Tekijä Teemu Torkkola

Nuorten talousosaaminen on jo vuosikymmenet ollut Suomessa heikolla tasolla. Kaikkien sotaa ja hallitusta koskevien uutisten lisäksi yksiä näkyvimpiä aiheita ovat velkakierteeseen joutuneet nuoret ja velkoja yhdistelevien yritysten mainokset. Mistä tämä johtuu?

Mielestäni suurin ongelmakohta on koulutusjärjestelmän sisältämät puutteet. Jo vuosia on puhuttu ja haaveiltu peruskoulun saatikka toisen asteen sisältävän enemmän talousosaamista. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Suomessahan on moraalisesti rikos olla orientoitunut talousasioista nuorena. Peruskouluissa opetetaan koodausta jo ensimmäisestä luokasta lähtien (Hjelt 2016) ja silti vaikka loisit itsellesi nuorena uran et edes tiedä miten veroja maksetaan.

Muistan itse omalta peruskouluajaltani, että ala-asteella ei sanallakaan mainittu palkkaa, veroja, rahaa tai sijoittamista. Yläasteella taas koko kolmen vuoden aikana oli kahtena kertana puhetta talouteen liittyvistä asioista, lähinnä siitä miksi kaikkien pitää maksaa veroja. Käytäntö oli tästäkin siis kaukana. Ensimmäisen kerran oikeasti kursseja talouteen liittyen löytyi lukiosta. Tästä suuri kiitos Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion business-linjalle ja eritoten opettaja Eijalle. Itsellänihän oli sikäli etuoikeutettu asema muiden lukioiden lukiolaisiin nähden, sillä kävin lukion aikana 16 kurssia yhteiskuntaoppia sisältäen talousopin kurssit. Olin myös vapaaehtoinen Pörssilähettiläs ja kävin peruskouluissa opettamassa sijoittamisesta.

Talouden tärkeys ProAkatemialla

Voimme olla siitä iloisia, että korkeakouluissa etenkin kaupallisilla aloilla kuten Proakatemialla alkaa talousasiat kiinnostamaan enemmän ja opintoja on tarjolla. Proakatemian sisällä on toki rajujakin eroja ja osa ei tajua edes ALV:ien toimintamallia. Olisi tärkeää myös edistää yhteisömme talousosaamista sillä yrittäjyydessä oli se sitten osuuskunnalla, toiminimellä vain laskutusta tai osakeyhtiöllä on tärkeä ymmärtää miten asiat toimii. Kirjassa Yrityksen riskienhallinta painotetaan, että puutteellinen tiedonkulku ja tavoitteiden epäselvyys voivat häiritä työyhteisön toimintaa, se käsittää myöskin talousosaamisen (Juvonen, Korhonen, Ojala, Salonen, Vuori 2005, 57). Osuuskunnassa toki taloudesta pääasiallisesti vastaa talouspäällikkö yhdessä business leaderin ja hallituksen kanssa. Kaikkien tiimin jäsenten on kuitenkin ymmärrettävä yritystoiminnan taloudellisia riskejä, saattaahan roolit esimerkiksi vaihtua. Tärkeimpiä yritykselle ja sen osakkeen omistajille on ymmärtää yrityksen kannattavuutta, vakavaraisuutta sekä onko yritys maksuvalmis (Juvonen ym. 2005, 148).

Mitä ratkaista ja kuka ratkaisee nuorten osalta?

Helpoin tapa ratkaista nuorten talousosaamisen ongelmat ovat yksinkertaisesti lisätä opetukseen talous osaamista. On kuitenkin naivia ajatella, että byrokraattisesta pyörästä ja pelkästään yhden kauden opetusministerin aikana näin järeitä muutoksia saataisiin aikaan. On kuitenkin Suomen etu, että meillä on talousmyönteinen hallitus sekä ministerinä istuu oikealta Anna-Maija Henriksson. Ainoa ristiriita ministeri Henrikssonin kohdalla on hänen vahva tahtonsa olla leikkaamatta Ruotsin kielen opiskelusta, vaikka ruotsin pakollisuutta kouluissa kannatetaan yhä vähenevissä määrin. Tämänkin ajan voisi sijoittaa tulevaisuuteen opiskelemalla taloutta.

Taloustiedon lisäämiselle opetukseen on monen tahon tuki. Esimerkiksi asiantuntija Eija Seppänen kirjoitti Dimensiolehteen vuonna 2019 artikkelin, jossa Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Talous ja nuoret TATista toteaa, että ” Meidän tulee tarjota nuorelle mahdollisuus kartuttaa koulussa sellainen talousosaaminen, joka mahdollistaa hyvän elämän. Emme halua, että nuori pilaa elämänsä ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan.” Hän myös kertoo, kuinka nyt on viimeistään tartuttava ongelmaan (Seppänen 5.3.2019).

Tarttuiko vasemmistohallitus, EI!

Nuoret itse (Oksanen 18.12.2017) sekä esimerkiksi poliitikko Jocka Träskbäcka(Träskbäck 31.1.2019) ovat myös ottaneet saman tyylistä kantaa asiaan vuosina 2017 ja 2019. Muistutuksena, ei ole uutta puhua aiheesta. Aiheesta on puhuttu läpi 2000-luvun, mutta eritoten aihe nousi pinnalle Sanna Marinin hallituksen tekemien muutosten myötä. Marinin hallitus esimerkiksi lisäsi yli 180 miljoonaa tasa-arvo koulutukselle kouluissa, kuitenkin huomioimatta taloustilanteen olevan yksi suurimmista tekijöistä eriarvoisissa nuoruuksissa. Ei toki pidä viedä mitään pois rasismin, kiusaamisen ja muun epäasiallisen käytöksen kitkemiseltä, mutta sitä sentään opetetaan jo kouluissa sekä suunta on paranemaan päin. Näin sanoo opetushallitus jo vuonna 2020, vuotta 2019 koskevassa raportissa (Opetushallitus 2020).

Uskotaan ja luotetaan nykyiseen hallitukseen sekä tehdään kaikki tahoillamme asioita sen eteen, että nuoremmilla on mahdollisuus oppia meiltä taloudesta.

Lähteet:

Hjelt, Y. 2016. Koodauksen tulo pakolliseksi kouluihin on oppilaiden mielestä hyvä asia. Yle. Verkkosivu. Viitattu 12.3.2024. https://yle.fi/a/3-8616943

Juvonen, M., Korhonen, H., Ojala, V-M., Salonen, T & Vuori, H. 2005. Yrityksen riskienhallinta. Helsinki: Yliopistopaino.

Mikkola, A. 2020. Tasa-arvo suunnitelmien seuranta 2019. Opetushallitus. Verkkosivu. Viitattu 14.3.2024. chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2021-04/sahkoiset-lahteet-ohjemateriaali21_0.pdf

Oksanen, J. 2017. Kysely: 80 prosenttia nuorista haluaa lisää talousopetusta kouluihin. Ilta-sanomat. Verkkosivu. Viitattu 14.3.2024. https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005494450.html

Seppänen, E. 2019. Kouluihin tarvitaan lisää talousopetusta. Dimensiolehti. Verkkosivu. Viitattu 14.3.2024. https://dimensiolehti.fi/kouluihin-tarvitaan-lisaa-talousopetusta/

Träskbäck, J. 2019. Esitykselleni vahva tuki opettajilta: ”Kouluihin tarvitaan lisää talousopetusta”. Jocka.fi. Verkkosivu. Viitattu 14.3.2024. https://www.jocka.fi/?p=5828