Mitä itseorganisoituminen, itseohjautuvuus ja yhteisorganisoituminen on?

Itseorganisoituminen

Oletko kenties joskus toiminut tiimissä tai organisaatiossa, jossa on yhteinen tavoite?

Tavoitteesta puhutaan jokaisessa palaverissa ja jopa kahvitauon aikana työkaverisi muistuttelee, siitä miten tärkeä on toimia johtoryhmältä tulleiden tarkkojen määräysten mukaisesti, jotta tavoitteeseen päästään varmasti.

Tavoitteen deadline on 5kk kuluttua, mutta alitajunnassasi tiedostat tämän olevan liian optimistinen aika. Sinulla itselläsi olisi kuitenkin parempi toteutustapa, jolla todennäköisesti päästäisiin tuohon 5kk tavoitteeseen. Et kuitenkaan raaski avata suutasi ja ehdottaa asiaa, sillä tiedät ylemmän johdon antamat tarkat määräykset, eikä työpaikkasi ota vastaan toteutusideoita työntekijöiltä. Yrityksessä vallitsee siis perinteinen hierarkkinen organisaatiorakenne, jolloin ylin johto organisoi työn tekemisen tavat ja koordinoi kokonaisuutta.

Tämän vastakohtana toimii itseorganisoituminen, jolloin työntekijöillä on itsellään vapaus ja vastuu päättää miten tavoitteeseen päästään ja millä menetelmillä. Itseorganisoituneet yritykset etsivät usein minimaalista toimivaa rakennetta (minimal viable structure) (Martela & Jarenko 2017, 14).

Toimivaan itseorganisoituun organisaatioon kytkeytyy vahvasti myös yksilöiden itseohjautuvuus. Jotta itseorganisoituminen on ylipäätään mahdollista toteuttaa, on jokaisen organisaatiossa toimivan henkilön oltava itseohjautuvia.

Itseohjautuvuus

Ihmisen itseohjautuvuuden lähtökohtana toimii sisäisen motivaation luoma innostus. Pelkästään sisäinen motivaatio ei riitä, vaan henkilön täytyy omata myös tavoite, jota kohti mennä.  Tavoitteen saavuttaakseen tarvitsee hän myös osaamista. Osaamisen tueksi taas resursseja.  Itseohjautuvan yksilön tulee myös olla tietoinen omista aikatauluistaan ja omata hyvät ajanhallintataidot. Ajanhallinnan mukana tulee tietenkin vapautta, mutta vastuu kasvaa eksponentiaalisesti myös vapauden kasvaessa. Kun yksilöllä on vapautta toteuttaa asioita, syntyy usein myös ristiriitoja aikataulujen välillä, jolloin esiin tulee priorisoinnin taito. On pakko priorisoida toinen asia tärkeämmäksi kuin toinen, tai siirrettävä niitä eteenpäin, pois tärkeämpien tieltä.

Itseohjautuvuus ei siis ole helppoa ja usein siksi organisaation onkin helpompi valita organisaation rakenteeksi perinteinen hierarkkinen, ylhäältä johdettu organisaatiorakenne.

Yhteisorganisoituminen

Organisaation toimiessa itseorganisoidusti ja yksilöiden omatessa itseohjautuvan asenteen työtään kohtaan, voidaan puhua yhteisorganisoidusta organisaatiosta. Tällöin työntekijöillä on täysi vapaus toteuttaa työtään oman sisäisen motivaation kautta, eikä organisaatiossa ole esimiehiä tai hierarkkista johtoryhmää. Johtoryhmän tehtävä yhteisorganisoidussa organisaatiossa on luoda henkilöstön kanssa yhdessä tavoitteet, jotka jokainen allekirjoittaa. Tämän jälkeen johdon tehtävä on luoda paras mahdollinen ympäristö työskentelyyn ja tukea henkilöstön hyvinvointia.

Miksi itseorganisoituminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa?

Yksilön vapaus edistää nopeita muutoksia

Itseorganisoitumisen tarve näkyy jo nyky-yhteiskunnassa ja tulee näkymään erityisesti tulevaisuudessa, jossa muutos on nopeaa ja lähes jokapäiväistä. Muuttuva maailma pakottaa yksilöitä tekemään fiksuja ja oikea-aikaisia päätöksiä entistä nopeammin ja ketterämmin (Vainio, Maamies & Huhtala 2021).

