Tampere
19 Jun, Wednesday
17° C

Proakatemian esseepankki

Osa 4. Vaihtopäiväkirja Belgiasta



Kirjoittanut: Viivi Kuusinen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Belgian vaihto alkoi olemaan jo puolivälissä maaliskuun alkupuolella, joten oli myös aika toisen harjoittelun, joka sijoittui yksityiselle fysioterapia klinikalle. Klinikka on erikoistunut erityisesti lantionpohjan fysioterapiaa sekä tuki- ja liikuntaelin fysioterapiaan, mutta myös esimerkiksi purentalihaskäsittelyyn, hengitykseen ja kuivaneulaukseen.

 

Ennen ensimmäistä harjoittelupäivää toisessa harjoittelupaikassa en tiennyt kyseistä yrityksestä juurikaan mitään muuta, kuin että mihin se on erikoistunut. Olin ajatellut, että viikko ennen harjoittelun alkua on sopiva aika ottaa yhteyttä harjoittelupaikkaan, koska harjoittelupaikalla on tiedossa perus tiedot tulemisestani. Kävi kuitenkin ilmi, että minun olisikin pitänyt olla yhteydessä ohjaajaani kahta viikkoa aikaisemmin. Sain yliopistolta huolestuneen sähköpostin, jossa kerrottiin, että ohjaajani oli ottanut yhteyttä Gentin yliopistoon että olenko edelleen tulossa harjoitteluun, kun minusta ei ole kuulunut mitään. Pienessä paniikissa soitin ohjaajalleni sähköpostin luettuna ja pahoittelin tapahtunutta. Kerroin tulevani kyllä harjoitteluun, mutta en ole vain ehtinyt ottaa häneen yhteyttä. Puhelun jälkeen minulla oli hieman sekavat odotukset harjoittelupaikasta, enkä tiennyt minkälainen ohjaaja minua oikein odottaa, koska tunnelma vaikutti kireältä.

 

Seuraavan maanantain koittaessa, vastassa oli lämmin vastaanotto ja mukava työympäristö. Sain tietää, että harjoittelupaikkani ottaa vain yhden kansainvälisen opiskelijan vuodessa, joten koin olevani heti ensimmäisestä päivästä asti tervetullut. Ohjaajani kertoi heti ensitapaamisessa, että hän pitää erityisesti suomalaisista opiskelijoista, koska meillä on hyvin aktiivinen ote fysioterapiaan ja ohjaamme paljon harjoitteita. Klinikalla toimi kaksi fysioterapeutti ja ensimmäisen viikon ajan siellä oli myös toinen paikallinen viimeisen vuoden opiskelija, joka perehdytti minut klinikan toimintatavoille. Huomasin jo ensimmäisessä harjoittelujaksossa, että loppuvaiheen opiskelijoille annetaan paljon vastuuta, joka näkyi myös tässä toisessa harjoittelussa. Muutaman päivän ajan sain tutustua toimintaan enemmän seuraamalla sivusta, mutta sen jälkeen pääsin itsekin töihin.

 

Käytännön asioita toisesta harjoittelusta

Vastaanotolla asiakkaat olivat noin 18-80 vuotiaita lantionpohja-, hengitys- sekä tuki- ja liikuntaelin fysioterapia-asiakkaita. Fysioterapia-ajat kestivät 30 minuuttia, ja asiakkaita oli paljon, joista osa kävi fysioterapiassa useampana päivänä viikossa. Asiakkaat joita itse kohtasin harjoitteluni aikana olivat hengitys- ja tuki- ja liikuntaelinfysioterapia-asiakkaita, muutamaa lantionpohja-asiakasta lukuunottamatta joiden kanssa tein lantionpohjaa vahvistavia harjoitteita. Fysioterapiaklinikalla toimi myös kosmetologinvastaanotto, jossa ohjaajani toimi kosmetologina kahtena päivänä viikossa, tiistai ja torstai-iltapäivisin. Aloitin harjoittelupäivät yleensä 8-9 välillä ja työpäiväni loppui kahtena päivänä viikossa lähellä klo 20, yhtenä päivänä noin klo 18 ja kahtena päivänä klo 12. Pitkät päivät sisälsivät 1,5-3h ruokatauon iltapäivästä, mutta muuten työtahti oli melko kova. Ohjaajallani saattoi olla yhden päivän aikana noin 36 asiakasta. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaimmillaan asiakkaita oli kaksi tai jopa kolme samaan aikaan. Näissä tilanteissa minä opiskelijana autoin, ja toimin itsenäisesti yhden fysioterapia-asiakkaan kanssa, jolloin ohjaajani toimi kahden muun kanssa.

