Tampere
02 May, Thursday
13° C

Proakatemian esseepankki

Varjoon jäänyt nero



Kirjoittanut: Irina Klimova - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Big Eyes
Tim Burton
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuinka usein nerokkaat keksijät myyvät itse omia parhaita keksintöjä? Entä kuinka usein parhaat myyjät kehittävät jotakin nerokasta? Harvoin. Erittäin harvoin. Tästä johtuen me usein ostamme kaupasta turhia tavaroita, joita emme tarvitse, ja erittäin hyödyllisistä startupeista emme usein edes kuule, koska ne jäävät unohdetuille sivustoille, joista kukaan muu, paitsi keksijät itse, eivät ole koskaan kuulleet.

 

Tuo tilanne on aika yleinen, mutta hyvin vahvasti se näkyy Tim Burtonin ”Big Eyes” -nimisessä elokuvassa, joka perustuu 50-luvulla tapahtuneeseen tositarinaan. Erittäin nerokas naistaiteilija Margaret kehitti oman tapansa maalata lapsia tekemällä heille suuret silmät. Hän tienasti sillä samalla tavalla kuin muutkin katutaiteilijat – myymällä omia teoksia ulkona. Moni taiteilija valitsee juuri tämän tavan näyttää maailmalle omaa taidetta, mutta kukaan heistä ei ikinä rikastu. Eräänä päivänä Margaret tapasi miehen nimeltään Walter, joka huomasi potentiaalia taiteilijan maalauksissa. Walter oli luonnostaan mahtava myyjä, ja pystyi myymään ihan mitä vain, mutta ei osannut kehittää mitään myytäväksi. Siitä alkoi yksi suurimmista huijauksista taidehistoriassa, jossa Walter ylipuhui Margaretia maalaamaan lisää taideteoksia, joita Walter esitti omina. Hänen mielestä kukaan ei ostaisi sisäänpäin kääntäytyneeltä naiselta maalauksia omalle seinälle. Walter oli alansa ammattilainen ja nopeasti keksi erilaisia tapoja, miten maalauksia voi myydä. Hän järjesti näyttelyitä, teki maalauksista postikortteja ja julisteita, sekä oli koko ajan paikan päällä juttelemassa asiakkaiden kanssa luodakseen luottamus heihin sillä aikaa, kun Margaret maalasi uusia töitä kotona pienessä huoneessa. Asia jatkui vuosia, koska Walter pystyi myymään oman ideansa myös vaimollekin niin hyvin, että hän ei tiennyt olevansa huijattu. Onneksi loppujen lopuksi Margaretin omat silmät avautuivat siihen kaikkeen, mihin miehen myynti on johtanut, ja että kukaan ei edes aavista kuka maalauksien takana todellisuudessa seisoo. Asia meni oikeuteen, ja Margaret voitti sen.

 

Tarinasta huomaamme, että kumpikaan osapuolista ei olisi pystynyt toimimaan itsenäisesti, vaan kaipasi täydennystä omaan osaamiseen. Myyjällä ei ollut mitään myytävää ja taiteilijalla ei ollut myyntitaitoja myydäkseen omia teoksia. He olisivat voineet olla täydellinen kombo, mikäli tekijänoikeuslaki ei olisi tässä tapauksessa rikottu. Yhteistyö ei toiminut, koska vain yksi osapuolista sai kaiken kunnian tyytyväisiltä asiakkailta, ja toinen jäi hänen varjoon. Toisaalta ilman tätä myyntimiestä taiteilijan elämässä, hänen teoksensa olisivat ikuisesti jääneet katumyyntitasolle.

 

Reilun yhteistyön saavutettua syntyvät parhaat tulokset, sillä mikä tahansa nerokas keksintö ei ollut sen myyjän keksimä. Tästä näkyy todellinen tiimin voima, kun kaikki osaamiset yhdistyvät parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Jotta uusi keksintö olisi toimiva ja astuisi markkinoille, sen takana pitää olla monta asiantuntijaa, jotka hiovat jokaisen välivaiheen käyttäen omaa vahvuuttaan. Esimerkkinä voi olla uudenlainen mopo. Ensin hyvät ideoitsijat kehittävät uuden mopokonseptin, joka eroaisi kaikista olemassa olevista. Tässä vaiheessa myös mopoasiantuntijat sekä hiilijalanjälkeä tutkivat ammattilaiset tekevät ideasta sellaisen, joka miellyttäisi asiakkaita. Sitten valmis idea menee insinööreille, joiden tehtävänä on tehdä toimiva suunnitelma mopon rakentamiseen, jonka jälkeen autoalan ammattilaiset kokoavat valmiin mopon. Sitten seuraa satoja tutkimuksia, testauksia, palautteiden keräyksiä sekä todella kova markkinointi ennen kuin ensimmäinen mopo myydään. Siinä vaiheessa myyjät kehittävät strategian, jonka avulla tekevät juuri tästä moposta kaikista halutuimman, ja kun mopo vihdoinkin pääsee myyntiin, paikan päällä pitäisi olla neuvottelija, joka vastailee asiakkaiden kysymyksiin aamusta iltaan. Ja nyt kuvitellaan, että tämän kaiken alusta loppuun olisi tehnyt YKSI ihminen. Se on täysin mahdotonta, sillä yksi ihminen ei voi osata täydellisesti jokaista osa-aluetta. Hyvin toimiva tiimi on kuin kellomekanismi, jossa jokaisella hammaspyörällä on oma tehtävänsä, jossa hän on erinomainen.

 

Ilman jokaisen tiimiläisen kunnioitusta yhteistyö ei toimi, mutta nykypäivänäkin usein kaikki kunnia jää vain yhdelle ihmiselle. Kaikki tietää, että Tim Cook on Applen toimitusjohtaja, mutta harva tietää, kuka on kehittänyt iPhonen uusimman kameran tai kokosi puhelimen osat yhteen. Sama asia koskee bändejä, joissa ihmiset muistavat ainoastaan solistin nimen. Näin saa käydä, kun tiimissä asiasta on sovittu, ja jokainen kokee sen parhaaksi ratkaisuksi menestystä varten. Tiedossa saa olla vain yhden edustajan nimi, mutta jos edustaja väittää, että hän on saavuttanut kaiken itse ilman kenenkään apua, se on sitten jo tekijänoikeusrikos.

 

Lähde: Tim Burton ”Big Eyes” -elokuva. 2014

Kommentoi