Tampere
22 May, Wednesday
21° C

Proakatemian esseepankki

Transformatiivinen oppiminen



Kirjoittanut: Niina Piirainen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Johdanto

 

Nyt on teema ja vieraat mintissä, kun RoimaCastissä sukelletaan oppimisen anatomiaan ja mikkien ääressä argumentoi muinaiset roimalaiset Aleksi Stoilov ja Niina Piirainen, vieraanaan Roiman ikioma valmentaja Tanja “Tirri” Verho.

Mitä on transformatiivinen oppiminen ja kuinka se toteutuu käytännössä Proakatemialla opiskellessa?

Jaksossa jaetaan näkemyksiä ja kokemuksia siitä, kuinka oppiminen on meihin vaikuttanut ja mikä on valmentajan rooli tällaisen oppimismetodin osalta. Mistä tieto tulee ja mihin ihmeeseen meni Tirrin auktoriteetti?  – RoimaCast

Tämä essee toimii yhdessä podcastin kanssa ja kirjallisessa osuudessa nostamme esiin kahdeksan pääkohtaa transformatiivisen oppimisen edellytyksistä pohjautuen sekä teoriaan että meidän omiin oppimiskokemuksiimme Proakatemialla.

 

Mitä on transformatiivinen oppiminen?

”Yleensä ihminen muuttuu niin voimallisesti, että oma toiminta muuttuu käytännössä ja ei olekaan paluuta enää entiseen.” Tanja Verho

Uudistavalla eli transformatiivisella oppimisella tarkoitetaan oppimistyyliä, joka uudistaa meidän perustavanlaatuisia käsityksiämme ihmisenä olemisesta ja suhteestamme ympäröivään todellisuuteen (O’Sullivan ym. 2003).

Teorian takana on aikuiskoulutuksen professori Jack Mezirow (1923–2014), joka esitteli transformatiivisen oppimisen artikkelissaan Perspective transformation (1978). Artikkeli kuvasi sitä, kuinka elämänmittainen oppiminen mahdollistaa ajattelun ja toiminnan reflektoinnin ja uudelleen arvioinnin. Transformatiivisen oppimisen perusajatus on niin sanottujen merkitysperspektiivien koettelua ja muuntelua. (E.Anttila. disko.teak.fi)

Käytännön tasolla transformatiivisen oppimisen pääelementit ovat reflektio ja dialogisuus. Kun ajatusmallimme muuttuu, tulee myös toimintamme muuttua sitä kohti, mikä taas vaatii vastuun ottamista ja avoimuutta edelleen jatkuvalle muutokselle. (E.Anttila. disko.teak.fi)

 

8 edesottamusta kohti transformatiivista oppimista

 

  1. Kasvun asenne: Uteliaisuus ja avoimuus

Jotta me olemme aidosti avoimia uudelle tiedolle ja ajatusmalliemme uudistamiselle, meidän tulee olla valmiita luopumaan vanhasta. Kasvun ja oppimisen mahdollistuminen vaatii meiltä nöyryyttä ja keskeneräisyytemme hyväksymistä. Jos tiedämme ja osaamme jo kaiken, mitä voimme oppia?

 

  1. Dialogisuus: Keskustelutaidot ja kuunteleminen

 

Yksi transformatiivisen oppimisen perusteista on aktiivinen dialogisuus. Dialogin tarkoituksena on laajentaa ymmärrystä ja luoda tietoa yhdessä. Siksi dialogin hedelmällisyys piilee siinä, että olemme uteliaita ja avoimia muiden ajatuksille ja näkökulmille, joita yhdistelemällä rakennamme kollektiivisesti uutta tietoa. Proakatemian opiskelumetodit pohjautuvat pitkälti dialogiin, joten kehitymme näissä taidoissa tutkinto-ohjelman aikana merkittävästi.

 

  1. Itseohjautuvuus ja vastuu

Luentopainotteiset ja auktoriteettiin pohjautuvat opiskelu- tai työskentelymetodit opettavat meitä vastaanottamaan tietoa, usein sitä kyseenalaistamatta. Transformatiivinen oppiminen taas edellyttää merkityskäsitteiden uudelleenarviointia, minkä vuoksi itseohjautuva tiedon etsiminen on välttämätöntä. Proakatemialla korostetaan meidän omaa vastuuta oppimisestamme, tiedon etsimisestä ja opittavien teemojen priorisoinnista. Valmentajan rooli poikkeaa perinteisestä opettajan roolista siten, että tiedon ja ohjeistuksen sijaan valmentaja tarjoaa raamit, joissa toimia itsenäisesti ja suuntaa, mistä on varaa valita oma kaistansa.

 

  1. Reflektio: Palautekulttuuri ja kollektiivinen oppiminen

Reflektio on toinen transformatiivisen oppimisen tukijaloista. Reflektiolla tarkoitetaan retrospektiivistä toiminnan tarkastelua niin tiimi- kuin yksilötasolla. Reflektion yleisin työkalu Proakatemialla on motorola, jossa syvennytään neljään peruskysymykseen: mikä meni hyvin, missä voidaan kehittyä, mitä opin ja mitä vien käytäntöön. Näiden kysymysten avulla voimme tarkastella niin projekteja kuin dialogejakin. Toinen reflektoinnin menetelmä, jota saamme harjoittaa, on kirjoittaminen. Kirjoitamme esseitä, joissa syvennämme tietoa, tutkimme uutta teoriaa tai reflektoimme oppimaamme.

