Johdanto

Tuplawarmista tavoitteet todeksi on Mikko Ojasen (Kaswu 2017) pelkistetty valmennusopas tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikko Ojanen on Kaswu Oy:n toimitusjohtaja ja menestynyt yritysvalmentaja. Kirjasta on karsittu kaikki turha tarinointi pois ja jätetty vain olennaiset valmennusmetodit jäljelle. Kirjan kantava teema on kyseenalaistaa tämän hetkinen toiminta ja ottaa käyttöön toimintatavat, joilla tavoitteiden saavuttamisen varmistetaan onnistuvan. Voiko vanhoilla metodeilla ja toimintatavoilla saavuttaa uusia asioita? Tuskin. Entäpä onko palavereista toiseen tukkaputkella juoksemisessa parhaan opin avaimet? Tuskinpa. Kirjassa esitellään mm. tuplawarmistuksen kolme kulmakiveä, jotka ovat 1.keskittyminen, 2.kiinnostus ja 3.kestävyys ja näiden oppien muuttaminen oman toiminnan kulmakiviksi kaikessa tekemisessä.

Hötkyily ja ylisuorittaminen kapuloina keskittymisen rattaissa

”Olet rauhallisessa kahvilassa keskittyneesti opiskelemassa tenttiin, kun huomaat, että on kiireen vilkkaa pakattava reppu ja lähdettävä jumppatreeneihin. Tenttiin valmistautuminen saa jatkua sitten toisella kertaa. Mutta stop! Tässä kohdin on oltava aikaa pysähtyä. Mitä saitkaan tällä opiskelujaksolla aikaiseksi? Mitä ymmärsit lukemastasi? Milloin jatkat? Pysytkö varmasti tavoitteessasi? Entä onko muita fiiliksiä? Näihin kysymyksiin antamasi vastaukset voivat olla tosi tärkeitä kevään pääsykokeiden kannalta. Juuri lukemastasi aihepiiristä voi tulla se ratkaiseva tenttikysymys, joka määrittelee, pääsetkö käsiksi unelmiesi opintoihin vai et.” (Sivu 18)

Olen huomannut samanlaista hötkyilevää käytöstä Tamkin yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutusohjelman Proakatemian kanssaopiskelijoissani ja välillä myös itsessäni. Kaikilla tuntuu olevan koko ajan kiire johonkin. Palavereihin tullaan hengästyneinä ja palavereista on kauhea kiire seuraavaan palaveriin ja hyvä jos välissä ehditään syödä. Palavereihin tullaan turhan usein parin tunnin unilla, eikä väsyneistä aivoista johtuen saada tuotua keskusteluun toimintaa kehittäviä pointteja. Tuntuu monesti, että ihmisillä on tärkeämpää olla tunnollisesti mukana kaikissa mahdollisissa palavereissa ja olla mukana viidessä eri projektissa yhtä aikaa, kuin nukkua hyvin ja tulla palavereihin ainoastaan, silloin kun aivotoiminta on virkeää ja näin ollen tuottaa ainoastaan laadukasta keskustelua.

Sen sijaan, että lähdettäisiin mukaan viiteen projektiin, tehtäisiin ainoastaan yhtä, maks kahta projektia kerrallaan, johon voitaisiin keskittyä sata prosenttia, jolloin huomio ei pirstaloituisi, vaan voitaisiin keskittyä täysillä yhteen projektiin. Kaikki menestys on hyvinvoinnin sivutuotetta, eikä toisin päin. Tämä tuntuu monesti unohtuvan ihmisiltä. Juuri tällainen keskittymiskyvyn repiminen joka suuntaan ei missään nimessä ole kestävää energian käyttämistä. Aika moni ihminen silti tekee sitä – Ehkäpä juuri se onkin perisyynä sille, miksi toiset ihmiset saavuttavat tavoitteensa ja menestyvät ja toiset ihmiset eivät.

