”Tunteet eivät kuulu bisnekseen. Jos liikeneuvottelussa on tunteet pelissä kyseessä ei ole enää liikeneuvottelu. Jos vastapuoli tunteilee, pidän sitä heikkoutena…” – Björn Wahlroos

Olen aina pohtinut ja ihmetellyt työpaikkojen kylmää hierarkiaa. Johtoporras on ylimpänä ja työntekijät ovat siellä alimmalla portaalla. Kuilu näiden kahden portaan välillä on niin suuri, että kynnys ottaa askel lähemmäksi koetaan erittäin haastavaksi. Pelätään reaktioita, ei uskalleta sanoa todellista mielipidettä asioihin ja koetaan helposti, ettei työpaikalla tule kuulluksi. On parempi tehdä työt hyvin ja olla hiljaa, kuin vaatia parempia olosuhteita. Esimies saattaa tuntua pelottavalta ja etäiseltä. Koskaan ei tiedä millä tuulella hän on ennen kuin hän tulee töihin. Voi olla, että olen osunut vain haastaviin työpaikkoihin ja nämä kokemukset ovat vain minun päässäni, mutta usein kuulee myös muilta, kuinka työ on työtä ja tunnepuoli on erikseen. Minulle herää kysymys, miten voi johtaa hyvin ja motivoivasti, jos ei tunnista omia tunteitaan tai työntekijöiden tunnetiloja?

Tunneäly

Tunneäly on kyky tunnistaa omat tunteet sekä muiden tunteet. Se on kykyä hallita omia tunteitaan. Tunteiden avulla oppii omaa ajattelutapaansa. Tunneälyyn liittyy vahvasti myös omien tunteiden ilmaiseminen ja muiden tunteiden ymmärtäminen. Tunneälykäs ihminen tunnistaa omat motivaatiotekijät ja osaa asettua muiden asemaan eli omaa empatiakykyä. Tunneälyä on mahdollista opetella ja se on erittäin kannattavaa, jos haluaa saada esimerkiksi työnteosta tehokkaampaa ja motivoivampaa.

Tunneälykäs esimies:

• haluaa kehittää positiivisen ilmapiirin työpaikalle
• asiajohtamisen lisäksi kykenee vaikuttamaan ja viestimään myös tunteiden avulla
• on avoin uusille yhteistyöverkoille
• muuttaa toimintaansa tilanteen mukaan
• omaa terveen itseluottamuksen

Tunneälytön esimies:

• luo ympärilleen kireän ja varautuneen ilmapiirin
• ei poikkea asiajohtamisesta
• vastustaa helposti uusia yhteistyömahdollisuuksia
• toimii samaa jäykkää kaavaa noudattaen
• yli korostaa itseään ja tekemisiään

”Tunteet eivät ansaitse vastakkainasettelua (yleis)älykkyyden kanssa vaan näyttäisi siltä, että ne ovat itsessään älykkyyden huippua.” – O.H.Mower (oppimisen tutkija)

Tunnejohtaminen (neljä askelta)

Ensimmäinen askel – tunnista toisen tunne

Tunneosaava esimies osaa lukea työpaikalla tapahtuvia tilanteita ja tapahtumia. Hän tunnistaa eri tunnetiloja itsessään, työntekijöissään ja työympäristössään. Ilman näitä taitoja esimiehen on erittäin vaikea menestyä työtehtävässään tai saada kehitystä aikaiseksi. Tunteiden tunnistaminen ja tiedostaminen on edellytys isommalle kokonaisuudelle. Siihen liittyvät omien mielijohteiden hallinta, innostus, empatiakyky ja sosiaalisuus. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat esimiestyöhön. Mietitään tilannetta, jossa esimies käyttäytyy kuin tuuliviiri ja on tunnelataukseltaan kylmä. Kuinka helposti kyseinen tilanne johtaa haluttuun työilmapiiriin? Esimiehen on tunnistettava ja tiedostettava omat tunteensa ensin ennen kuin hän voi tunnistaa niitä työntekijöissään ja aloittaa tunneälykkään johtamisen. Usein henkilökemiaongelmat saattavat johtua nimenomaan tiedostamattomista tunteista eikä välttämättä ihmisten erilaisuudesta.

