Tulevaisuuden empatiataidot

Oli inspiroivaa lukea Tulevaisuuden lukujärjestys teos. Olen kuullut paljon negatiivisia ajatuksia teknologian tulevaisuudesta, joten oli virkistävä lukea positiiviseen sävyyn kirjoitettu näkemys tulevaisuudesta ja teknologian roolista. Perttu kertoi kirjassaan ihmisläheisesti omia kokemuksiaan ja tarinoitaan, joihin varmasti moni meistä pystyy samaistumaan.
”Kyse on vain muutoksesta, uudesta olosuhteesta, normaalista, johon meidän pitää sopeutua. Jokainen sukupolvi on jättänyt jälkeensä erilaisen maailman ja meidän tehtävä on jatkaa sitä. Itku ei auta tulevaisuusmarkkinoilla.” (Perttu Pölönen)

Eniten minuun vetosi Pertun ajatukset siitä, että rakkautta pitäisi opettaa jo koulussa. Mielestäni se olisi todella hyvä ajatus, koska tärkein asia maailmassa on ihmisten välinen inhimillisyys ja kommunikaatio. Tunteet ja sitä kautta sanotut sanat ovat maailman tärkein ase, koska niillä pystyt hetkessä saamaan toisen henkilön hyvälle mielelle tai voit pilata hänen päivänsä, siksi olisi hyvä opettaa miten iso vaikutus sanoilla on siihen millainen päivä sinulla on tulossa. Jokainen voisi miettiä miten erilailla päivä menisi jos vain valitsisi sanat erilailla. Siksi olisi hyvä opettaa koulussa jo varhaisessa vaiheessa tunnetaitoja ja rakkautta. Vaikka maailma kehittyy koko ajan teknologisessa mielessä ja koneet korvaavat ihmisten työtä niin ainut asia, johon luultavasti tulevaisuudessakaan koneet eivät pysty on tunneäly ja empatia. Empatia jää nykyään välillä digitaalisen ympäristön jalkoihin, mistä voi seurata empatiavajetta ja väärinymmärryksiä. Vaikka koneille opetetaan empaattiseksi tulkittavia ilmaisuja ne eivät kuitenkaan osaa empatian yhtä tärkeimmistä jutuista, asettua toisen ihmisen asemaan. Mun mielestä teknologia ja sen tuomat hienoudet ovat enemmän keino kuin lopputulos ja ne auttavat meitä enemmänkin vain ongelmanratkaisussa. Kun teknologia ja koneet auttavat meitä ratkaisemaan ongelmat, meille jää enemmän aikaa empatialle ja luovuudelle, eli empatian merkitys kasvaa siis koko ajan. Ne eivät siis sulje toisiaan pois vaan paras ratkaisu voisi olla jos osaisi yhdistää molemmat.

Myös meillä Proakatemiassa, yrittäjyyden- ja tiiminjohtajuus koulutuksessa empatia on taito, jota todella kaikki tarvitsemme. Liike-elämään ja johtajuuteen yhdistetään edelleen kovia arvoja ja vahvaa tuloksen tekemiskulttuuria, mutta kovien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan myös pehmeää puolta. Johtajilla täytyy olla valmiudet johtamiseen ja ihmisten kohtaamiseen empaattisella ja tunnetaitoisella tavalla. Se auttaa muita motivoitumaan ja sitoutumaan työhönsä kun he huomaavat ilmapiirin olevan inhimillinen. Empatia vaikuttaa tekemisemme laatuun ja meidän väliseen yhteistyöhön ja se on edellytys yhteisten tavotteiden saavuttamiselle. Työpaikalle tai kouluun tullessa kannattaa kysyä itseltään, mitä ilmapiirille tapahtuu kun minä tulen paikalle. Sen kysymyksen ja omien pohdintojen avulla pystyy harjoittamaan omia empatia-ja tunnetaitoja.

Perttu sanoi myös kirjassaan, että puolet tämän päivän työnkuvista olisi korvattavissa robotisoinnilla ja tekoälyllä. Se lause kolahti minuun! Mielestäni tässä on sekä hyviä, että huonoja puolia. Huonona puolena tietenkin se, että monet työpaikat menisivät roboteille, mutta huonoistakin puolista löytyy hyviä puolia vedoten edelliseen kappaleeseeni, että ihmisille jäisi enemmän aikaa empatialle ja luovuudelle. Hyvänä esimerkkinä vaikka terapia, jossa puhut robotille voi olla osalle ihmisistä helpompi paikka avautua, arkkitehdit pystyvät teknologian avulla kävelemään asunnoissa sisällä, joka helpottaa heidän suunnittelua ja vaikka kaupassa skannaamalla tuotteen omalla älypuhelimella voit saada heti tietoosi esim. allergeenit ja ravintoarvot. Jännä nähdä mitä kaikkea ihmeellistä meillä on luvassa tulevaisuudessa ja miten osaamme yhdistää nopeasti kasvavat teknologian ihmeet ja empatian, sekä inhimillisyyden.
Suosittelen lukemaan tämän kirjan jos haluat heti käytäntöön vietäviä vinkkejä, sekä jos haluat kehittää itseäsi mielenkiintoisilla kysymyksillä, joita Perttu kyselee pitkin kirjaa.