jotain, jossa asiakas ei välttämättä ole vielä ratkaisun äärellä, mutta huomaa tarpeen kehittää toimintaa. Huoli voi olla selkeästi asiakkaan tiedossa oleva ongelmakohta tai jotain, mitä ei ole vielä tunnistettu. Se, että kasvaako huolesta ratkaistavan arvoinen asiakastarve, riippuu siitä, kuinka vakavasta haasteesta on kyse ja kuinka helppoa tai kannattavaa sen ratkaiseminen asiakkaalle lopulta on. (Järvinen, 2023)

Asiakastarpeet voidaan jakaa myös tiedostettuihin ja tiedostamattomiin. Asiakkaan tietoisuuden tila tarpeensa osalta vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen myynti ja markkinointi häneen vetoaa. Kun asiakas tietää tarpeensa, hän osaa etsiä siihen ratkaisua ja silloin helpoimmin löydettävät palvelut ovat etusijalla. Tiedostomattomaan tarpeeseen myyminen vaatii kykyä havainnoida nykytilaa ja osoittaa kehityksen paikat ratkaisuineen. Kun asiakkaalle voidaan näyttää mitä hän tarjoamastamme ratkaisusta hyötyisi, hän vasta ymmärtää mitä vaille hän tällä hetkellä jää. (Järvinen, 2023)

”Runsaatkaan ominaisuudet eivät auta, jos niistä ei ole hyötyä asiakkaallesi.” (Apunen, 2020, 50)

Kuinka asiakastarve ja arvo kohtaavat?

Arvoissa on kyse siitä, mitä ihmiset pitävät tärkeänä. Valmennuspalvelut perustuvat siihen, kuinka sijoittamalla henkilöstön kehitykseen ja tiimin yhteistyöhön, tehostetaan henkilöstöresurssien käyttöä ja kehitetään asiakkaan liiketoimintaa. Asiakastarvetta täyttäessä, ratkaisun arvon tulee olla kustannusta suurempi, jolloin minun tulee osoittaa, että palveluni on pyytämäni korvauksen kanssa linjassa (Järvinen, 2023). Tämä onnistuu parhaiten tuomalla näkyväksi mihin asiakastarpeeseen palveluni arvo keskittyy ja kuinka merkittävää kehitystä pystyn sillä saralla tarjoamaan.

On hyvä tiedostaa minkä arvon asiakastarpeen täyttäminen asiakkaalle muodostaa. Yleensä tämän arvon tulee olla suurempi, kun tehdyn uhrauksen eli kustannuksen.  (Järvinen, 2023)

Järvinen käy blogitekstissään läpi muutamia asiakastarpeen arvoja, kuten toiminnallinen, taloudellinen, tunteeseen perustuva ja sosiaalinen arvo. Toiminnallista arvoa Järvinen kuvaa käytännöllisenä, fyysisesti kosketeltavana tai ymmärrettävänä. Toiminnallinen arvo on niiden hyötyjen ja ominaisuuksien summa, jota palvelu tarjoaa. Tällaisia hyötyjä voivat olla esimerkiksi suorituskyvyn tehostaminen, käyttämisen helppous tai ajan ja vaivan säästäminen. Koska toiminnallisella arvolla säästetään aikaa ja rahaa, on se suoraan yhteydessä myös taloudelliseen arvoon. (Järvinen, 2023)

Taloudellista arvoa taas mitataan sillä, kuinka paljon kyseinen ratkaisu säästää tai kerryttää asiakkaan rahoja. Taloudellinen arvo perustuu siihen, kuinka paljon tuote vaikuttaa positiivisesti asiakkaan liiketoimintaan. Tuotteen käyttöikä, hinta-laatusuhde ja asiakkaan maksukyky rakentavat myös taloudellisen arvon kokonaiskuvaa. Varsinkin silloin, kun on kyse osaamisen ulkoistamisesta, asiakas vertaa palvelun sisältöä ja kustannuksia siihen, mitä olisi tehdä se itse. Eli onko asiakasyrityksen sisällä tarvittavaa osaamista, aikaa ja viitseliäisyyttä vai onko palvelun ulkoistaminen taloudellisesti järkevämpää.  (Järvinen, 2023)

Osa arvoista ja ostoperusteista on faktapohjaisia, kuten taloudellinen hyöty tai tietyt tarvittavat ominaisuudet. Kuitenkin suuri osa ostamisesta perustuu tunteeseen, jonka merkitystä ei tule vähätellä. Tunteeseen vetoavia arvoja ovat esimerkiksi turvallisuus, helppous, mukavuus tai ympäristöystävällisyys. Asiakassuhde perustuu luottamukseen ja on siksi elinehto sopimukselle ja yhteistyön aloittamiselle. Mahtavimmatkaan faktapohjaiset arvot eivät siis pääse toteutuksen asteelle, ellemme pysty tarjoamaan ensin luottamuksen tunnetta. (Järvinen, 2023)