Toinen askel – mielen sotajoukot

Positiivinen ja myönteinen ilmapiiri tunnetusti lisää työmotivaatiota sekä työntekijöiden mielekkyyttä. Konflikteja ei muodostu niin helposti ja työntekijöiden yhteistyökyky lisääntyy. Myönteinen tunnetila lisää yksilön luovuutta. Negatiivinen ilmapiiri päinvastoin laskee tunnelmaa työpaikalla ja tilanteet saattavat kärjistyä helpommin eikä kyräilyltä voida välttyä. Esimiehet ovat omalla esimerkillään suunnannäyttäjiä – halusivat he sitä tai eivät. Liian helposti mielestäni tartutaan negatiivisiin tunteisiin ja tilanteisiin. Esimerkiksi onnistuneen tulostavoitteen jälkeen riemuitaan se hetki, jonka jälkeen palataan arjen kiireisiin, mutta kun eteen sattuu epäonnistuminen, niin kyseisessä tunteessa saatetaan velloa vielä pitkään ja asiasta voidaan muistuttaa tulevissa kokouksissa tai muissa sopivissa tilanteissa. Tämän takia esimiehen pitäisi osata säädellä erilaisia tunnetiloja ja ennaltaehkäistä negatiivista ilmapiiriä. Tietenkin negatiiviset tunteet nostavat ajoittain päätään, mutta tässä kohtaa esimiehen tehtävänä on minimoida sen pitkäkestoisuus. Virheiden etsiminen ei johda mihinkään.

Tietoinen ajattelu ei pelkästään johda ihmeellisiin ratkaisuihin, mutta jos tietoisesti päättää ottaa mukaan tunteet ajattelun tueksi, voi löytää mahdottomiltakin tuntuvia ratkaisuja. Asiat nähdään erilaisina eri tunnetiloissa. Kuvittele tilanne, kun heräät aamulla myöhässä. Kahvit kaatuvat pöydälle, myöhästyt bussista, vesisade yllättää eikä sinulla ole sateenvarjoa mukana ja töihin päästyäsi näet ensimmäisenä sen kaikkein ärsyttävimmän henkilön, jonka ylipirteä virnistys kouraisee ikävästi mahanpohjasta ja tämän jälkeen vielä kuulet, kuinka esimiehesi kävelee taaksesi ja tokaisee, että miksi eiliseltä ei ole päiväraporttia. Negatiivinen tunnetila on saanut alkunsa jo heti heräämisestä, jonka jälkeen negatiivinen tunne voimistuu erilaisten sattumuksien takia ja siitä voi olla vaikea päästä yli.

Kolmas askel – tunteiden ymmärtäminen

Esimiehen on tärkeää ymmärtää ja tiedostaa, millaisia tunteita esimerkiksi kritiikki herättää työntekijässä. Tällainen tilanne voi aiheuttaa mielialan muutoksia, pelkoa tai hämmennystä, johon esimiehen on hyvä valmistautua jo ennen kyseistä tilannetta. Inhimillisyyden tunne auttaa esimiestä löytämään työntekijöiden motivaatiotekijät ja huomaamaan pienetkin asiat, mitkä saavat työntekijän innostumaan.

Positiivinen suhde esimieheen muodostaa pohjan hyvälle työilmapiirille. Asioista käydään avointa keskustelua, yhteistyö sujuu mutkitta ja omista tarpeistaan on helppo keskustella esimiehen kanssa sekä rakentavaa palautetta vastaanotetaan paremmin. Jos vuorovaikutus ei toimi esimiehen kanssa, voi erilaiset tilanteet tuntua todella haastavilta. Epäoikeudenmukaisuus ja sen kaltainen toiminta on myrkkyä eikä tilannetta helpota, jos esimiehen käytös, ilmeet ja eleet ovat sen mukaisia.

