Tampere
20 May, Monday
12° C

Proakatemian esseepankki

KUUNTELUN VOIMA – TIIMIYRITTÄJÄN TÄRKEIN TAITO



Kirjoittanut: Tommi Turunen - tiimistä Edel.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kate Murphy
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

KUUNTELUN VOIMA – TIIMIYRITTÄJÄN TÄRKEIN TAITO

Johdanto

 

 Muistatko viimeisimmän kerran, kun todella kuuntelit jotakuta? Oliko se hetki, jolloin olit täysin läsnä tilanteessa ja kiinnitit tarkasti huomiota siihen mitä toinen oli sanomassa. Kykenitkö vastaamaan täsmalleen asiaan liittyen mistä toinen osapuoli oli kertonut ja sait hänet tuntemaan olonsa kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi? Entäpä, milloin itse koit viimeksi jonkun kuuntelevan sinua samanlaisella omistautumisella? Onko tutumpaa se, että toinen keskeyttää sinun puheesi omalla ajatuksellaan tai kertomalla mielipiteensä asiaan ja antaa hänen mielestään ratkaisun tilanteeseen ennen kuin olit kerennyt sanomaan asiaa loppuun. Nykypäivänä meitä rohkaistaan erilaisten sitaattien kautta kuuntelemaan omaa sydäntämme ja intuitiota, joka on todella hyvä asia, mutta miksi meitä ei rohkaista ja inspiroida kuuntelemaan samanlaisella intensiteetillä toisia ihmisiä. Kuitenkin se on elintärkeä asia menestyvälle ihmissuhteelle, oli se sitten ammatillinen tai yksityiselämän suhde. Tutkimukset ovat osoittaneetkin, että menestyvä tiimi on kuunteleva tiimi. Kuuntelemalla me kohtaamme, ymmärrämme, opimme ja kasvamme ihmisinä, sekä tiiminä. Yli 2000 vuotta sitten kreikkalainen filosofi Epiktetos sanoi: ”luonto on antanut meille kaksi korvaa ja yhden suun, jotta me kuuntelisimme kaksi kertaa enemmän kuin puhuisimme.” (Murphy 2020.)

Kuunteleminen on yksi dialogin timanttiin kuuluvista taidoista ja mielestäni tärkein niistä. Kuunteleminen osana muita vuorovaikutustaitoja on taito siinä missä muutkin taidot ovat, kuten hiihtäminen tai kahvin uuttaminen. Kuuntelemisen taidon puute voi johtaa isoihinkin tappioihin organisaatioissa, jos asiakkaita tai yhteistyökumppaneita ei kuunnella hyvin. (Välikoski 2015.)

Syystä meillä Proakatemialla opiskellaan dialogin taitoja pajoissa. Siitä ei ole muuta kuin hyötyä tulevaisuudessa, olit sitten tiimiyrittäjä, yrittäjä, työntekijä tai vaikka puoliso. Tässä esseessä syvennyn siihen, mitä kuunteleminen on ja mitä hyötyä siitä on tiimiyrittäjänä. Jos emme kuuntele toisiamme, jäämme omien ajatuksiemme vangiksi, vailla syvempää ymmärrystä siitä mitä ympäristössämme tapahtuu. Ellei meidän korvamme ole valmiita kuulemaan ja kuuntelemaan, jäämme vailla oppia ja kasvua. Jäämme vaille sitä arvokasta palautetta, joka tekisi meistä parempia ihmisiä, parempia yrittäjiä, parempia johtajia.

 

 

Mikä tekee tiimistä loistavan?

 

