Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Julia Thurenin Kaikki rahasta: näin säästin kymppitonnin kirja on erinomainen teos kaikille vähänkään taloudesta ja rahankäytöstä kiinnostuneille. Kirja ei kerro pelkästään säästämisestä vaan keskittyy enemmän eri tapoihin, jolloin osatessa käyttää rahaa oikein, sitä myös jää tavallista enemmän tilille. Kirjan luettua ei jää epäselväksi miten rahastot, osakkeet ja sijoitusasunnot toimivat sekä miten voi alkaa itse sijoittaa rahojaan. Kirjassa on haastateltu monia julkisuuden henkilöitä, jotka kertovat omista raha-asioistaan. Haastatteluissa tulee ilmi hyviä ja huonoja kokemuksia raha-asioiden hoitamisesta niin yksinään kuin parisuhteessakin. Ne myös antavat perspektiiviä ”tavallisille” tallaajille, että myös julkisuuden henkilöillä voi olla omia taloudellisia ongelmia.

 

Kaikki rahasta-kirjaa lukiessani mieleeni painui kolme toisiinsa liittyvää sanaa oman rahankäytön hallitsemisesta: budjetoi, automatisoi, nauti. Kun on tiedostanut ja suhteuttanut omat tulonsa sekä menonsa tietyllä aikavälillä on helppoa tehdä budjetti sille ajalle. Kun tämän lisäksi tietää omat tarpeensa ja ne pysyvät suhteellisen samanlaisina pystyy ne automatisoimaan tekemällä samanlaisia valintoja ajanjaksosta toiseen. Kun nämä kohdat on käynyt läpi ja ne ovat hallinnassa, ei tarvitse ottaa ylimääräistä painetta rahankäytöstä ja voi nauttia elämästä ilman jokapäiväistä varojen laskemista. Jos on budjetoidessaan jättänyt varaa ei-suunniteltuihin ravintolareissuihin tai elokuviin, voi tehdä nekin asiat hyvillä mielin. Tällaiset asiat vaikuttavat automaattisesti positiivisesti elämänlaatuun.

 

Kirjassa korostetaan avointa puhumista rahasta. Olen itse tähän mennessä elämässäni tullut siihen tulokseen, että puhuminen auttaa jokaisessa tilanteessa. Kirjailija nosti esiin kuusi hyvää syytä puhua rahasta ja halusin pohtia näitä kuutta kohtaa enemmän.

 

1. Rahasta purkaminen purkaa arvolatauksia

Pitäisi aina muistaa, että ihmisen arvo ja omaisuus eivät määritä toisiaan. Se paljonko tienaat tällä hetkellä työstä ei tarkoita sitä, että sinun tulisi loppu elämäsi tyytyä samaan palkkaan. Tärkeää on opetella arvottamaan itsensä ja työntekonsa. Tämä on yleinen ongelma ja monet kirjassa haastateltavatkin kertovat sortuneensa aliarvioimaan oman työntekonsa palkassa. Työpaikoilla on monesti erisuuruista palkkaa saavia työntekijöitä. Palkan ottaminen puheeksi työpaikalla voi madaltaa kynnystä neuvotella esimiehen kanssa palkan suuruudesta suhteessa työtehtäviin.

Täytyy myös muistaa, että raha ei jokaisessa tilanteessa ole ainoa syy tehdä työtä. Jos löytää työnteosta merkityksellisiä asioit niin itselle, kuin muille voi työntekoa ajatella vähemmän rahan näkökulmasta.

 

2. Rehellinen puhe rahasta tekee eriarvoisuudesta näkyvää

Miesten ja naisten tuloerot ovat tänäkin päivänä vallitseva ja yleinen puheen aihe. Jopa saman tittelin alaisena nainen voi saada miestä vähemmän palkkaa kuukaudessa. Myös tuloerot eri kaupunkien välillä voivat olla yllättävänkin suuria, vaikka toki eläminenkin pääkaupunkiseudulla on kalliimpaa kuin keskisuomeen mentäessä. Ymmärtääkseni etenkin sukupuolten välisestä taloudellisesta eriarvoisuudesta on yritetty ja yritetään parhaillaan päästä eroon tai ainakin sitä pyritään vähentämään paljon.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 palkansaajien mediaani oli 3001€/kk, jolloin puolet väestöstä tienaa tätä vähemmän ja puolet tätä vähemmän. Puolestaan väestön kokonaisansioiden keskiarvo oli 3368€, joka tarkoittaa että suurituloiset palkansaajat nostavat tätä summaa.

