Lähdekirjallisuutena on käytetty ääni- ja e-kirjoja joten sivunumeroiden merkitseminen tekstiviitteisiin ei ole ollut mahdollista.

1 JOHDANTO

Mentaalivalmentaja Erik Bertrand Larssen kehoittaa kirjassaan Paras (2014) jokaista ottamaan kynän käteen ja kirjaamaan ylös arvot, tarpeet, tavoitteen, vision, omat voimalauseet sekä moodin, joten ajattelin paneutua näihin tässä esseessäni.

2 ARVOT, TAVOITTEET JA VISIO

“Osaat, jos haluat, kun vain ensin päätät mitä haluat.” (Larssen 2014).

Kaikki lähtee liikkeelle omien tarpeiden ja arvojen tunnistamisesta. Jos arvosi eivät ole vielä kirkkaana mielessäsi, löytyy omien arvojen kartoittamiseksi lukematon määrä erilaisia harjoitteita. Kirjassaan Vahva (2017) Larssen antaa yhden esimerkin arvojen kartoittamiseen. Ensin hän pyytää asiakkaitaan kirjaamaan ylös kuusitoista arvoa. Pikkuhiljaa arvoja karsitaan, kunnes lopulta jäljelle jää kolmesta viiteen tärkeintä arvoa. Larssenin mukaan ”Sisäisesti vahva ihminen tuntee arvonsa. Hän tietää koko ajan, mitkä hänen arvonsa ovat, ja voi palauttaa ne mieleensä missä ja milloin vain.” (Larssen 2017).

Kun mietitään tavoitetta, sen täytyy olla motivoiva, selkeästi määriteltyä ja sen pitää herättää tunteita. Tavoitteen täytyy kulkea omien tarpeidesi ja arvojesi kanssa käsikädessä. Tavoitteen ylös kirjaaminen on tärkeää, jotta tavoite jäsentyy tarpeeksi yksinkertaiseen muotoon ja sitä on helppo tarkastella aina tarvittaessa. Jos henkilöllä on liikaa tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa keskenään, syntyy epätasapainoa. Tavoitteiden täytyy siis olla sopusoinnussa myös keskenään, jotta elämä pysyy tasapainossa. (Larssen 2014.)

“Kaikki elämän suuret päätökset ja valinnat liittyvät tunteisiin.” (Larssen 2014).

Jotta tähän tasapainoon voi päästä, täytyy olla valmis tekemään rankkojakin ratkaisuja ja merkittäviä valintoja. Jos esimerkiksi tavoitteesi on olla läsnäoleva isä, mutta olet suuren yrityksen markkinajohtaja, jolla jää liian vähän aikaa lapsillesi, voi tavoitteen saavuttaminen olla hyvinkin haasteellista. Tällöin joutuu puntaroimaan, onko tavoite tavoittelemisen arvoinen, onko se arvojesi mukainen, täytyykö tavoitetta muuttaa vai pitääkö jotain muuta muuttaa ympäriltäsi, jotta voisit saavuttaa tavoitteesi. Etkä näin ollen kokisi ristiriitaa tavoitteesi ja työsi välillä. Larssenin mukaan kaikki ne, jotka uskaltavat valita tavoitteensa, kasvattavat merkittävästi onnistumisen mahdollisuuksia. (Larssen 2014). Jos haluaa päästä tavoitteeseensa, täytyy siis uskaltaa päättää saavuttavansa ne. Ei riitä, että vain toivoo saavuttavansa.

3 VOIMALAUSEET JA SISÄINEN DIALOGI

Voimalauseet ovat lauseita, joita puhumme päämme sisällä itsellemme. Ne voivat olla joko negatiivisia tai positiivisia, sillä kaikki päämme sisällä itsellemme kohdistetut lauseet lasketaan. Onkin siis tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka puhumme itsellemme, sillä sisäisellä dialogilla on suuri merkitys onnistumisemme kannalta. Meillä on yli 10 000 ajatusta päivässä, joista suurinta osaa emme edes tiedosta. Oletko siis koskaan ajatellut, kuinka sinä puhut itsellesi?

Olen viimeisimmissä esseissäni puhunut kognitiivisen kolmion merkityksestä, enkä voi olla korostamatta sitä nytkään (https://esseepankki.proakatemia.fi/yksilo-itseluottamuksen-vahvistaminen-life-coachingin-avulla/ & https://esseepankki.proakatemia.fi/yksilo-tunnelukot/). Oman kognitiivisen kolmion ymmärtämisellä on suuri merkitys siihen, kuinka puhumme itsellemme ja kuinka se vaikuttaa tunteisiimme sekä toimintaamme.

“Kukaan ei voi vaikuttaa kaikkeen, lähinnä voimme vaikuttaa omaan ajatteluun.” (Larssen 2014).