Neljäs askel – tunteiden säätely

Jokainen tietää tunteen, kun jokin asia suututtaa niin paljon, että tekisi mieli vain huutaa ja heittäytyä maahan raivoamaan. Tai kun jokin tilanne saa olon niin herkäksi, että itkeminen olisi ainoa helpottava asia sillä hetkellä. Erilaiset tunnetilat ovat normaali asia eikä niitä kannata pelästyä, mutta tilanteet vaativat toisinaan tunteiden säätelykykyä.

Esimiehen näkökulmasta tunteiden säätely korostuu merkittävästi. Työpaikalla raivoaminen, itkukohtaukset tai nälkäkiukut eivät yksinkertaisesti voi tulla ulos. Sillä on erittäin iso merkitys, millaisessa mielentilassa esimies saapuu aamulla töihin. Tunnetilat tarttuvat, oli tunnetila positiivinen tai negatiivinen. Esimies on aina esimerkki työpaikalla ja työntekijöiden silmissä.

Tunneälyn kehittäminen

1. Tunteiden havainnointi (havahdu tunteiden merkitykselle, lue omia ja toisten ihmisten tunteita, ilmaise tunteita rakentavasti)
2. Tunteet ajattelun resurssina (ota tunteet käyttöön oman ajattelusi apuvälineenä)
3. Tunteiden ymmärtäminen (analysoi ja pohdi omia ja toisten tunteita)
4. Tunteiden hallinta (säätele monipuolisesti tunteita, käytä tunteita toimintasi ja elämäsi keskeisinä elementteinä, seuraa tunneosaamistasi ja sen kehittymistä)

Tunneälyn kehittämismallissa neljä ensimmäistä osa-aluetta liittyvät kokemuksiin ja neljä viimeistä osa-aluetta strategisiin valintoihin. Näistä voimme tehdä sen johtopäätöksen, että jos haluamme vaikuttaa esimerkiksi esimiehenä työntekijöiden tunteisiin tai työpaikan tunneilmapiiriin, on ensin oltava hyvin tietoinen omista tunteistaan. Tunneälyn kehittäminen kiteytyy ottamalla tunteet käyttöön rationaalisen ajattelun voimin. Tunne -> ajattele -> toimi -kaava pätee tunneälyn kehittämisessä.

Olet varannut ihanan lomamatkan ja sinun pitäisi pyytää ylimääräistä vapaata töistä lyhyellä varoitusajalla. Olet päättänyt kerätä rohkeutesi ja mennä kysymään esimieheltäsi asiasta. Ennen kuin olet ehtinyt jutella esimiehesi kanssa, huomaat että hän on kireällä tuulella (tunteiden tunnistaminen). Mietit hetken mielessäsi ja toteat, että vapaapäivien suoraan kysyminen ei tässä kohtaa välttämättä toimi (tunteiden ymmärtäminen). Et kuitenkaan halua luovuttaa, koska lomamatka tuntuu ansaitulta, joten päätät johdatella aiheeseen muiden asioiden kautta ja toivot, että esimiehesi mieli muuttuu myönteisemmäksi (tunteiden käyttäminen). Tiedät, että esimiehesi tunteet saattavat vaihdella päivän mittaan ja uskot, että tilanne kääntyy vielä eduksesi (tunteiden ymmärtäminen). Tilanteessa säätelet omia tunteitasi, pyrit hallitsemaan esimiehesi tunteita ja tarkkailet samalla hänen reaktioitaan ja eleitään (tunteiden säätely ja hallinta).

Tunneälyn kehittäminen vaatii asennetta ja tavoitteita. Liian usein koulutuksissa ja opiskelussa keskitytään pelkästään tietoon ja faktoihin, mutta unohdetaan täysin tunnepuoli. Henkilö voi olla paperilla kympin oppilas, CV loistaa kokemuksella ja koulutuksella sekä henkilö muistaa kaiken oppimansa, mutta tunnepuolella kyseinen henkilö on aivan hukassa. Harva esimieskoulutus pitää sisällään tunnepuolen opiskelua.