 

3. Rahasta vaikeneminen voi olla vaaraksi omalle taloudellesi

 Talouteen liittyvät huolet muuttuvat suuremmiksi jos niistä ei puhuta ääneen. Ne voivat olla yleisesti ottaen hyvinkin ahdistavia, koska taloustilanne vaikuttaa jokapäiväisiin valintoihimme. Kun ottaa puheeksi rahahuolet voi löytää samanlaisessa tilanteessa olevan ihmisen yllättävänkin läheltä. Keskenään vinkkien jakaminen ja raha-asioiden pohtiminen on paljon tuotteliaampaa ja antoisampaa, kuin yksin hiljaa mielessään miettien.

Rahaongelmat ovat tavallisempia, kuin oletamme. Niistä ei puhuta paljoa, ja tästä johtuen ajattelemme niitä olevan paljon vähemmän kuin todellisuudessa on. Kirjan mukaan jopa kahdeksalla prosentilla suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Tämä kuulostaa mielestäni suurelta määrältä, koska en tiedä ketään lähipiirissäni, jolla olisi merkintä maksuhäiriöstä. Toisaalta, nämä ovat juuri niitä asioita, joista ihmiset ovat hiljaa eikä niistä huudella ympäriinsä.

Myös rahan kanssa osataan olla joustavia ja ymmärtäväisiä. Jos on tiukka tilanne rahan kanssa niin jopa laskun maksut voidaan neuvotella, kunhan sen tekee hyvissä ajoin. Neuvottelemalla tai kysymisellä ei yleensä häviä yhtään mitään.

 

4. Rahasta vaikeneminen hyödyttää usein jotakuta suurituloista

 Suurituloiset ja johtoasemassa olevat saattavat olla epäedullisessa asemassa puhuttaessa rahasta ja palkasta. Heidän suhtautumisestaan rahaan voi saada vääränlaisen kuvan, jos he puhuvat isoon ääneen omista tuloistaan. Suurien tuloerojen esiin nostaminen herättää muissa ihmisissä kyseenalaistamista ja keskustelua tulojen reiluudesta. Työn vastuu ja vaativuus on toisaalta usein huomattavasti isommassa roolissa suurempituloisilla. He saattavat kantaa isojakin määriä vastuuta niin että muut työntekijät eivät välttämättä huomaa sitä. Ennen tulojen kyseenalaistamista mielestäni tulee selvittää työn määrä suhteessa tuloihin. Tämän jälkeen miettiä haluaako ja jaksaako itse kantaa samanlaista määrää vastuuta työssään ja kokeeko itse suuremman palkan vastuun arvoiseksi.

 

5. Rahapolitiikka vaikuttaa elämääsi joka päivä

Politiikka ja raha kulkevat pitkälti käsi kädessä. Jos ei ymmärrä rahan kulkua ei voi ymmärtää myöskään politiikkaa. Tutustuin politiikan ja rahan välisiin asioihin enemmän luettuani kirjan, koska minua alkoi kiinnostamaan enemmän niiden välinen suhde.

Politiikan ja rahan välinen suhde vaikuttaa sekä yksilöllisellä että valtakunnallisemmalla tasolla. Yksilön taito on ymmärtää miten suhteuttaa julkiset hankinnat, eikä kulje massan mukana ja käytä varoja populistisiin hankintoihin. Kun tietää valtion budjetoinnista osaa myös itse tukea sitä esimerkiksi käyttämällä äänestysoikeuttaan.