Vuonna 2012 Google halusi tutkituttaa sitä, mikä tekee tiimistä mahtavan ja loistavan niin sanotusti huipputiimin. Googlella nimittäin useimmat projektit toteutetaan tiimeissä, joten yhtiö halusi selvittää ja ymmärtää, miksi jotkut tiimit toimivat hyvin ja jotkut eivät. Google palkkasi tutkimusryhmän, minkä koodinimi oli ”aristoteles”. Tämä ryhmä koostui tilastotieteilijöistä, organisaatiopsykologeista, sosiologeista ja insinööreistä. Tutkimusryhmällä oli havainnoitavana 180 työntekijätiimiä Googlelta. Tutkimusryhmä tarkasteli tiimin jäsenten persoonallisuuspiirteitä, taustoja, harrastuksia ja arjen rutiineja. Näistä asioista ei kuitenkaan löytynyt ennakoivia malleja tiimin onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Kolmen vuoden ajan tietoa kerättyään, tutkijat saivat selville joitakin johtopäätöksiä siitä, mikä tekee tiimistä yhtenäisen ja tehokkaan. Tutkimusryhmä havaitsi, että tuottavimmat ja parhaimmat tiimit olivat niitä, joissa tiimiläiset puhuivat suunnilleen samassa suhteessa toisiinsa. Tätä voi kutsua virallisella termillä ”keskustelun vuorottelun jakautuminen tasapuolisesti.” Tutkimusryhmä oli huomannut myös, että parhailla tiimeillä oli korkeampi sosiaalinen herkkyys, mikä tarkoittaa sitä, että tiimin jäsenet olivat hyviä tekemään yhteenvetoja ja havaintoja nonverbaalisia viestejä, kuten äänen sävystä tai ilmeistä. Käytännössä siis Google sai selville tutkimuksesta, että parhaat tiimit ovat niitä, missä kuunnellaan tasapuolisesti toisia. Tiimiläiset ottivat vuorotellen puheenvuoroa, kuuntelivat toisiaan ja kiinnittivät nonverbaalisiin vihjeisiin huomiota. Kuuntelemisen kulttuuri johtaa myös psykologiseen turvallisuuteen, jossa tiimiläiset ovat herkempiä jakamaan tietoa, ajatuksia ja ideoita pelkäämättä tulevansa jyrätyiksi. (Murphy 2020.)

 

 

Jaettu huumori on kuuntelemisen synnyttämä yhteyden muoto

 

Yhteistyö ja tiimiytyminen on kaikki kaikessa meillä Proakatemiassa. Oppimisemme ja olemisemme perustuu tiimityöhön ja yhdessä oppimiseen. Tiimin sisäinen luottamus ja sitoutuneisuus on elintärkeä osa tiimin hyvinvointia. Huumori ja ennen kaikkea onnistunut huumori on hyvä mittari tälle. Onnistunut huumori rikkoo jään kuin jään ja saa aikaan syvemmän yhteyden vuorovaikutussuhteissa. Kirjassa Paranoidi Optimisti (2018) Risto Siilasmaa toteaa, että onnistuneen kokouksen ensimmäiset 10 minuuttia ovat tärkeimmät. Tämän ensimmäisten 10 minuutin aikana on hyvä tapahtua naurua, sillä se tekee ihmisistä rentoutuneempia ja avoimempia. Huumori on keino rikastuttaa kokousta ja yhteistyötä. Siilasmaa kertoo, että hän pyrkii aina onnistuneeseen huumoriin, kun on kyse tiimissä työskentelemisestä. (Siilasmaa, R. Fredman, C 2018.)

 

Mitä tekemistä huumorilla on sitten kuuntelemisen kanssa? On hyvä tietää, että ihmisillä ei ole kiinteää huumorintajua, vaan huumorin aistiminen ja tajuaminen riippuu siitä, miten hyvin kuuntelee. Huumorin onnistunut käyttäminen vaatii taitoa kuunnella ja lukea huonetta. Huumori edellyttää myös haavoittuvaisuutta, mikä on edellytys luottamukselle. Huumoria käyttäessä asettaa itsensä alttiiksi sille, että sinulle ei nauretakaan. Yleensä ihminen uskaltautuu sanomaan vitsejä tilanteessa, jossa hän kokee olonsa turvalliseksi. Matalin kynnys huumorin jakamiselle on, kun ihminen on aistinut ympäristönsä olevan tarkkaavainen ja herkkä kuuntelija, sekä päinvastoin. Jaettu huumori on kuuntelemisen synnyttämä yhteyden muoto. Jaettu huumori on yhteistyöhön perustuva dynamiikka, joka sisältää ideoiden ja tunteiden tutkimisen ja laajentamisen. (Murphy 2020.)