”Jokapäiväiset yksittäiset teot saattavat vaikuttaa kovin merkityksettömiltä, mutta kun teet ne kunnolla ja tunnollisesti, pitkäjänteisyys nostaa nuo teot suuriksi ja tärkeiksi. Kun aloitat kuntokuurin ja teet muutoksesta kestävän, niin huomaat, että ruokailutottumuksesi ja unesi laatu paranevat sen myötä. Kestävyys tarkoittaa sisukasta tahtoa, voimaa pysyä halutussa suunnassa, kykyä kääntää huomio pois houkutuksista.” (Sivu 91)

Et menesty, jos et ensin voi hyvin

”Havaitsimme, että keskittyneet valmennettavat ja opiskelijat pääsivät tavoitteisiinsa paremmin kuin väsyneet ja yliaktiiviset, valtaisaa tiedonruuhkaa käsittelevät verrokit. Kiinnostuimme ennen kaikkea siitä, mikä on ihmisen oma vastuu siitä, että hän pysyy keskittyneenä. Tiedät kyllä, mitä tarkoitamme: vastuuta tavoitteiden saavuttamisesta ei valitettavasti voi sysätä muille – ei tämän menetelmän (Tuplawarmista) vastuulle, ei valmentajan vastuulle, ei isän eikä äidin vastuulle. Vastuu oppimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta kuuluu sinulle itsellesi. Poppakonsteja ei ole.”(Sivu 25)

Juuri näin. Hyvinvointi rakentuu keskittymisestä ja oman to do –listasi järkevänä pitämisestä, ei kaverin to do –listan, ei pikkusiskosi to do –listan, vaan oman to do -listasi. Kaikki ylimääräinen härväys nostaa stressikerrointa ja syö suorituskykyä todella nopeaa tahtia. Ihmisellä on tietyn verran energiaa päivän aikana käytettävänään ja jos energiaa ei ohjata järkevästi tiettyjen taskien suorittamiseen, hyvä työenergia tuhlautuu turhanpäiväiseen höpöttelyyn kahviossa, turhan monen ihmisen energian käyttämiseen työtehtävään, jonka yksikin ihminen voisi hoitaa, sekä kaikenlaiseen muuhun rauhattomaan ja päämäärättömään tehokkaan energian hukkaan valuttamiseen. Eikä kukaan voi sanoa sinulle, että lopeta yliaktiivinen elämässä juokseminen ja keskity! Sinulla pitää itsellä sisäistää se syvällisesti ja karsia asioita vähemmäksi ja ryhtyä tarkkailemaan toimiesi laatua. Jos toimintasi laatu on huonoa ja taskien suorittaminen hitaan puoleista – vähennä asioita, pysähdy, lataa energiatasosi kuntoon ja anna sitten kaikkesi kymmenen asian sijasta pariin asiaan täysillä energiatasoilla.

Lopeta juokseminen – heti!

Elämän laatu paranee, kun lopetat juoksemisen ja pysähdyt kyseenalaistamaan toimintaasi. Kun juokset palaverista toiseen ilman kunnon pysähtymistä, aivosi eivät omaksu kaikkea mahdollista tietoa parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä useampaan asiaan ihmisen keskittyminen herpaantuu, sitä huonommin ihminen on täysin läsnä missään asiassa. Voit valita haluatko haamuilla elämäsi läpi suorittaen sataa asiaa jääden ilman kunnon korvausta raatamisestasi, vai haluatko olla väkevästi läsnä parissa asiassa ja saada niistä kunnon korvauksen?

Jätä aikaa palavereiden ja taskien hoitamisen väliin. Jätä aikaa sille, että voit prosessoida edellisessä palaverissa/taskin hoitamisessa käydyt asiat ja voit omaksua tulevan palaverin/tehtävän taskin asiat rauhassa. Tällä tavoin toimimalla, olet sataprosenttisesti läsnä kaikessa tekemisessäsi, etkä haamuna mukana sadassa asiassa.

Lupaudu asioihin, jotka aidosti motivoivat

 ”Onko sinulla ylipäänsä tavoitetta, joka kannustaa sinua aamulla nousemaan sängystä? Motivaatiosihan mitataan sillä, kuinka paljon haluat käyttää projektiin aikaa ja voimavaroja. Miten käy henkilökohtaiselle työtavoitteellesi, jonka annoit valmennustilaisuudessa esimiestä ja valmentajaa miellyttääksesi, mutta jonka eteenpäin vieminen ei sinua aidosti kiinnostanut?”(Sivu 26)

Lupaudumme helposti mukaan kaikenlaisiin juttuihin ympäristön paineesta johtuen miettimättä ollenkaan, voimmeko käsi raamatulle väittää pystyvämme täyttämään lupaamamme tavoitteen motivoituneina ja tehokkaasti. Jos emme ole motivoituneita lupaamamme taskin suorittamiseen, käytämme aikamme taskin tekemisen välttelyyn, eli kaikenlaiseen härväämiseen, pahimmassa tapauksessa antaudumme turhille arkisille houkutuksille, kuten alamme katsemaan turhanpäiväisiä Youtube-videoita, tai muuta vastaavaa välttääksemme tekemästä epämotivoivaa taskia. Tästä syystä kannattaa aina arvioida omat motivaatiotekijänsä tarkkaan – mihin lupaa itsensä ja onko aidosti motivoitunut hoitamaan homman tehokkaasti kotiin.