 

Sain siis paljon vastuuta ja pääsin itse tekemään ja toimimaan. Tämä mahdollisti sen, että pystyin tuoda suomalaista fysioterapiaa ja oppimaani heidän toimintaympäristöön, vaikka se olikin osittain vaikeaa lyhyen terapia-ajan ja asiakkaiden tottumusten takia. Koin harjoittelun aikana vaikeaksi sen, että fysioterapiaan varattu aika oli todella lyhyt, asiakkaita oli paljon enkä usein ehtinyt perehtymään seuraavana tulevaan asiakkaaseen. Oloni oli usein kiusaantunut, kun joudun ajanpuutteen seurauksena kysymään asiakkailta samoja kysymyksiä, kuin edellisellä kerralla tai mitä harjoitteita hänelle ohjasin. Tämä taas vaikutti lyhyen terapia-ajan kanssa siihen, että en kokenut että kohtaan asiakkaat täysin yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. Usein myös ohjaajani ohjasi minulle samankaltaisia fysioterapia menetelmiä useamman asiakkaan kohdalla. Ajan ja yksilöllisyyden puute oli asioita joiden kanssa kipuilin, koska fysioterapialle varattu aika ei mahdollistanut laaja-alaisempaa tutkimista. Vaikka olisin voinut seuraavalla käynnillä jatkaa siitä mistä edellisellä jäin en olisi ehtinyt palauttaa mieleen tai kerrata asioita, joita viime kerralla havaitsin asiaksrumban keskellä.

 

Yhteenveto 

Loppuarvioinnissa sain palautetta siitä, että olen hyvin pysynyt aikatauluissa, vaikka minusta itsestäni tuntui, että jouduin koko ajan taistelemaan kelloa vastaan, ja priorisoimaan asioita mitä haluan fysioterapian aikana tehdä kunkin asiakkaan kohdalla. Koen, että asiakkaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus kuuluu vahvuuksiin, jota pystyin myös kehittämään kielemuurin takia. Työtahti oli todella kova, ja niin myös asiakasvirta. Tunsin, että minuun ja osaamiseeni luotettiin, koska sain toimia itsenäisesti todella monen asiakkaan kanssa. Toisinaan tunsin niin ensimmäisessä kuin tässä myöhemmässäkin harjoittelussa, että olen ilmaista työvoimaa, koska itse ohjauksen saaminen jäi melko vähäiseksi. Tai ainakin verrattuna siihen, mihin olen Suomessa tottunut. Harjoittelupäivät tässä toisessa harjoittelussa yksityisellä klinikalla saattoivat olla todella pitkä ja uuvuttavia, joten myös palautuminen niistä vei aikaa. Pitkistä päivistä huolimatta, harjoittelu yksityisellä klinikalla tunti itselleni enemmän sopivalta, koska sain olla fysioterapian aikana yksin asiakkaan kanssa eikä tila ollut jaettu kymmenelle muulle ihmiselle. Lisäksi klinikalla tapahtuva fysioterapia antoi enemmän vapaammat kädet ja tuoda omaa osaamistani enemmän esille yliopistolliseen sairaalaan verrattuna.

 

Jatkan tätä esseesarjaa vielä yhdellä essellä, jossa syvennyn enemmän Belgian työkulttuuriin ja fysioterapiaan.

 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi