Vastuullisuus on tämän vuoden sana ja hyvä niin. Ihmiset ovat heränneet vastuullisempaan kuluttamiseen ja haluavat tehdä parempia päätöksiä niin ihmisten kuin maapallonkin kannalta. On tutkittu, että yritysten vastuullisuuden merkitys kuluttamisessa on 87 % ja ihmiset ovat valmiita maksamaan vastuullisesti tuotetusta tuotteesta enemmän (Suomalaisen työn liitto). Vastuullisuus sanana on viimeisen vuoden aikana hiipinyt lähes kaikkien yritysten markkinointiin, mutta osalla täysin väärin perustein.

On mielestäni hälyttävää ja asiakasta harhaanjohtavaa käyttää termejä väärin. Taas kerran kuluttamisen vastuu sysätään asiakkaalle, vaikka sen pitäisi olla toisin päin. Yrityksillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa maapallon tilaan, mutta sen sijaan trendejä käytetään harhaanjohtavasti ja asiakkaat saadaan uskomaan, että heidän valinnat ovat vastuullisia. Se on totta, että monet tuotteet ovat vastuullisempia, kuin ne ennen olivat, mutta sillä ei ole vielä mitään tekemistä vastuullisuuden kanssa. Vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkien sidosryhmien huomioon ottamista, niin sosiaaliset, kestävät kuin ekologiset vaikutukset, unohtamatta kannattavaa liiketoimintaa. Valitettavan monen osalla vastuullisuus tarkoittaa kuitenkin vain kriteerin viimeistä osiota.

Olen törmännyt isojen pikamuotiketjujen mainoksiin, jossa puhutaan vastuullisesta mallistosta. Mallisto on tehty 50 % kierrätetystä polyesteristä. 50 % kierrätettyä, hyvä, mutta se ei ole vielä millään mittarilla vastuullinen mallisto. Puolet on uutta uusiutumatonta kuitua ja toinen puoli kierrätettyä uusiutumatonta kuitua, jota pestessä syntyy vesistöihimme mikromuovia. Vaate on valmistettu Vietnamissa, jossa on eettisesti hälyttäviä tehtaita missä ei makseta työntekijöille elämiseen vaadittavaa palkkaa. Tehtaalta kuidun valmistuksessa syntyneet päästöt lasketaan luontoon ja vesistöihin, koska maassa ei ole riittävää valvontaa tehtaiden päästöille. Jos vastuullisuuden mittarina on toimia niin, ettemme vaikuta päätöksillämme kielteisesti tuleviin sukupolviin, miksi toimimme näin?

Toivon mukaan tulevaisuudessa olisi joku taho, jolla olisi valta puuttua harhaan johtavaan markkinointiin niin, että meidän kuluttajien ei itse tarvitsisi aina ottaa selvää mitä vastuullisuusmainoksen takana oikeasti tapahtuu. Tai tulisipa tulevaisuudessa laki, jossa jokaisen yrityksen tulisi ilmoittaa vaatteiden kokonaispäästöt ja tekijöiden palkat ja vastuullisuutta saisi mainostaa vasta, kun pääsee mittaristossa tietyn rajan yli. Uskon kuitenkin vahvasti, että olemme menossa oikeaan ja vastuullisempaan suuntaan koko ajan, myös niiden osalta, jotka nyt toimivat harhaanjohtavasti. Samalla toivon syvästi ettemme toimi luonnon kannalta liian hitaasti.

Kun ostat, näillä vinkeillä pääset lähemmäksi totuutta vastuullisuudesta:

• valmistusmaa Euroopassa (ei Turkki, koska riskimaa, mutta poikkeuksiakin on)
• suunniteltu Suomessa ei tarkoita, että olisi valmistettu vastuullisesti
• kulutusvaatteet (fyysinen työ ja urheilu) on hyvä olla polyesteriä, sillä ne kestävät pidempään ja niitä saadaan kierrätettyä ikuisesti. Mutta suosi 100 % kierrätettyjä materiaaleja
• Kysy myyjältä tai verkkokaupan chatissä onko vaatteiden valmistajalle maksettu elämiseen tarvittavaa palkkaa. Tämä auttaa siinä, että isotkin ketjut oppivat, että tämä on asiakkaille tärkeää ja alkavat panostaa siihen mitä enemmän sitä kysytään.
• katso brändiä kokonaisvaltaisesti, koko yrityksen tulisi olla vastuullinen, ei vain yhden tuotteen.

Mitä ajatuksia nämä sinussa herättävät? Onko sinulla keinoja, joilla varmistat tuotteiden vastuullisuuden?

Lähteet:

Perttula V. 2019. https://www.marmai.fi/uutiset/tutkimus-yli-50-vuotiaat-arvostavat-vastuullista-kuluttamista-1524-vuotiaat-tyontekijoiden-kohtelemista-ja-vastuullista-voitonjakoa/634365d8-ff5b-3bc9-a308-5f4bf9135444

Kiertohanke koulutus. toukokuu 2020.