Kyseenalaista toimintasi jatkuvasti – käytänkö aikaani parhaalla mahdollisella tavalla, parhailla mahdollisilla voimavaroilla? Jos vastaus on kieltävä, kytke itsesi laturiin ja lopeta epämotivoivan taskin hidas suorittaminen ja hoida se tehokkaammin alta pois täysillä akuilla.

Kannattavan liiketoiminnan perustana motivaatiotekijöiden kartoittaminen 

”Kun sinulla on aito kiinnostus, löydät myös reitin onnistumiseen. Jos kiinnostus uupuu, pelkkä keskittyminen ei riitä. Kiinnostus on bensaa, ja keskittyminen palava tulitikku. Kun ne yhdistetään, leimahtaa iso onnistumisen roihu.

Kiinnostunut ihminen pysyy liikkeessä. Hän käyttää energiaa, hän kokeilee mukavuusrajojaan ja haluaa venyttää niitä, ja hän oppii sietämään myös epävarmuutta. Aina et pysty vaikuttamaan esimiehesi, valmentajasi, tai opettajasi työn laatuun, mutta omaan suhtautumiseesi voit aina vaikuttaa. Tylsyyteen ei kannata aikaa ja energiaa tuhlata, kun itse voi vaikuttaa moneen arkiseen seikkaan kiinnostuksen herättämiseksi.”(Sivu 67)

Näistä ylempänä mainituista syistä on elinehtoisen tärkeää selvittää jokaisen projektiin/liiketoimintaan mukaan lähtevien ihmisten sisäiset motivaatiotekijät. On hyvä tehdä joko suulliset tai kirjalliset työsopimukset jokaisen projektin osalta – millä panoksella kukin on motivoitunut ja sitoutunut tuottamaan arvoa kyseiseen projektiin. Kun projektissa on mukana pelkästään motivoituneita toimijoita, projekti etenee hyvää tahtia ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Ajatusharjoitus. Kuvittele jos aloittavassa älypuhelin start-up firmassa olisi 5 työntekijää. Yksi osaisi tehdä näyttöjä, toinen akkuja, kolmas piirilevyjä & muita tärkeitä osia, neljäs tuotteiden ulkonäkösuunnittelua ja viides markkinointia & myyntiä. Jos yksikin tekijä olisi epämotivoinut työhönsä, koko start-up projekti ajautuisi konkurssiin. Jos akun tekijä laitettaisiin myymään ja markkinoimaan, firma ei saisi myytyä yhtään mitään. Jos taas myyntimies laitettaisiin tekemään akkuja, akuista tulisi ihan surkeita. Tämän takia projektin jokaisen osallistujan tulisi tehdä vahvuusalueensa työtehtäviä ja kehittyä niissä vielä paremmiksi – alansa huipuiksi. Kun jokaiset viisi älypuhelin start-up tyyppiä kehittyvät paremmiksi vahvuusalueellaan ja kehittyvät kustannustehokkaaseen energian ohjaamiseensa he tekevät töitä hyvällä fiiliksellä ja firma menestyy.

”Hyvä fiilis on älyn korkein muoto”, sanoi suomalainen muusikko J.Karjalainen. (Sivu 86)

