Luovuus on improvisointia. Se on varastamista, yhdistelyä, inspiraatiota, virheitä, seuraamista ja tutkimista. Se on karsimista. ´´Kun ihmiset pitävät jotain ¨omaperäisenä¨, yhdeksässä tapauksessa kymmenestä he eivät vain tunnista viittauksia alkuperäisiin inspiraation lähteisiin´´ (Kleon, 15).

Mikään ei ole omaperäistä

Luovuus syntyy tutkimalla ja seuraamalla. Austin Kleon kehottaa kirjassaan Varasta kuin taiteilija (2012) seuraamaan omia sankareitaan ja inspiraation läheteitään. Tutkimaan heidän mielipiteitään ja ajatusmalleja sekä ottamaan selvää heidän inspiraation lähteistään. Hän kehottaa varastamaan heiltä vain ne ideat, jotka puhuttelevat sieluasi; poimimaan idoleiltasi vain ne asiat, jota haluaisit itse tehdä. Tämän jälkeen yhdistele näitä ideoita. Ihmisen on lähes mahdotonta kopioida toisen teosta, joten varastamisessa tapahtuu automaattisesti virheitä. Ne tekevät työstä ainutlaatuisen. William Ralph Ingen mukaan omaperäisyys on vain huomaamatta jäänyttä plagiointia (Kleon, 16).

Luovuus vaatii tylsyyttä. Austin Kleon taiteilijana suosittelee elämään tavallista elämää. Hän käy päivätöissä, lenkkeilee ja syö tavallista ruokaa. Hän kehottaa käymään paikoissa, joissa et ole aikaisemmin käynyt ja palaamaan takaisin. Kleon pitää muistiinpanoja, kirjallisia tai kuvallisia, tärkeinä. Näin on helpompi myöhemmin muistaa asiat, jotka ovat herättäneet mielenkiintoa ja synnyttäneet inspiraatiota. Nykyhetkessä turhalta vaikuttavat asiat saattavat myöhemmin synnyttää, jotakin uutta. Tavallisesta arjesta on helpompi poimia inspiraation kohteita kuin kotona istumalla ja pähkäilemällä. Luovuus toki vaatii myös aikaa ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä, mutta inspiraatiota on hyvä olla jo tässä vaiheessa. Niin luovissa prosesseissa, kuin muissakin asioissa, aloittaminen on usein vaikeinta. Luovissa prosesseissa selkeällä suunnitelmalla ei ole niin suurta merkitystä, tärkeintä on lähteä työstämään jotakin. Lopullinen tulos syntyy usein vasta karsimalla. ´´Luovuus ei loppujen lopuksi ole vain sitä, mitä päätämme säilyttää työhömme; se on sitä minkä päätämme jättää pois´´ (Kleon, 148).

Yrittäjyys on luovuutta

Yrittäjinä pyrimme parantamaan, jotakin jo olemassa olevaa tai luomaan täysin uusia ratkaisuja ongelmiin. Mietimme siis jatkuvasti, miten voisimme toimia paremmin ja pyrimme säilyttämään jo hyväksi todetut elementit. Ilman luovuutta emme voi luoda uusia tuotteita tai palveluita. Luovuus on osa yrittäjän arkea niin palvelumuotoilussa, kuin muissakin toiminnoissa. Näin poikkeusaikana pyrimme keksimään luovia tapoja harjoittaa liiketoimintaa sekä luomaan esimerkiksi mielenkiintoista sisältöä yrityksemme sosiaalisen media kanaviin ja nettisivuille. Proakatemialla pyrimme keskustelemaan vanhempien tiimien kanssa heidän onnistumisistaan ja epäonnistumisista sekä miettimään miten meidän itse tulisi toimia. Käytännössä siis otamme joitakin palasia muilta tiimieltä omaan toimintaamme ja parantelemme niitä meidän näköisiksi.

Myös Kleon kehottaa aika ajoin hankkiutumaan itseään lahjakkaampien seuraan. Seuraamalla ja keskustelemalla itseään lahjakkaamman, esimerkiksi yritysjohtajan kanssa, voimme saada suuria oppeja ja paljon inspiraatiota omaan toimintaamme. Meidän tulisi pyrkiä ymmärtämään minkälaisia toimia ihailemamme yrityksen taustalla on, poimimaan sieltä parhaat vinkit.

Maija Poppasen teesit luovuuteen

Helmikuussa osallistuin pajojen yössä Tirrin luovuus -pajaan. Siellä pohdimme miten voimme ruokkia ja ylläpitää omaa luovuuttamme ja mikä siihen vaikuttaa. Kävimme läpi Maija Poppasen 5 teesiä luovuuteen.

1. Pidä hauskaa
2. Siedä sotkua ja keskeneräisyyttä
3. Kannusta ja rohkaise
4. Salli erilaisuus
5. Tunteet ovat osa prosessia

Näiden lisäksi pohdimme miten ympäristö vaikuttaa luovuuteemme vai onko sillä merkitystä.

Maija Poppasen ja Kleonin vinkeissä voi huomata paljon yhtäläisyyksiä. Yksi Kleonin suurimmista opeista on: ’’Kirjoita sellainen kirja, jota haluaisit itse lukea’’. Luovuus ei synny pakottamalla, vaan sen on oltava hauskaa ja antoisaa. Luovuus voi syntyä erilaisten tunteiden pohjalta, kuten suru tai ahdistus, mutta prosessin jälkeen tuotoksesta voi jo nauttia. Keskeneräisyyden sietäminen on tärkeä taito niin luovuudessa, yrittäjyydessä kuin muussakin tekemisessä. Koskaan ei ole oikeaa aikaa tai täydellistä hetkeä aloittaa. Turha jahkailu kuluttaa aikaa, jonka voisi käyttää luovan prosessin eteenpäin viemiseen. Luovat prosessit ovat usein pitkäkestoisia eikä niillä välttämättä ole selkeää pistettä, jolloin ne valmistuvat. Keskeneräisyyden sietäminen on todellakin suuressa roolissa.

Ympäristön vaikutuksesta luovuuteen on monia mielipiteitä. Toiset kokevat luovuuden syntyvän kiireessä, kun taas toiset kaipaavat hiljaista hetkeä, vaikka luonnon keskellä. Usein kouluissa tai työpaikoilla mietitään, millainen olisi luova ympäristö. Tuovatko työhuoneen värit ja kasvit lisää luovia ajatuksia vai auttaisiko tyhjä tila aivoja keksimään jotakin uutta? Kirjan perusteella ajattelen, ettei itse tilalla niinkään ole väliä vaan sillä mitä olet nähnyt ja kokenut, eli asiat, joista löydät inspiraatiota. Kirjassa Kleon kuitenkin mainitsee, että uskoo sanontaan ’’seura tekee kaltaisekseen’’. Joten jos kaipaa lisää inspiraatiota, on suositeltavaa hakeutua inspiroivien ja kannustavien ihmisen seuraan.

Yhteenvetona: Luovuudessa ei ole oikeaa tai väärää. Voit noudattaa Austin Kleonin tai Maija Poppasen vinkkejä tai olla noudattamatta. Varasta vain se mikä on sinusta varastamisen arvoista.

Lähteet:

Kleon A. 2012. Varasta kuin taiteilija. Suomennos Susanna Hirvikorpi. WSOY. Helsinki.

Verho T. 2020 Maija Poppasen teesit luovuuteen -paja. 20.2.2020