Voit siis itse vaikuttaa siihen, millaista oma sisäinen dialogisi on ja millaiseksi omat voimalauseesi muodostuvat. Sisäinen dialogi koostuu Larssenin mukaan kolmesta asiasta: käytetyt sanat, itsellemme esitetyt kysymykset sekä itsestä käytetyt voimalauseet (Larssen 2014). Käytännössä itsestämme käytetyt sanat ja voimalauseet tarkoittavat sitä, että voimme päättää puhummeko itsestämme esim. osaamattomana typeryksenä vai oikeasti taitavana tekijänä. Myös itsellemme esitetyillä kysymyksillä on merkitystä, sillä nekin vaikuttavat ajatteluumme. Aivomme ovat siitä jännä kapistus, että ne suuntaavat heti ajattelua esittämämme kysymyksen mukaan. Jos siis esimerkiksi kysymme heikosti menneen suorituksen jälkeen itseltämme ”Miksi minä aina epäonnistun?”, aivot lähtevät tiedostamattamme kehittelemään syitä, joiden vuoksi koemme itsemme joka kerta epäonnistuneeksi. Kuitenkin voisimme kysyä itseltämme heikosti menneen suorituksen jälkeen myös näin: ”Kuinka minä onnistun ensi kerralla paremmin?”. Tällöin aivot lähtevät heti kehittelemään meille ratkaisua suorituksen parantamista varten.

4 PARAS SUORITUSTILASI ELI OMA MOODI

Moodi on tila, jossa ihminen pystyy suoriutumaan optimaalisesti. Oman moodin etsiminen lähtee liikkeelle siitä, että mietit, millainen olet parhaimmillasi? Voit miettiä onnistuneita tilanteita, joissa koet olleesi juuri parhaimmillasi. Määrittele tämä tila kolmella-neljällä sanalla, nämä sanat kuvaavat moodiasi. (Larssen 2014.)

Kun olet määrittänyt moodisi eli millainen olet parhaimmillasi, tärkeää on oppia, että kuinka voit päästä tähän moodiin milloin vain, missä vain. Yksi Larssenin esittämä keino päästä moodiin menee näin: Eläydy mielessäsi tilanteeseen, jossa olet ollut kyseisessä moodissa eli parhaimmillasi. Koita päästä oikein kunnolla kiinni samaan tunteeseen ja fiilikseen. Sano mielessäsi tai ääneen ne kolme-neljä sanaa, jotka kuvaavat moodiasi, esimerkiksi: päättäväinen, valoisa, voimakas, tahdikas. Seuraavassa vaiheessa tarkoituksena on muuttaa sanat kuviksi. Voit itse päättää kuvat, jotka kuvaavat mitäkin sanaa. Kun olet saanut selkeät kuvat mieleesi, voit haastaa vielä itseäsi vaihtamalla nämä kolme-neljä sanaa ja kuvaa, yhteen ainoaan kuvaan. Tämä kuva on sinun ihanne moodisi. (Larssen 2014.)

Kuvan tarkoituksena on helpottaa ja vahvistaa omaan ihanne moodiisi pääsemistä. Kaikista parhaiten saat vahvistettua kokemuksen moodistasi lisäämällä liikkeen mielikuvaasi. Liike voi olla esimerkiksi hurraus, riehakkaan voitokas käsien heilautus tai vaikka käsien puristaminen nyrkkiin. Tärkeintä on, että liike on sinulle luontainen ja auttaa sinua saamaan aikaan tunteen ihanne moodistasi. Moodiin pääsemisen tarkoituksena on, että voit hyödyntää omaa parasta suoritustilaasi missä vain tilanteessa, ajasta tai paikasta riippumatta.

“Olipa ihanne moodisi mikä tahansa, tärkeintä on, että etsit sen.” (Larssen 2014).

5 POHDINTA

Ihastuin Larssenin ajatukseen, että “Henkinen valmennus on mittatilaustyötä.” (Larssen 2014). Näin life coachina se on minusta hieno ajatus, että en voi tarjota jokaiselle asiakkaalle samanlaista valmennusta, vaikka aihepiirit olisivatkin samanlaisia, sillä jokainen valmennus on aina yksilöllinen kokemus.

Larssenin mukaan voimme kontrolloida omia tunteitamme sisäisen dialogin kautta (Larssen 2014). Sinä olet siis sisäisen dialogin kautta itse ohjaksissa siitä, kuinka positiiviseksi tai onnistuneeksi koet sekä oman itsesi, että elämäsi. Vaikka muutoksen tekeminen tuntuu joskus vaikealta, se kuitenkin kannattaa. On vain inhimillistä vältellä muutosta, vaikka se olisi omaksi parhaaksi. Jos kuitenkin olet valmis aloittamaan matkan muutoksen aikaan saamiseksi, life coahcina olen valmis tukemaan sinua siinä.

“Pystyt parempaan kuin luuletkaan.” (Larssen 2014).

LÄHTEET

Larssen, E. 2014. Paras. Äänikirja. Bazar.

Larssen, E. 2017. Vahva. E-kirja. Bazar.