Kehitys loppuu tyytyväisyyteen

Huomasin, että yksi ongelma, mikä projekteilla monesti on, on se, että projektien work flouta (,eli sujuvuutta), tekijöiden virkeyttä ja tehokkuutta ei mitata. Tästä syystä ehdotan itseäni ensi kevääksi tiimiyrityksemme liiketoimintojen observoijaksi ja kehittäjäksi. Tavoitteenani on käydä kerran viikossa puoli päivää yhden pikkuliiketoimintatiimin palaverissa ja kartoittaa osallistujien energiatasot ja arvioida, kuinka tehokkaasti taskeja määritetään ja niitä saadaan tehtyä ja kuinka paljon aikaa menee ohi tehtävän asian. Jos havaitsen workfloussa takkuisuutta, annan palautetta palaverin lopuksi ja tuon esille havaitsemani pointit, jotka jarruttavat tehokasta työn tekoa. Uskon, että tällaisella palautekulttuurin kehittämisellä ja ulkopuolisen observoijan tarkkailulla toimintaa saadaan kehitettyä kustannustehokkaammaksi. Silloin kun taskit hoidetaan tehokkaasti alta pois, myös aikaa hyvinvoinnillisten tekijöiden huomioon ottamiseen jää paljon paremmin.

Jos taas ollaan vain tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan, mikään ei muutu. Siksi toimintaa pitää pystyä kyseenalaistamaan ja kehittämään parempaan suuntaan. Vierivä projekti ei sammaloidu.

Jos kukaan ei kritisoi sitä, että kymmenen blondia vaihtaa yhtä sähkölamppua – he vaihtavat sitä maailman tappiin asti. Siksi tehokkaaseen ja kannattavaan liiketoimintaan pitää tuoda työkaluja, millä voidaan asettaa tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista, sekä kehittää toimintaa kustannustehokkaampaan ja näin ollen burn outteja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

Keskittyminen on avain hyvinvointiin ja menestykseen

”Huonosti keskittyen tehdystä työtunnista voi seurata jopa kolme tuntia turhaa korjaustyötä.”(Sivu 31)

Monesti palaverista käytetään 80% epäolennaisten asioiden hoitamiseen ja jos aikaa jää toteutetaan itse tavoitteeksi asetettu taski, mikä oli asetettu palaverille. Monesti itse taski hoidetaan yömyöhään, koska palaverissa käytettyä aikaa ei käytetty tehokkaasti hyödyksi. Huomasin tämän, kun tapasimme kahden tiimiyrittäjä-kollegani kanssa ja tarkoituksenamme oli suunnitella sähköposti pohja lähetettäväksi, jolla koitamme tavoittaa yritysjohtajia haastateltaviksi. Olin valmistautunut palaveriin siten, että pyysin kaikkia miettimään vähintään yhden yritysjohtajan kenet haluaisi tavata. Palaverissa olin ainoa, jolla oli jonkun yritysjohtajan nimi ylhäällä. Olin suunnitellut sähköpostipohjaluonnosta valmiiksi, jolla voisimme tavoittaa yritysjohtajat. Keskustelu kääntyi kuitenkin ihan muihin aiheisiin ja juttelimme niitä näitä kolme tuntia. Se ei sinänsä haitannut, sillä pidän kollegoistani ja heidän kanssaan on ilo höpötellä niitä näitä. Tällainen toiminta ei kuitenkaan edistä tavoitteiden saavuttamista. Loppujen lopuksi sähköpostin viimeistelyn kanssa meinasi tulla kiire, koska kummallakin kollegoistani piti juosta jo seuraavan taskin suorittamiseen kovaa kyytiä.

Tästä syystä johtuen jokaiselle palaverille pitää asettaa tavoitteeksi muutama taski, jotka suoritetaan saman tien alta pois ja jos aikaa jää niin sitten voidaan jutella mukavia. Esimerkiksi, jos olisimme heti palaverissa tehneet taskit alta pois, olisimme silti voineet höpötellä mukavia ja lopettaa hommat vaikkapa jo kahden tunnin kuluttua palaverin aloittamisesta ja kaikki olisivat voineet rauhassa siirtyä suorittamaan seuraavaa taskia ja pitää vaikkapa vielä pikku tauon ennen seuraavan taskin suorittamisen aloittamista. Juuri tämä pysähtymättömyys ja hötkyily syö huomattavasti hyvinvointia ja estää oppimisen syvällistä omaksumista ja tavoitteita toteutumasta tehokkaasti. Kun taas hoidetaan taskit tehokkaasti alta pois, jää päivästä useita tunteja aikaa myös hyvinvointia edistävien toimien hoitamiseen kuten liikuntaan, rentoutumiseen, syömiseen ja toki myös siihen terapeuttiseen mukavien höpöttelyyn. Asiat pitää hoitaa vain tärkeysjärjestyksessä, niin hyvinvointi ei kärsi – sillä hyvinvointi on avain menestykseen.