Verotuksen historiaa

Robert T. Kiyosaki kertoo kirjassaan ”Rich Dad – Poor Dad”, mitä asioita rikkaiden perheiden vanhemmat kertovat lapsilleen, joita köyhemmät perheet eivät tiedä. Kirjassa kiinnostusta herättänyt kappale oli verotuksen historiasta kertova kappale. Oli mielenkiintoista lukea siitä, mistä verotus on lähtenyt.

Kappaleen hän aloitti kertomalla Robin Hoodista, sankarista, joka varasti rikkailta ja antoi köyhille. Hänen isänsä sanoi Robin Hoodin olevan vain roisto, vaikka tarinoissa häntä pidetään sankarina. Monesti kuulee nykypäivänäkin siitä, kuinka rikkaiden ihmisten tulisi maksaa köyhille tasa-arvon ja reiluuden nimissä. Kiyosaki sanookin, että tämä ajatusmaailma teki eniten hallaa köyhille- ja keskitason ihmisille. Hän sanoo totuuden olevan, ettei rikkaita veroteta vaan keskitason pereet maksavat köyhempien elämisen. Pitää muistaa, että kirja on kirjoitettu Amerikkalaisesta perspektiivistä eikä välttämättä päde Suomen veroasioihin.

Hänen mukaansa aiemmin verotettiin lähinnä tuotteita tai kerättiin veroa vaikkapa sotia varten. Vuonna 1874 Iso-Britannia otti tuloveron käyttöönsä ja USA vasta vuonna 1913. Amerikkalaiset varsinkin olivat verovastaisia pitkään.

Veroja oli tarkoitus periä alun perin rikkailta ja tätä argumenttia käytettiin, kun asiaa esitettiin kansalle. Ihmisille kerrottiin rikkaiden vain maksavan veroja, mikä johti isojen massojen äänestävän asian puolesta. Asia kuitenkin muuttui, kun valtiot ymmärsivät, kuinka isosta rahavirrasta oli kyse.

Kiyosaki kertoikin hyvän vertauskuvan valtion ja yrityksen välillä. Valtioin tasolla arvostetaan organisaatioita, joissa toimii paljon ihmisiä. Valtiossa korkealla työskentelevän henkilön tavoite on palkata organisaatioon lisää ihmisiä ja maksaa heille palkkaa. Yrityksessä pyritään saamaan tuottoa tekemiselle, jotta sijoittajat olisivat tyytyväisiä. Se johtaa siihen, että yrityksen pyrkivät pitämään oikean määrän tekijöitä riveissään, ettei kulut nousisi pilviin. Kuitenkin valtion tasolla oleva toiminta pyörii verotuksella, mikä tulee yrityksistä.

Kirjassa olikin hauskasti sanottu, että kapitalisminen ajattelu voittaa sosiaalisen ajattelun talousasioissa aina. Rikkaat ovat kautta historian löytäneet tavan kiertää sosialistiset aatteet, jotta yritystoiminta voisi jatkua tuottavana. Yksi ajattelussa eroava asia on se, että rikkaat ymmärtävät yrityksen olevan asia paperilla, kun taas keskitaso voi nähdä yrityksen esim. kivijalkaliikkeenä. Yritys onkin hyvä tapa kiertää tuloveroa. Eurheilussakin hyvin pärjäävät pelaajat ottavat voittorahat yrityksen tilille ja nostavat sitten keskitason palkkaa itselleen. Näin tekee moni muukin järkevä paljon rahaa tienaava ihminen. Rahat pidetään yrityksen tilillä ja sitä nostetaan, kun sitä tarvitaan. Varallisuutta on ja tulovero ei syö sitä.

Hauskaa onkin, että rikkaat henkilöt ymmärtävät rahalla saatavan vallan. Aina kun on pyritty verottamaan rikkaita, he eivät vaan tyydy kohtaloonsa, vaan tekevät jotain asialle. Isot varat myös mahdollistavat asioiden muuttamisen. Rahalla he voivat vaikka palkata viisaita lakimiehiä selvittämään, miten veroja voisi maksaa vähemmän.

Kiyosaki kertoo myös hänen matkastaan Xeroxin tulostimien myyjästä Porschen omistajaksi. Käytännössä hän sijoitti myyntityöstään saamiaan rahojaan kohteisiin, mitkä tuottivat lisää rahaa. Kun hänen omaisuutensa kasvoi ja alkoi tuottamaan huomattavaa tulosta, jäi hän koukkuun omaisuuden kasvattamiseen. Hän olikin jossain vaiheessa elämäänsä viiden parhaan tulostinmyyjän joukossa. Lopulta hän kykeni ostamaan sijoituksiensa tuotolla oman Porschen. Ydin pointti hänellä oli, se että raha pitää laittaa tekemään lisää rahaa, jos haluaa rikastua.

Kiyosaki listaa kirjassa myös neljä tärkeää osa-aluetta oman taloudellisen tietämyksin kasvattamiseksi: Kirjanpito, sijoittaminen, markkinoiden ymmärtäminen ja laki. Kirjanpidon osaaminen on taito lukea numeroita. Yritystä johtaessa on tiedettävä tarkkaan talousluvut, ettei koko paketti romahda jossain vaiheessa. Sen avulla osaat katsoa yrityksen vahvuudet ja heikkoudet. Sijoituksessa on tärkeää ymmärtää ajatus siitä, miten rahalla voidaan tehdä rahaa.

Markkinoiden ymmärtämisestä hän sanoo, että pitää sisäistää ajatus tarjonnasta ja kysynnästä. Markkinat ovat myös tunteella toimivia ja niiden taustalta pitää ymmärtää niiden tekninen puoli. Moni tekeekin virheen, että lähtee tarjoajaksi tunne edellä.

Laki asioilla on Kiyosakin mukaan isoin vaikutus yrityksen kasvuun. Kun nuo aiemmin mainitut osa-alueet hallitsee, voi yritys lähteä isoon nousuun ja silloin on tärkeää ymmärtää kuinka verotus toimii. Jos ei osaa pelata verottajan kanssa oikein, menetät paljon rahaa.

Kirjaa lukiessa olikin hauska miettiä, kuinka erilaisia ajatusmaailmoita ihmisiltä löytyy. Itse olen kasvanut yrittäjä perheessä ja minua on kannustettu ”omistamaan portaat” eikä kiipeämään niitä. Ymmärrän kyllä hyvin sosialistisen ajatuksen siitä, että valtion tulisi tarjota perusturva ja työpaikkoja ihmisille, mutta uskon ettei maailma voisi toimia niin, sillä valtionkin on saatava jostain varoja työpaikkojen tarjoamiseksi. Kirjaa lukiessani tulikin mieleen yksi kaveriporukoistani, jossa koen itseni välillä pahikseksi, koska tavoittelen yrittäjyyttä täysipäiväisenä työnä. Heidän mukaan minusta tulee kapitalistinen hirmuvaltias joka riistää köyhiltä. Itse taas näen yrityksen olevan hyvä tapa toteuttaa itselle tärkeitä asioita ja muuttaa maailmaa. En näe, että suomessa yrityksen pyörittäminen olisi jotenkin epätasa-arvoista, sillä jokaisella on siihen mahdollisuus, eri asia onkin kuka uskaltaa lähteä yrittämään itselle tärkeitä asioita.

LÄHTEET:

Kiyosaki, R. Rich Dad Poor Dad, Plata Publishing, 2017