Tuntuuko sinusta välillä, että et saa asioita aikaiseksi ja suunnitelmat jäävät usein mietinnän tasolle tai ylipäätään haaveiluksi? Oletko huomannut, että olet siirtänyt jotain tehtävää pidemmälle ja pidemmälle kunnes se on ollut pakko lopulta hoitaa? Hoidettuasi tehtävän huomasitkin, että sen tekemiseen menikin vain lyhyt hetki ja se olikin lopulta aika helppo homma. Olit aivan turhaan stressannut ja siirtänyt sen tekemistä eteenpäin, jonka takia tunsit turhaan ahdistusta ja tehtäviä alkoi kasaantua entistä enemmän kerralla hoidettavaksi. Minulle on ainakin käynyt näin useamman kerran ja nyt se saa loppua. En aio enää haaskata aikaani ja mieltäni turhan takia vaan aion ryhtyä tuumasta toimeen.

Kuinka sitten saa muutettua elämää sanoista ja haaveista kohti konkreettisia tekoja? Se on helpommin sanottu kuin tehty. Teot vaativat aina enemmän rohkeutta kuin pelkkä ajatteleminen. Teot vaativat enemmän resursseja ja niihin liittyy riskejä. Kaikki lähtee asenteesta. Yleensä pahin virhe minkä ihminen voi tehdä on se, että puhutaan mitä aiotaan tehdä tai millaisia olemme sitten tulevaisuudessa (Bishop 2020, 13). Käytännössä, kun omasta sanavarastosta korvaa sanat ”minun pitäisi” ja ”minä yritän” sanoilla ”minä teen” ja ”minä hoidan”, niin sillä pääsee jo erittäin pitkälle. Unohda selittelyt itsellesi siitä, kuinka sinun pitäisi joku asia hoitaa ja ajattelet samaan aikaan, että hoidat sen huomenna tai ensiviikolla. Lopulta kuitenkin, kun seuraavana päivänä vastaan tulee yhtään mielekkäämpi tehtävä niin aiemmin miettimäsi homma unohtuu tyystin tai olet taas samassa pisteessä, että ajattelet hoitavasi sen sitten myöhemmin. Valehtelet ainoastaan itsellesi toimiessasi näin. Esimerkiksi minun oli pidemmän aikaa tarkoituksena ostaa kylpyhuoneeseen uusi naulakko vieraiden pyyhkeitä varten. Tämä tehtävä roikkui päässäni varmasti kuukausia ja joka kerta, kun luokseni tuli vieraita koin pahaa omatuntoa siitä, kun en vieläkään ollut hankkinut naulakkoa helpottamaan vieraiden majoittumista. Tehtävä vain siirtyi viikkotolkulla eteenpäin. Isoin virheeni oli se, kun en ollut päättänyt itseni kanssa, milloin oikeasti hoidan tehtävän loppuun. Lopulta, kun päätin hoitaa tämän tehtävän, siihen meni alle 2 tuntia, kun olin löytänyt mieluisan naulakon, hakenut sen kaupasta ja lopulta porannut sen seinään kiinni. Olin ihan turhaan vaivannut päätäni asialla monien viikkojen ajan ja kärsinyt huonoa omatuntoa vieraiden kyläillessä luonani. Olen huomannut, että itselleni hyvä apuväline on kalenterin käyttäminen. Kun asiasta päättää ensin itsensä kanssa, jonka jälkeen sen merkitsee vielä kalenteriin, niin silloin isolla todennäköisyydellä asia myös tulee hoidettua.

lakkaa syyttelemästä huonoa tuuria, ulkoisia tekijöitä ja muita ihmisiä. Ota vastuu teoista ja tekemisestä oikeasti omiin käsiisi. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään minkä takia et mahdollisesti koe eläväsi onnellista elämää ja tee niitä asioita, joita haluaisit tehdä. Keksitkö usein tekosyitä miksi jätät joitain asioita tekemättä? Ikävä kyllä, mikäli et ole valmis muuttamaan mitään elämässäsi, niin silloin se elämä on sellaista, kun olet itse valinnut (Bishop 2020, 18). Jokainen meistä on oman elämänsä herra tai rouva. Ihmisillä on välillä tapana selitellä itselleen hyvinkin helposti, miksi jokin asia on tekemättä tai miksi sen aloittaminen on hyvin vaikeaa tai ei onnistu vielä. Itse olen ainakin sortunut välillä syyttelemään jotain ulkopuolista tekijää miksi jokin asia ei onnistu. On kyseessä sitten vaikka lenkkeily niin, mikäli keli on yhtään huono niin on helppo vedota siihen ja perustella itselleen miksi nyt ei tarvitse lähteä lenkille. Valitettavasti itselleen on myös helppo perustella, että kun ulkona on niin hyvä keli, että olisi järkevämpää tehdä jotain muuta kuin mennä juoksemaan ja hikoilemaan ulos. Milloin sitten on hyvä hetki mennä ulos lenkille? Välillä on toki oikeastikin hyviä syitä olla lähtemättä ulos lenkille kuten esimerkiksi murtunut jalka.

Välillä ongelmat onkin hyvä asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Joskus kyseessä voi olla merkittävä ongelma tai vastoinkäyminen, mikä estää sinua toimimasta, kuten vakava onnettomuus tai läheisen menetys. Pienetkin ongelmat ja vastoinkäymiset saattavat aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia ja kokemuksia kuin isotkin ongelmat ja vastoinkäymiset. Silloin onkin erityisen tärkeää pysähtyä miettimään, onko ongelma tai vastoinkäyminen todella niin vakava, että sen takia kannattaa murehtia tai jättää asioita tekemättä. Ongelmat tulee siis asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Mikäli vertailtaisiin kaikkien tuntemiesi ihmisten vastoinkäymisiä ja murheita, niin todennäköisesti ottaisit omat murheesi mielihyvin takaisin, sillä varmasti joillain heistä on isompiakin vastoinkäymisiä ja murheita kuin sinulla (Bishop 2020, 41).

Seuraavaksi suosittelisinkin laittamaan omat haasteesi ja vastoinkäymisesi perspektiiviin. Ottamaan vastuun omista tekemisistä ja lopettamaan muiden syyttelyn. Miettisit mitä oikeasti haluaisit tehdä ja mihin asioihin haluaisit vaikuttaa ja mitä asioita et hyväksy tai tyydy niihin tuollaisinaan. Jokaiselle meistä tulee varmasti vastoinkäymisiä, se on varmaa. Niistä täytyy kuitenkin vain puskea eteenpäin ja ottaa vastuu omasta elämästäsi sillä vain ja ainoastaan sinä voit lopulta päättää ja vaikuttaa siihen millaista elämää tulet elämään ja saatko toteutettua haaveesi vaiko et. Oletko haaveilija vai tekijä? Sinä päätät.

Lähteet:

Bishop, G. 2020 Unfu*k yourself Lopeta märehtiminen, aloita elämä. E-kirja 2020: WSOY.