Asiakastarpeessa tunne voi pohjautua myös sosiaaliseen arvoon eli siihen, millaista merkitystä tuote tuo hänelle ja hänen yhteisölleen. Lisääkö tuotteen hankkiminen esimerkiksi asiakkaan tai hänen yhteisönsä hyvinvointia, turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta tai statusta. Sosiaalista arvoa tuovat myös muun muassa eettisyys ja vastuullisuus. Pitkäaikaisia asiakassuhteita luodessa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää asiakastarpeen sosiaalista arvoa ja osata viestiä niistä selkeästi, koska yhteiset arvot ovat vankka pohja kestäville asiakassuhteille. (Järvinen, 2023)

Ketterästi kokeillen päästään nopeammin asian ytimeen

”Vältä kallis kompurointi ja keskity olennaiseen” -Jkaksi

Tiimi- ja esihenkilövalmennukset perustuvat suurelta osin asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin, minkä vuoksi näen leanin lähestymistavan välttämättömyytenä. Sivusinkin aihetta jo edellisessä esseessäni Take the risk or loose the chance, jossa viittasin Erik Riesin Lean Startup -menetelmään (2011). Menetelmässä vuorottelevat tekemisen vaiheet learn, build ja measure, jolloin kokeilemisen tuoma kokemus tuo tietoa, jolla voidaan kehittyä, ja sitten kokeilla kehittynyttä versiota taas uudestaan ja uudestaan. (Ries, 2011)

Myös Järvinen kannustaa leaniä menetelmää liiketoiminnassa hyödyntävään kokeilukulttuuriin. Kokeilukulttuurilla tarkoitetaan yrityksen toimintakulttuuria, jossa kannustetaan kokeiluihin ja niiden kautta oppimiseen. Kokeilukulttuuri vaatii rohkeutta, avoimuutta ja oppimishalua ja onnistuessaan se tukee innovaatiota, vähentää riskejä, hallitsee epävarmuutta ja edistää jatkuvaa kehitystä. Pidemmällä aikavälillä kokeilukulttuuri kasvattaa organisaation joustavuutta, uudistumiskykyä ja asiakaslähtöisyyttä. (Järvinen, 2023)

Kokeilukulttuurin luominen osaksi organisaation toimintaa edellyttää henkisen heittäytymisen lisäksi myös selkeän vision ja tavoitteet, ketteriä prosesseja, riittäviä resursseja ja tehokasta viestintää. Eric Riesin Lean Startup- menetelmä on hyvä esimerkki kokeilevasta toimintakulttuurista. Menetelmä korostaa asiakkaiden palautteista oppimista ja iteratiivista kehitystä. (Järvinen, 2023)

Myös Apunen liputtaa kokeilukulttuurin nimeen ja muistuttaa, että uusia palveluita käynnistäessä, tietomme eivät välttämättä riitä kilpailuedun hahmottamiseen, jolloin järkevin vaihtoehto on tuotteistaminen, koemyynti ja pilotointi. Nämä työvaiheet auttavat meitä tunnistamaan osuvimmat erottumistekijämme. (Apunen, 2020, 24)

Apunen myös kannustaa aloittavaa yrittäjää unelmoimaan isosti. Hän ohjeistaa kirjoittamaan liiketoimintasuunnitelman käänteisessä järjestyksessä, jottei nykyiset raamit ja realiteetit rajoita meitä tavoitteiden asettamisessa ja jumita palveluamme turvalliselle perustasolle. Kun visioimme ensin toimivan palvelun, voimme purkaa sen tulevaisuudesta nykypäivään peruuttavaksi tiekartaksi. (Apunen, 2020, 24)

”Startupilta puuttuu historian painolasti ja pelko nykyisen bisneksen menettämisestä, joten sen on helppo asettaa hurjiltakin kuulostavia tavoitteita. Aloittaville yrittäjille unelmointi on helppoa.” -Apunen, 2020,

Hyvin tuotteistettu on puoliksi myyty

Palataan hetkeksi alkuun ja siihen mikä on tuotteistamisen tarkoitus. Tuotteistamisen pohjimmainen syy on palvelun selkeyttäminen ostamisen helpottamiseksi, ja siksi tuotteistaminen ja myynti kulkevat rinta rinnan. Otteessaan pitävän myyntiesittelyn rakennuspalikat ovat pitkälti yhtenevät tuotteistamisen osa-alueiden kanssa. Rantala toteaakin, että myyntiesittely on hyvä paikka aloittaa tuotteistaminen. (Rantala, 2023)

”Kun myyntiesitys on kunnossa, sen pohjalta on helppo edetä muihin myyjän työtä helpottaviin tuotteistuksen osiin.” (Rantala, 2023)

Ratkaisumyynnin tarkoitus on helpottaa asiakasta löytämään tilanteeseensa optimaalisin toteutus. Siksi B2C-myynnissä tärkein työkaluni oli kunnollinen tarvekartoitus. Kun lähdin myyntitilanteeseen aina asiakasta haastatellen, pystyin tarjoamaan juuri hänen tarpeeseensa sopivaa ratkaisua, jolloin myynti oli vain seurausta hyvin hoidetusta asiakaspalvelusta. Suuri osa itsevarmuuttani myyjänä perustui juuri siihen, että tiesin tismalleen, kuinka kartoitan asiakkaani tarpeen. Nyt haluan rakentaa tarvekartoituksen, jolla pystyn selvittämään asiakkaani tarpeen nykyisten palvelujeni osalta ja tässä olennaisinta on ymmärtää asiakasta.

Tarvekartoitusta luodessa, meidän tulee tutustua asiakkaan liiketoimintaan, haastatella asiantuntijoita ja asiakasta. Mitä paremmin tunnemme asiakkaan liiketoiminnan, sitä paremmin löydämme sen kipupisteet. Muutamia yksityiskohtia, joita voimme asiakkaan tilanteesta selvittää ovat: (Apunen, 2020, 94)

• Voitko säästää asiakkaan kustannuksia?
• Voitko tehostaa asiakaan toimintaa ja tuottavuutta?
• Voitko kehittää asiakkaasi palvelun laatua?
• Voitko turvata asiakkaasi liiketoimintaa ja työntekijöitä turhilta riskeiltä?
• Voitko kehittää asiakkaasi työntekijä- ja asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä?
• Voitko helpottaa asiakastasi organisaation ja liiketoiminnan kasvun tuomissa haasteissa?
• Voitko kehittää asiakkaasi palveluista entistä helpommin käytettäviä tai ostettavia?
• Voitko kirkastaa tai luoda asiakkaallesi uusia kilpailuetuja?
• Voitko auttaa asiakastasi lain tai viranomaisten vaatimuksiin vastaamisessa.
• Voitko kehittää asiakkaasi kestävyyttä ja vastuullisuutta?
• (Apunen, 2020, 94)

Näitä liiketoiminnan haasteita ja kehityskohteita selvittäessä on hyvä myös tarkentaa, kuinka asiakas tällä hetkellä toimii poistaakseen liiketoimintansa kasvun esteitä ja hidasteita. Näin saamme tarvittavan kuvan nykytilasta ja voimme selkeästi esittää asiakkaalle, kuinka oma palveluamme on verrattavissa asiakkaan nykyiseen prosessiin. (Apunen, 2020, 94)

Aivan kuten palvelumme, myös myyntimme tulee pitää ajantasaisena ja kehittää asiakasymmärryksen kasvaessa. Lean -menetelmän mukaisesti edetessä asiakasymmärryksen hankkiminen onkin kolmasosa prosessia. Yksi avain jo olemassa olevan palvelun asiakasymmärrykseen on ”asiakkaan aivoilla ajattelu”, eli näkökulman vaihtaminen. Jkaksi blogissa Rantala (2023) huomauttaa, että asiantuntijoilla on taipumusta jäädä omaan näkökulmaansa ja katsoa palvelua asiantuntijan silmin. Harvemmin ostaja kuitenkaan on saman alan asiantuntija, minkä vuoksi tuote näyttäytyy hänelle hyvinkin eri valossa. Jotta todella tiedämme miltä tuotteemme näyttää asiakkaalle, voimme vaihtaa näkökulmaa ja tarkastella tuotettamme asiakkaan roolista käsin. Käytännössä voimme siis tutkia löytääkö asiakas helposti tarpeellisen tiedon palvelustamme, kuten hinnaston ja yleiset toimitusehdot. Entä onko käyttämämme termistö sellaista, jota myös asiakas ymmärtää? Jos luemme myyntimateriaalimme läpi asiakkaan silmin, meneekö viesti perille sellaisena kuin ajattelimme? (Rantala, 2023)

”Miltä se näyttää ja minkälainen tunne siitä tulee? Vastaako palvelusi asiakkaan tarpeisiin ja pystytkö perustelemaan, miksi juuri se on ratkaisu hänen pulmaansa? Näetkö selkeitä ostamisen esteitä? Tästä kaikesta on kyse asiakkaan aivoilla ajattelemisessa.” -Rantala, 2023

Usein myynnissä puhutaankin asiakkaan auttamisesta tai asiakkaan kanssa ostamisesta, jotka molemmat ovat lopulta palvelun katsomista asiakkaan näkökulmasta. Jos sokeasti rakastamme omaa tuotettamme ja sivuutamme asiakkaan näkökulman, voi koko palvelun ydin jäädä tunnistamatta. (Rantala, 2023)

Pohdinta

On monia tapoja suhtautua esseen kirjoittamiseen. Kirjoitusprosessi voi toimia reflektoinnin työkaluna tai kiteyttää osaamista jota kirjoittajalla jo on. Tämän esseen kirjoitin, koska halusin oppia ja ymmärtää, mitä minun tulee tehdä, jotta saan idean muutettua liiketoiminnaksi. Aiheeseen tutustuminen on täysin erilaista, kun sitä tekee niin sanotusti oma lehmä ojassa. Uppouduin aiheeseen ja uskallan myöntää, että pahimmillaan (tai parhaimmillaan) esseeni oli 19-sivuinen. Yritin kuitenkin tuotteistamisen hengessä pitää punaisen langan näkyvissä ja karsia esseen helposti ymmärretään muotoon. Toisella tiedostolla odotteleekin nyt hyviä esseen alkuja muun muassa rahallisen arvon mittaamisesta, eli dollarisaatiosta sekä tehokkaan myyntiesittelyn rakentamisesta.

Olen myös huomannut viimeisten vuosien aikana tarvitsevani kanssasparraajaa pitääkseni itseni siinä tiukimmassa työn imussa. Ajoittain sparrikaveriksi riittää myös kirjallisuus ja siksi innostun kovin helposti itselleni mielenkiintoista aiheista. Seurauksena saatan uppoutua teemojen syvyyksiin, kunnes happi loppuu tietovyöryn alla ja myöhemmin on vaikea kiteyttää, mitä kaikkea tulikaan oivallettua. Nyt kun tutustuin uuteen aiheeseen jatkuvasti oppimaani ylös kirjaten, pystyn todennäköisemmin myös viemään oppimani käytäntöön realistisessa aikataulussa. Opin siis tuotteistamisen lisäksi myös itseni johtamisesta; Olen tehokkaampi, kun käsittelen vastaanottamani tiedon ajantasaisesti. Ja vaikka olen valmentaja, olen ensisijaisesti yrittäjä, joten valmennusosaamistani tukevien teemojen lisäksi, minun täytyy kehittää liiketoimintaosaamistani. Täytyy siis sanoa, että tätä esseetä ei ole kirjoitettu koulutehtävän näkökulmasta, vaan yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta, ja siitä parhaillaan tässä itseohjautuvassa oppimismallissa onkin kyse.

Lähteet:

Apunen, A. 2020. Haastajasta hittipalveluksi. Alma Talent: Helsinki.

Järvinen, J. 2023. Asiakastarve – Tunnista 4 asiakasarvoa ja myy enemmän. Jkaksi blogiteksti. kirjoitettu 27.03.2023. luettu 4.4.2024 https://www.jkaksi.fi/post/asiakastarve

Järvinen, J. 2023. 3 vinkkiä erottuvien palveluiden tekemiseen. Jkaksi blogi. kirjoitettu 15.12.2023. luettu 4.4.2024 https://www.jkaksi.fi/post/palvelumuotoilu-kokeilukulttuuri

Kahneman, D. 2011. Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. Terra Cognita: Helsinki

Rantala, J. 2023. Ajatteletko asiakkaan aivoilla. Jkaksi blogi. kirjoitettu 07.07.2023. luettu 5.4.2024  https://www.jkaksi.fi/post/ajattele-asiakkaan-aivoilla

Rantala, J. 2023 Miten tehdä hyvä myyntiesitys. Jkaksi blogi. kirjoitettu 24.09.2023. luettu 4.4.2024  https://www.jkaksi.fi/post/miten-tehd%C3%A4%C3%A4n-hyv%C3%A4-myyntiesitys

Ries, E. 2011. The Lean Stratup. Portfolio Penguin

Törrönen, V. 2022. Palveluiden tuotteistaminen – huomioi tämä yksi asia ja onnistu. Kreapal blogi. 3.10.2022. Luettu 4.4.2024. www.krapal.fi/blogi/tuotteistaminen/