AIHE: Digitaalinen liiketoiminta
Luokitus: 2 esseepistettä, Yksilö essee
Kirjoittaja: Arto Ala-Seppälä (08.11.2023)

Johdanto

Opinnot lähestyvät loppuaan ja tammikuussa olisi aika palata työmarkkinoille. Vaikka minua on aina kiinnostanut yrittäjyys, niin siitä huolimatta riskinotto saa kuitenkin odottaa. Olen päässyt sopimukseen tulevan työnantajani kanssa ja tarkoitus olisi tehdä yrittäjyyttä sivutoimisesti. Kuitenkin ensin on katsottava jääkö kokopäivätyöltä aikaa ja energiaa muulle. Ajatuksena on oman musiikkiharrastuksen kautta hankkia lisätienistiä sivutoimisenyrittäjyyden muodossa.

Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opinnoissa yrittäjyyden juridiikan kurssilla meille opiskelijoille korostettiin lainsäädännön tuntemista, tai ainakin lainopillisen tiedon löytämisen taitoa. Tästä ajatuksesta sain idean lähteä tutustumaan Suomen työsopimuslakiin. Tarkoitus on kerätä tähän tärkeimpiä pääpointteja liittyen työsopimuslakiin oikeusministeriön julkiselta Finlex -sivustolta. Essee tarkastelee työn aloittamiseen liittyviä säädöksiä ja työnantajan velvollisuuksia Työsopimuslain ensimmäisen ja toisen luvun osalta.

Työnantajan velvoitteet työsopimuslaissa

Eduskunnan päätöksen mukaisesti työsopimuksen ensimmäisen luvun kolmannen pykälän mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Lisäksi työsopimus on voimassa toistaiseksi, mikäli sitä ei ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Näin ollen työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehty määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Myös toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole silloin sallittua, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto, tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työvoimatarpeen pysyväksi. Määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on vuoden mittainen ja sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa enintään kahdesti. Kuitenkaan sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei saa ylittää yhtä vuotta. (Finlex, 2001, 1 luku, 3 pykälä)

Ensimmäisen luvun neljännen pykälän mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työn alusta alkaen enintään kuuden kuukauden mittaisen koeajan. Mikäli työntekijä on ollut koeaikana pois työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi, voi työnantaja jatkaa koeaikaa tietyin ehdoin ennen koeajan päättymistä. Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta mutta kokonaisuudessaan kuitenkin kuusi kuukautta. Työnantajan on ilmoitettava työsopimusta solmittaessa mahdollisesta koeajasta. Koeajan aikana työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin, mutta työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivällä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. (Finlex, 2001, 1 luku, 4 pykälä)

Toisen luvun ensimmäisen pykälän mukaan työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin ja samoin myös työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Lisäksi työnantajan on huolehdittava, että työntekijä voi suoriutua työstään silloinkin, kun yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutetaan ja kehitetään. Työnantajan on myös pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. (Finlex 2001, 2 luku, 1 pykälä)

Toisen luvun neljännen pykälän mukaan työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys keskeisistä ehdoista, mikäli ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Lisäksi tässä pykälässä eritellään kaikki ne kohdat, mitkä tulee löytyä työsopimuksesta. (Finlex 2001, 2 luku, 4 pykälä)

Toisen luvun seitsemännessä pykälässä tarkastellaan työehtosopimusten yleissitovuutta. Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen, eli yleissitovan työehtosopimuksen, määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, mitkä koskevat työntekijän tekemää tai siihen rinnastettavaa työtä. Mikäli joku työsopimuksen ehto on ristiriidassa työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on tämä ehto silloin mitätön ja sen sijasta tulee noudattaa työehtosopimuksen määräystä. (Finlex 2001, 2 Luku, 7 pykälä)

Toisen luvun kymmenennen pykälän mukaan työntekijälle on maksettava tekemästään työstään tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, mikäli työsuhteessa ei sovelleta työehtosopimusta tai työntekijä ja työnantaja eivät ole sopineet maksettavasta vastikkeesta. (Finlex 2001, 2 Luku, 10 pykälä)

Toisen luvun kahdentoista pykälän mukaan työntekijällä on oikeus palkkaan työnteon estyessä työnantajasta johtuvasta syystä, kun työntekijä olisi ollut käytettävissä työsopimuksen mukaisesti. (Finlex 2001, 2 Luku, 12 pykälä)

Toisen luvun kolmannentoista pykälän mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, mikäli toisin ei sovita. Mikäli aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, tällöin palkka tulee maksaa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon mittainen, ellei tätä sovittua suorituspalkkaa makseta tulevan palkan yhteydessä. Kultakin palkanmaksukaudelta on maksettava työhön käytetyn ajan mukaan määräytyvä osa palkasta, mikäli suorituspalkkaustyö yhtä palkanmaksukuukautta pitempään. Lisäksi mikäli osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perustella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, mutta kuitenkin enintään kaksitoista kuukautta. (Finlex 2001, 2 Luku, 13 pykälä)

Toisen luvun yhdeksännen pykälän mukaan pakollinen koulutus työnsuorittamiseksi on oltava työntekijälle maksutonta ja siihen käytetty aika luetaan työajaksi, sekä mahdollisuuksien mukaan sen on tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana. (Finlex 2001, 2 Luku, 19 pykälä)

Pohdinta

Tutkiessani työsopimuslakia huomaan, että työsopimuksen säädöksistä on tehty selvitys hyvinkin selkokielisesti. Toki lakien läpikäynti vaatii yleisten käsitteiden ymmärtämistä, mutta hyvin moni on kuitenkin selvitetty seikkaperäisesti auki. Työnantajan velvollisuuksien lisäksi on hyvin tärkeää tutustua työntekijän velvollisuuksiin, sekä molempien osapuolien oikeuksiin.

Erityisesti työntekijän velvollisuuksista ja oikeuksista on hyvä huomioida kilpailevan toiminnan ja liikesalaisuuksien säädökset. Mikäli työnantaja vaatii kilpailukieltosopimuksen solmimista, on hyvä tutustua nykyiseen lainsäädäntöön. Kilpailukieltosopimuksen osalta on nykyään laadittu tietyt rajaehdot kestosta ja työnantajan merkittävistä korvauksista kilpailukieltoajalle.

Lähde:

Finlex. 2001. Työsopimuslaki. Verkkosivu. Viitattu 8.11.2023

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055