Yksilöillä täytyy siis olla vapaus tehdä päätöksiä itsenäisesti, sillä mikäli yritys pyrkii olemaan koko ajan kilpailun kärjessä, on tulevaisuudessa muutoksesta toteutukseen yhä vähemmän aikaa varattuna. Kilpailun aallonharjalla pysymiseen ei tulevaisuudessa enää myöskään riitä vain johtoryhmän näkemykset ja luovuus. Nopeasti muuttuvan maailman edessä on vähintäänkin edistyksellistä ottaa käyttöön jokaisen työntekijän luovat ideat ja näkemykset. Tämä ei tietysti ole mahdollista perinteisesti ylhäältä johdetun hierarkkisen organisaation ollessa johdossa. Täysin ylhäältä johdettu organisaatio on nopeiden muutosten edessä liian hidas toimimaan.

Työn merkityksellisyys kasvaa

Itseorganisoiduissa organisaatiossa yksilön on helpompi kokea työnsä merkitykselliseksi, sillä yrityksen tavoite on helpompi omaksua myös omaksi tavoitteeksi, mikäli työskentelytapansa, tiiminsä ja aikataulunsa saa päättää itse. Tällöin tavoite tuntuu enemmän henkilökohtaiselta ja on tavoittelemisen arvoinen.

Miten edistää yksilöiden itseohjautuvuutta itseorganisoidussa organisaatiossa?

Panostus yksilöiden kehitykseen

Johtoryhmän tehtävän tulee siirtyä yrityksen johtamisesta, yksilön johtamiseksi. Itseorganisoiduissa organisaatioissa jokainen on käytännössä oman itsensä johtaja. On siis keskityttävä enemmän jokaisen henkilökohtaisiin itsensä johtamisen taitoihin. Yritys voi tarvittaessa tukea ja tarjota koulutuksia, jotka tukevat yksilön kehittymistä.

Selkeät tavoitteet, joita kohti kurottaa

 Jokaisella organisaatiossa toimivalla yksilöllä tulee olla selkeä kuva yhteisesti määritellyistä tavoitteista. On helpompi lähteä rakentamaan omaa työskentelytapaa, kun jokainen tietää yhteisen päämäärän.

Kehittävä palaute ja sen vastaanottaminen

Vertaispalautteen merkitys itseorganisoidussa organisaatiossa on elintärkeää, sillä yksilön tulee kehittyä jatkuvasti. Johtoryhmä ei enää valvokaan jokapäiväistä tekemistä, joten läheisimmiltä työskentelykumppaneilta saatu vertaispalaute on erittäin toimiva tapa saada palautetta omasta työskentelystä. Palautteen vastaanottaminen on myös tärkeä osa yksilönä kehittymistä. Ihminen, joka osaa ottaa palautetta vastaan on kehittymiskykyisempi.

Viestintä ja kommunikointi

Viestinnän täytyy olla selkeää jokaisen henkilöstön jäsenen ja yrityksen johtoryhmän välillä, jotta jokainen tietää miten oma tekeminen vaikuttaa kokonaiskuvaan ja yhteiseen tavoitteeseen. Yksilöiden keskinäisen viestinnän merkitys korostuu myös, sillä yleensä itseorganisoiduissa organisaatioissa toimitaan tiimeinä. Tiimien on tärkeä kommunikoida keskenään mahdollisimman luottamuksellisesti ja rehellisesti, jotta hommat edistyvät kohti yhteistä tavoitetta.

Henkilökohtaiset tavoitteet

Yksilön vastuulla on yrityksen yhteisten tavoitteiden lisäksi luoda myös omaan työskentelyyn liittyviä henkilökohtaisia tavoitteita. Henkilökohtaiset tavoitteet antavat yksilölle hyvän mittarin, miten hän itse etenee kohti asettamiaan tavoitteita. Yrityksen johdon tai muiden organisaation jäsenten on myös helpompi luottaa jokaisen tasavertaiseen tekemiseen, kun henkilökohtaiset tavoitteet ovat läpinäkyviä.

LÄHTEET

Martela, F. & Jarenko, K. 2017. Itseohjautuvuus. Miten organisoitua tulevaisuudessa?. Helsinki: Alma Talent Oy.

Vainio, E., Maamies, T. & Huhtala, M. 2021. Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta?. Metropolia Blogit. Verkkosivu. Viitattu 6.4.2024. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2021/06/03/miten-yritykset-voivat-edistaa-itseohjautuvuutta/

Esseen kansikuva tehty käyttäen Microsoft Copilot tekoälyä. (Palvelun tarjoaa DALL-E.)