Olemme tiimin kanssa paljon pohtineet vastuullisuutta tämän vuoden tiimidiilin toimeksiannon myötä. Toimeksiantona oli saada Proakatemiasta zero waste -yhteisö. Tämän lisäksi vastuullisuus teema nousee esille yhä useammin yhteisön tapahtumissa. Toimeksianto oli mielenkiintoinen, mutta ehkä vielä liian kaukaa haettu. On turha korjata ongelmaa, jos sen syy ei ole tiedossa. Ensin tulisi aloittaa siitä, miten Proakatemiasta saadaan lähtökohtaisesti vastuullisempi. Yhtenä ideana tiimillämme oli tuoda vastuullisuus osaksi Proakatemian hakuprosessia. Vaikka se ei päätynytkään lopputuotokseksemme, uskon edelleen, että siinä oltiin asian ytimessä. Ajatuksenamme oli painottaa vastuullisuutta kaikissa hakuprosessin tehtävissä, esseet olisivat olleet esimerkiksi otsikolla ‘’Minkälaisia vastuullisia tekoja haluta tehdä yrittäjänä’’ ja pienryhmätehtävänä keksiä roskista uusi kierrätystuote. Näin Proakatemian yhteisö koostuisi jatkossa ihmisistä, joilla vastuullisuus olisi jo vahvasti omissa arvoissa. Tiimimestareiden brändi -lähijaksolla olin kuuntelemassa Tamsilkin entisen omistajan ja toimitusjohtajan Tuomo Saarnin esitystä. Vaikka esityksen oli pääosin tarkoitus olla Tamsilkin yritysesittely, käsitteli Tuomo myös vastuullisuus aiheitta muissa yrityksissään. Tuomon aikana (2018-2020) Tamsilkin visio oli olla vaatevalmistaja, joka palauttaa vaatetuotannon Suomeen. Tamsilkin tuotteet valmistettiin Suomessa ja kaikki mahdolliset materiaalit olivat suomalaisia. He halusivat olla esimerkkinä, että muutkin vaateteollisuuden yritykset palauttaisivat tuotantonsa Suomeen. Yksi Saarnin pääpointeista olikin ‘’Vastuullisuus on prosessi, ei niinkään päämäärä’’. Tämä lause avasi omia silmiäni ja ymmärsin kuinka pieleen monet vastuulliseksi mielletyt teot oikeasti menevät. On tärkeä miettiä, onko yritysten päälle liimatussa ‘’Vastuullisuus-markkinoinnissa’’ mitään perää. Vastuullisuus ei markkinointi keino vaan koko prosessin läpikantava toimintamalli. Olisi mielenkiintoista tietää mitkä kaikki Proakatemian prosessit, vaikka tiimiyrityksissä, ovat todella vastuullisia? 

Taustatutkimuksena tiimidiili päivänä tutustuin planetaarisiin rajoihin. Maapallomme rajoilla tai sen kantokyvyllä tarkoitetaan, niitä resursseja, joita voidaan käyttää aiheuttamatta vahinkoa maapallollemme. Näiden rajojen ylittäminen aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia ekosysteemille ja ekosysteemipalveluille, joista ihmiset ovat riippuvaisia. Riskirajojen ylityttyä siirrytään alueelle, jossa äkillisistä ja haitallisista muutoksista tulee todennäköisiä ja nämä ovat niitä asioita, joihin on jo pakko puuttua (ykliitto.fi).  

Planetaarisiin rajoihin tällä hetkellä määritelty yhdeksän eri rajaa: 

1. Biosfäärin eheyden hapertuminen (sukupuutot ja biodiversiteettikato) 
2. Typpi- ja fosforikuormitus (biogeokemiallinen kierto) 
3. Ilmastonmuutos 
4. Maanpeitteen muutokset 
5. Stratosfäärin otsonikato 
6. Valtamerien happamoituminen 
7. Suolattoman veden käyttö ja hydrologinen kierto  
8. Ilmakehän aerosolikuormitus 
9. Kemiallinen saastuminen ja vierasaineet (Käyhkö 2018) 

Kaikkien näiden rajoja ei vielä tutkittu tai saatu tieteellisesti selville. Suuren riskin alueella eli ”huonoimmassa” tilassa ovat: Biokemialliset virrat (typpi ja fosfori) ja biosfäärin eheys (geneettinen monimuotoisuus). Kasvavan riskin alueella ovat ilmastonmuutos sekä maapeitteen muutokset. 

Miten voisit yritystoimintaa aloittaessa miettiä prosessit, niin ettet kuormittaisi näitä maapallon rajoja? Zero Waste kolmion kahtena ylimpänä kohtana olivat rethink ja redesign, uudelleen ajattele ja suunnittele (zerowastecities.eu). Usein vaihdamme jonkun tietyn osan prosessia tai raaka-aineita vastuullisempaan vaihtoehtoon, mutta voisimmeko kääntää ajattelun päälaelleen ja keksiä jotain ihan uusia keinoja. Enkä halua missään nimessä sanoa, etteikö vastuullisempia valintoja kannattaisi tehdä tai tehdä pieniä muutoksia arjessa. Nämä ovat juurikin niitä yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa, mutta haluatko aloittaa yritystoimintaa ja olla osa yhteisöä, jonka prosessit eivät ole vastuullisia? Kurssin kääntäminen on suurten yritysten vastuulla, ja heiltä voimme vaatia jo suurempia tekoja kuin yksilöiltä.  

Lähteet:  

Saarni, T. 2022. Tamsilk yritysesittely. Varalan Urheiluopistossa 29.4.2022.  

Ykliitto.fi. Luettu 22.4.2022, viitattu 3.5.2022. https://www.ykliitto.fi/kestavan-kehityksen-tavoitteet/planeetan-rajat 

Käyhkö, J. 2018. Globaalimuutos, planeetan rajat ja ihminen. Luettu 22.4.2022, viitattu 3.5.2022. https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/kayhko_globaalimuutos_241018-.pdf 

Zerowastecities.eu. Luettu ja viitattu 3.5.2022. https://zerowastecities.eu/discover/