Tampere
17 May, Friday
16° C

Proakatemian esseepankki

Yksinäisyys



Kirjoittanut: Helena Tahlo - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yksinäisyyden Filosofia
Lars Svendsen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yksinäisyys  

  

Johdanto 

Yksinäisyys terminä koetaan maailmanlaajuisesti hyvin negatiivisena. Tämä voidaan todentaa monella tavalla, yksinkertaisin tapa on googlettaa sana yksinäisyys. Tulokset käsittelevät aiheita kuten, miten estää yksinäisyys, siitä eroon pääseminen ja siihen avun saaminen. Ja kuinka yksinäisyys vaikuttaa terveyteemme negatiivisesti. Tässä esseessä haluan käsitellä yksinäisyyden toista puolta sitä, josta ei aivan kauheasti ole nykypäivänä tietoa, eikä siitä puhuta. Niin sanottu positiivinen eli hyvä yksinäisyys.  

 

Hyvä ja Huono Yksinäisyys 

Ihminen on sosiaalinen olento, meidän mieleemme on porautunut ajatus, että yksin oleva ihminen on onneton (Alba 2023). Se yksinäisyys minkä tiedämme, oli se sitten lapsuudestamme tai ylipäätään ympäröivän maailman antama kokemus sanasta, kuvastaa negatiivista yksinäisyyttä. Negatiivisen eli huonon yksinäisyyden keskinäinen olemus, on henkilön kokemus puutteellisuudesta ja yleisimmin ihmissuhteiden ja yhteenkuuluvuuden poissaolosta (Svendsen 2017). Tällainen yksinäisyys on useimmin ei-toivottu ja riippumaton henkilön omista mielipiteistä tai haluista. Hyvä yksinäisyys on tälle vastakohta, se on toivottu ja haluttu tila, joka koetaan mahdollisuutena kehittyä ihmisenä ja yksilönä. Monet filosofit kunnioittavat ja ylistävät hyvää yksinäisyyttä ja sen tuomaa vapautta, itsenäisyyttä ja rauhaa. Yksinäisyys antaa mahdollisuuden ihmisen löytää hänen todellinen minä ja avartaa hänen henkilökohtaista tarkoitustansa maailmassa. (Svendsen 2017) 

 

Yksin oleminen 

Vaikka hyveellinen yksinäisyys nähdään monesti liitettävän filosofeihin ja joihinkin uskontoihin, on se asia, joka on jokaiselle meille tavoiteltavissa. Yksi tunnetuimmista filosofeista Aristoteles kokee, että paras elämä, mitä voimme havitella on mietiskelevä elämä eli kontemplaatiivinen,  sen voimme saavuttaa vain yksinäisyydessä. Yksinäisyys vie pois muiden ihmisten ajatusten ja mielipiteiden merkityksen ja voimme syventyä siihen mitä, me itse haluamme ja mitä mieltä me itse olemme. Se antaa meille työrauhan käsitellä sisäisimpiä tunteitamme ja fokusoitua yhteen asiaan kerrallaan. Ihmisten keskellä meidän tekemisiimme vaikuttaa monet asiat myös meidän tiedostamattamme. Muiden käytökset ja oletukset muokkaavat omia normejamme ja saatamme ajan kanssa kadottaa sen todellisen minuuden ja merkityksen. (Svendsen 2017) Yksin ollessa pystymme havaitsemaan mitkä asiat kumpuavat omista arvoistamme ja mitkä ovat toisten ihmisten arvo lähtöisiä asioita syöpyneenä tajuntaamme (Alba 2023). Tästä syystä on tärkeä hakeutua aika ajoin yksinäisyyteen, jotta voimme saada minuudestamme kiinni. (Svendsen 2017) Yksin oleminen valmistaa ihmistä kohtaaman väistämättömiä tilanteita elämässä, jotka jättävät persoonan yksin, kuten läheisen kuolema tai parisuhteen päättyminen. Näiden isojen asioiden tapahtuessa emme vajoa synkkyyteen ja pelkoon olla itsemme kanssa sillä olemme jo harjoittaneet sitä. (Alba 2023) 

 

Miksi 

Se miksi on tärkeää olla tietoinen omasta korkeammasta itsestä, johtuu ihmisistä ympärillämme. Jotta voimme olla sujut oman itsemme kanssa ja elää elämäämme meitä itseämme varten, tulee meidän löytää tyytyväisyys itsestämme. (Svendsen 2017) Koska loppujen lopuksi palaamme yksinäisyydestä ihmisten keskelle ja päälle vyöryy muiden näkemykset ja kokemukset siitä mitä heidän mielestään, sinun tulisi olla. Tällöin on ne asiat, joita mietiskelit ja selvitit omassa yksinäisyydessäsi, ovat se kulmakivi, joka pitää sinuutesi kasassa. Ilman yksinäisyyttä et pysty luomaan itsellesi rauhan tyyssijaa, missä kukaan tai mikään ei voi horjauttaa omaa näkemystäsi. (Svendsen 2017) Yksinäisyys vaati meiltä sen, että kun emme pysty muuttamaan ympäristöä tai tapahtumia ympäriltämme, siirrymme muokkaamaan itseämme. Se on kuin laatikko, joka eristää meidät ympäristöstämme ja jättää ainoaksi tehtäväksi keskittyä itseemme.  Yksinäisyydessä ainoa toverimme on me itse, näin pystymme fokusoitumaan elämän essentiaalisimpiin totuuksiin. Motivoidumme etsimään elämän pyhää tarkoitusta ja mitä se merkitsee meille. Sillä ilman tarkoitusta ei ole syytä elämään. (Succes Chacers 2023) 

 

Missä ja miten 

Minkälainen tila yksinäisyys tulisi olla, jakaa mielipiteitä filosofien keskuudessa. Descartesin ja Petrarcan näkemys painottuu fyysiseen yksinäisyyteen, muiden ihmiset luota pois olemisena, eristäytymisen. Montaignen taas näkee, että yksinäisyyteen on mahdollisuus päästä missä tahansa, vaikka kaupungissa. Yksinäisyys on hänelle enemmänkin mielentila kuin fyysinen olemus, jossa vetäydytään päämme sisälle, puhumaan itsellemme. Montaigne painottaa myös yksinäisyyden vetäytymiseen liittyvää syytä. Hänen mielestään ihminen ei saa vetäytyä yksinäisyyteen, havitellakseen kuuluisuutta tai kunniaa, sillä tämä tekee ihmisestä yhä liian kiinnitetyn ulkopuolisiin tekijöihin, päästäkseen yksinäisyyden tilaan. Yksinäisyyteen menemisen syy tulisi olla puhdas ja pelkistetty haluun oppia puhumaan itselleen. (Svendsen 2017)  

 

 

Jotta ihminen voi kokea hyvän yksinäisyyden tulee hänen tarkoitusperänsä olla puhdas ja autenttinen. Koska ilman tätä voi hyvä yksinäisyys olla saamatonta tai pahimmillaan muuttua huonoksi yksinäisyydeksi. Ihmisen tulee olla valmis kykyjen ja luonteen puolesta. Koska mikä vaarallisinta yksinäisyydessä kaikki asiat suurenevat ja syventyvät, niin hyvät kuin pahat. Yksinäisyys voi joko tuhota ihmisen tai rakentaa hänelle uuden kivetyksen, jolla kulkea. (Svendsen 2017)  

 

Pohdinta 

Nykyaikana puhutaan paljon yksinäisistä ihmisistä ja yksinäisyyden lisääntyneisyydestä. Svendsen kuitenkin kertoo kirjansa johdannossa, kuinka hänen oletuksensa yksinäisyydestä ja sen olemuksesta on muuttunut tehdessään tutkimusta kirjaansa varten. Ja kuinka lopulta kyselyt ja tulokset eivät osoita, että yksinäisyys olisi lisääntynyt suuresti maailmassa, vaan enemmänkin, että siitä on vain ruvettu puhumaan enemmän. Svendsen jopa uskaltaa väittää, että yksinäisyys on vähentynyt sosiaalisen median ja puhelimien myötä.  

Voiko tämä siis tarkoittaa, että meidän juuri tulisikin hakeutua mahdollisuuksien puitteissa yksinäisyyden tyyssijaan ja olla vaan ihan yksin. Voiko olla, että ihmiset eivät enää pysty edes olemaan yksin itsensä ja ajatustensa kanssa yksin yli 5min, koska aivomme ovat tottuneet kokoaikaisiin häiriötekijöihin ja keskeytyksiin. Kuinka pelottava ja samanaikaisesti rauhoittava ajatus yksinäisyys onkaan. 

Yksinäisyyttä tulee syleillä, sitä tulee juhlistaa. Polkumme ylevyyteen, löytääksemme totuuden, tulee itsensä tuntemuksesta, jonka löydämme vain yksinäisyyden kautta (Succes Chacers 2023). 

 

 

 

Lähteet:  

Svendsen, L. 2017. Yksinäisyyden filosofia. Jyväskylä: Docendo Oy 

Alba, B. 2023. The power of being alone. BA Corp. Englanti 

Success Chacers. 2023. The art of being alone: Lessons from famous Philosophers. Youtube video. Katsottu 26.20.2023 

https://www.youtube.com/watch?v=Iy99Zhp24LY&t=967s 

 

Kommentoi