Toiveiden minä

Kun mietin omalta osaltani, millainen olisi toiveiden minä, on huomioitava omat tarpeeni ja millainen suhde minulla on omiin tunteisiini. Sen on oltava aitoa ja luultavasti vaatii aikaa löytää toiveiden minä. Se ei voi olla samanlainen kuin muilla tai sellainen, mitä minulle on aikaisemmin ehdotettu tai mitä olen lukenut kirjoista. Omat henkilökohtaiset tarpeeni auttavat oman tunneälykkyyden luomisessa.

Amerikkalainen psykologian professori Steven Reiss on kehittänyt motivaatioprofiilin, jonka avulla selvitetään henkilön 16 perustarvetta ja kuinka vahvoja, matalia tai tasapuolisia ne ovat. Perustarpeet vaikuttavat suoraan esimerkiksi henkilön onnellisuuteen tai siihen mitä arvostaa elämässä, joten niillä on suuri merkitys elämässä ja elämän mielekkyydessä.

16 perustarvetta:

• valta
• riippumattomuus
• uteliaisuus
• hyväksyntä
• järjestys
• kerääminen
• kunniantarve
• idealismi
• sosiaaliset kontaktit
• perhe
• status
• voittaminen / kosto
• esteettisyys
• syöminen
• fyysinen aktiivisuus
• mielenrauha

Minulla vahvoja tarpeita ovat valta, riippumattomuus, järjestys, kunniantarve, status, voittaminen / kosto, esteettisyys, syöminen ja fyysinen aktiivisuus. Korkea riippumattomuus vahvana tarpeena on mielestäni iso haaste Proakatemialla, jos mietitään tiimissä työskentelyä, joustavuutta muiden menojen suhteen ja sitoutuminen yhdessä tehtäviin asioihin. Vahva riippumattomuus helposti ilmenee siten, että ei halua ottaa apua vastaan tai haluaa tehdä ja päättää kaikesta itse. Uskon, että kyseinen vahvuus toimii kuitenkin hyvin yrittäjyyden maailmassa ja kenties tulevaisuudessa esimiehen roolissa.

Matalia tarpeitani ovat uteliaisuus, kerääminen, sosiaaliset kontaktit ja perhe. Näistä nostaisin esiin sosiaaliset kontaktit ja peilaisin sitä myös haastavana Proakatemialla. Tarvitsen omaa aikaa ja sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua paljon. Ympärillä vallitseva hälinä, ihmisten määrä ja jatkuva kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa vievät minulta paljon energiaa. Jos eläisin tarpeideni mukaisesti, niin tarvitseeko minun välttämättä koskaan sopeutua tällaiseen oppimisympäristöön, jos minun tarpeeni eivät vastaa sitä.

Uskon, että tulevaisuudessa johtaminen tulee olemaan erilaista ja enemmän tunnepitoista. Ainakin haluan omalta osaltani panostaa siihen. Tunnejohtaminen ei ole pelkästään naisten tehtävä eikä asiajohtaminen pelkästään miesten. Emmekö voisi yhdistää näitä kahta ajatusta ja oppia toisiltamme. Koen, että naisen näkökulmasta olisi hyvä oppia miehiltä rentoutta, kun taas miehet voisivat oppia naisilta eri tunnetiloja. Tietenkin kaikki ovat yksilöitä eikä voi yleistää, mutta aina voi kehittyä paremmaksi ihmiseksi ja esimieheksi. Tällä hetkellä tiimissäni on 23 henkilöä, joista suurin piirtein puolet ovat naisia ja puolet miehiä. Meillä on mielestäni hyvää aikaa opetella, kuinka luodaan positiivinen työilmapiiri, avoin kulttuuri ja annetaan tunteille oma paikkansa joka päiväisessä tekemisessä.

LÄHTEET:

Lahnaoja M. 9.10.2019. Löydä sisäinen motivaatiosi. Prosemma. Proakatemia. Tampere.

Saarinen. M. & Aalto-Setälä, P. 2007. Perkele! Tunneosaamisen oppikirja esimiehille. 2.painos. Paino Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.