Huonoissa taloudellisissa tilanteissa kotitalouden ja valtion ratkaisut eroavat toisistaan, vaikka voitaisiin luulla, että niiden ratkaisu olisi samanlainen. Jos kotitaloudella on vaikea rahallinen tilanne, ratkaisu on helppo: kotitalouden tulee pienentää menojaan niin, että tulot ja menot tasapainottuvat. Jos taas valtio lähtee pienentämään menojaan huonommassa tilanteessa se vie monilta ihmisiltä työpaikkoja ja ostovoima pienenee. Näin valtio vain syventäisi talouskriisiä.

 

6. Rahan käyttötaito on käytännön taito, jonka oppii puhumalla

 Rahan käyttäminen on taito jonka voi opetella samalla tavalla kuin muutkin taidot. Siinä voi kehittää itseään moneen suuntaan esimerkiksi poispäin piheydestä tai olemaan tarkempi kulutuksensa kanssa.

Sijoittamisessa voi kehittyä seuraamalla sijoituskohteiden ylä- ja alamäkiä ja ottamalla selville erilaisista sijoitusmahdollisuuksia. Se ei ole ydinfysiikkaa ja siihen saa vinkkejä sijoitusoppaista tai sijoitusneuvojilta.

Säästämisessä positiivista on, että sen aloittaminen ei ole ikinä liian myöhäistä ja jokainen sentti, jonka laittaa säästöön kasvattaa pottia. Se miten paljon säästää, mihin säästää ja kuinka säästää on jokaisen omasta elämäntilanteesta kiinni. Säästämiseenkin on monia eri vaihtoehtoja, joista täytyy löytää itselle sopiva tapa ja oppia toimimaan sen mukaisesti.

Perheessäni olen saanut esimerkillistä oppia rahankäyttämiseen ja olenkin ollut pienestä saakka järkevä raha-asioissa. Meillä on puhuttu rahasta normaalina asiana, jolloin olen pysynyt mukana perheemme rahatilanteesta koko elämäni. Tästä syystä olen ymmärtänyt rahasta puhumisen tärkeyden jo aikaisin, mutta luulen ettei sen hyötyjä voi korostaa koskaan liikaa.

Raha-asioissa tulee taitavammaksi kun siitä puhuu, koska sen käsittelyä oppii parhaiten käymällä läpi erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi säästämiseen. Puhuminen opettaa ja rohkaisee hyviin päätöksiin rahan- kuin muidenkin asioiden kanssa. Olisi hyvä, jos jokaisella olisi hyvä ystävä jonka kanssa pystyy keskustelemaan luottavaisesti omista raha-asioistaan.

 

Saadessani Proakatemialla ensimmäiseksi roolikseni talouden lähtevästä rahasta vastaavan roolin, haastoin itseni rahan kanssa. En ole ikinä tykännyt tilitapahtumista ja olenkin aina pyrkinyt maksamaan pienet ostoksen käteisellä. Olen ajatellut ettei pienet ostokset tunnu tai näy jos ne maksaa käteisellä. Tiliotteesta pystyy näkemään suuremman summan, joka on kulunut pieniin ostoksiin. Itse koin käteisen vain katoavan ja sehän on vain itsensä huijaamista ja katseen pois kääntämistä rahankäytöstä. En osannut ajatella asiaa siltä kannalta, ennen kuin tiilimäiseni, kenelle olen kertonut rahaan liittyvästä pihiydestäni sanoi, että on hyvä kun otin kyseisen roolin ja haastoin itseäni. En ollut miettinyt, että voisin kyseisen pestin kautta kehittää myös omien rahojeni käytön ajattelua.

En ole aikaisemmin ajatellut kuinka paljon talous- ja raha-asioiden opiskelusta voi saada irti. Rahan käyttämisestä löytyy ihan uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia lukemalla pari kirjaa tai muutamia artikkeleita. Myös keskustelemalla muiden rahasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa avartaa omaa ajatusmaailmaa ja laskee kynnystä keskustella rahan tuomista vaikeuksista.

 

Lisää essee omaan suosikkilistaan