 

Keskustelutaito ei ole pelkkää puhumista

 

Psykologiassa on termi nimeltä keskustelutaito. Tämä tarkoittaa taitoa kiinnittää huomiota muuhunkin kuin sanalliseen viestintään. Keskustelutaito tiivistyy kolmeen asiaan: läsnäoloon, kuunteluun ja kiinnostukseen. Liian usein ihmiset mieltävät keskustelutaidon niihin ihmisiin, jotka ovat eniten äänessä ja ovat verbaalisesti lahjakkaita. Keskustelutaidoissa ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon osaat puhua tai kuinka hienoja sanoja osaat käyttää. Keskustelutaidossa on kyse siitä, että osaa katsoa silmiin toista, kun on vuorovaikutuksessa, osaa kuunnella mitä toinen sanoo ja osaa kysyä tarkentavia kysymyksiä ja käydä keskustelua aiheesta mistä toinen osapuoli on juuri kertonut. Hyvin usein tilanteet ovat kuitenkin niin, että toisella on niiin kiire kertoa omat asiansa, että dialogi pomppii asiasta toiseen. (Kujala 2021.)

 

Ihmiset, jotka ovat taitavia keskustelijoita, eivät kiinnitä huomiota vain puhuttiin sanoihin, vaan heillä on myös taito havaita merkityksiä ilmeistä ja eleistä, äänenpaineista, sekä pystyvät erottamaan teeskentelyn aitoudesta. Taitavat keskustelijat osaavat havaita vuorovaikutussuhteen dynamiikkaa. Keskustelutaito liittyy kognitiiviseen monimutkaisuuteen, mikä tarkoittaa, että ihminen kykenee käsittelemään erilaisia näkemyksiä. Tässä voi kehittyä siten, että kuuntelee erilaisia ihmisiä avoimesti ilman ennakkoluuloja. Mitä useampia ihmisiä kuuntelee, mitä useamman erilaisen ihmisen kanssa käy dialogia, sitä paremmaksi kehittyy myös kyky tunnistaa ja havaita pieniäkin eleitä ja sävyjä keskustelussa. On siis hyvä altistaa itsensä erilaisille mielipiteille, asenteille, uskomuksille ja tunteille. Diversiteetti on rikkaus, minkä arvostaminen ja vaaliminen tekee meistä parempia kuuntelijoita. (Murphy 2020.)

 

Pohdinta

 

Uskon, että jokaisen olisi hyvä miettiä, kuinka turvalliseksi koemme olomme tiimissä, missä työskentelemme ja opiskelemme. Miten tiimin jäsenet kuuntelevat toisiaan ja millainen on yleinen keskustelukulttuuri. Jakautuuko tiimissä keskustelu tasapuolisesti vai dominoivatko tiimissä muutamat ihmiset, jotka täyttävät hiljaisetkin tauot puheella. Pystymmekö tiimissä kertomaan vitsejä vai pidättäydymmekö mieluummin niistä. Tiimin on mahdollista luoda kulttuuri, mikä rohkaisee jokaista yksilöä olemaan rennompi ja avoimempi. Jotta tiimi pääsee tällaiseen tilanteeseen, on psykologinen turvallisuus saavutettava. Jotta psykologisen turvallisuuden saavuttaa, on oltava valmis kuuntelemaan toinen toistamme. Ajattelen, että keskustelutaidot ovat taitoja ja niitä pitää harjoitella jatkuvasti, eikä siinä voi koskaan olla valmis. Uskon kuitenkin, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä paremmaksi vuorovaikutusosaajaksi. Proakatemialla on loistavia mahdollisuuksia kehittyä tässä asiassa esimerkiksi pajoissa ja projektien kautta. Uskon, että tiimin hyvinvointi koostuu yksilöiden hyvinvoinnista. Ihminen kaipaa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Kuuntelemalla toisiamme, kysymällä syventäviä kysymyksiä ja katsomalla silmiin, voimme tehdä merkittävän vaikutuksen toisiin, mutta myös tiimiin.

 

 

 

LÄHTEET:

Kujala, H. 2021. Taitava keskustelija osaa myös kuunnella. Tunne & Mieli 21.9.2021. Viitattu 3.4.2024. https://www.tunnejamieli.fi/2021/09/21/taitava-keskustelija-osaa-myos-kuunnella/

 

Murphy, K. 2020. You’re Not Listening – What You’re Missing & Why it Matters. London. Penguin Random House UK.

 

Siilasmaa, R. Fredman, C. 2018. Paranoidi Optimisti. Näin johdin Nokiaa murroksessa. Helsinki. Tammi.

Välikoski, T, L. 2015. Kuuntelemisen Taito. Procom 15.6.2015. Viitattu 13.1.2024. https://www.procom.fi/viestijat/tutkimus/kuuntelemisen-taito/

 

 

 

Kommentoi