Kirjoittamisen on tutkittu jalostavan ajattelua ja syventävän oppimisjälkeä. Reflektiivinen kirjoittaminen auttaa meitä myös tuomaan oman oppimisen näkyväksi ja tunnistamaan kehityksemme. Omien pajamuistiinpanojen kehittyminen ensimmäisiltä opiskeluvuosilta viimeisille kertoo meille paljon siitä, miten ajattelumme ja tiedonkäsittelyn taitomme ovat muuttuneet. (Miskala, Oppimisen psykologia podcast: Osaamisen ja oppimisen tunnistaminen)

Yksi merkittävä reflektion osatekijä on palaute. Kun saamme palautetta toiminnastamme, pystymme tarkastelemaan sitä muiden näkökulmasta käsin ja ymmärrämme toimintamme suhteen muihin. Palautekulttuuri kehittyy tiimissä vuosien ja toistojen myötä, ja tarjoaa loistavan ympäristön itsensä kehittämiseen. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus kokeilla erilaisia toimintatapoja ja saada palautetta. Kollektiivisuus on iso osa transformatiivista oppimista juuri sen vuoksi, että meidän tulee ymmärtää suhteemme kokonaisuuteen. Proakatemialla koko yhteisö kehittyy, joten ympäristö ruokkii sen mahdollisuuksia muun muassa palautekulttuuria ylläpitämällä.

 

 

  1. Aika

Podcastissä valmentaja Verho muistuttaa, että oppimisprosessi ei ole lyhytvideota kuluttavalle sukupolvelle yksi TikTok pätkä muiden joukossa, vaan vaatii aikaa. Tutkinto-ohjelmamme kestää kolme ja puoli vuotta ja muutos jatkuu koko opintojen ajan. Elämänmittaisessa oppimisessa muutos onkin aina ajankohtainen ja oppiminen jatkuu niin kauan, kun annamme sille tilaa. Kärsivällisyys on tärkeä taito kaiken uuden opettelussa, koska tieto ei ole taito. Tarvitsemme toistoja ja rutiineja, jotta uudet toimintatapamme juurtuvat.

 

  1. Itsensä ymmärtäminen ja roolien hyödyntäminen tai kyseenalaistaminen.

Kokonaisvaltaisesti muuttuvat peruskäsityksemme muokkaavat väistämättä myös identiteettiämme ja tutustuttavat meitä syvemmin omaan ajatteluun itsestämme suhteessa muihin. Kun opimme ymmärtämään omaa toimintaamme, ajatteluamme ja persoonallisuuden piirteitämme, opimme myös huomaamaan mitkä ominaisuudet vievät tiimiä ja itseämme eteenpäin, tai mitkä jarruttavat ja vievät tiimiltä tilaa. Jaamme podcastissä myös omia kokemuksiamme siitä, kuinka oma persoona voi toimia työkaluna ja yksi menetelmä sen valjastamiseen on Patric Lencionin Working Genius-malli.

Podcastissa viittasimme Patrick Lencionin konseptiin 6 erilaisesta työnerokkuudesta tiimissä. Lencionin mukaan tiimeissä on 6 erilaista työnerokkuutta ja jokainen meistä omaa näistä 2 osa-aluetta erityisesti. Lencionin työkalu tarjoaa apua itsensä ja muiden ymmärtämiseen tiimissä. Hän korostaa sitä, kuinka työnerokkuudet tunnistamalla tiimissä voidaan tehostaa työn mielekkyyttä ja tiimin tehokkuutta. Alla vielä työnerokkuudet lyhyesti:

 

  • The Genius of Wonder – Kysymisen ja pohdiskelun nero
  • The Genius of Invention – Innovoinnin ja luomisen nero
  • The Genius of Discernment – Asioiden arvon tunnistamisen nero
  • The Genius of Galvanizing – Rohkaisemisen ja kannustamisen nero
  • The Genius of Enablement – Auttamisen ja mahdollistamisen nero
  • The Genius of Tenacity – Asioiden loppuun viemisen nero

 

(Lencioni, 2023)

 

  1. Kysymyksien kysyminen – ei tarjota suoraa ratkaisua

Podcastissa Tanja nosti esille, kuinka Niina ja Aleksi on kehittynyt kysymysten asettelussa akatemian aikana. Alkutaipaleella monesti totesimme mielipiteemme kärkkäästi ja koitimme tarjota tiimille suoria ratkaisuja tilanteisiin, jolloin ne voi olla vaikeaa ottaa vastaan semmoisenaan. Sen sijaan molempien meidän ja koko Roiman toimintatapa on muuttunut siihen suuntaan, että kysymme tiimiltä paljon kysymyksiä, joka luo taas oivalluksia aivan eri tavalla ja syventää keskustelua.

On siis tärkeää ymmärtää, että ajatuksia voi tuoda keskusteluun kysymysten avulla eikä vain tarjota keskustelulle toteamuksia tai omia mielipiteitä. Kysymyksen luovat tilanteita, jossa ihmisten täytyy itseä koittaa miettiä ratkaisua tilanteeseen, eikä vain omaksuta suoraan toistemme mielipidettä.

 

  1. Kehitys ei ole pelkkää noususuhdannetta, epäonnistumiset tuo oppia

On tärkeää ymmärtää, ettei kehittyminen ole pelkästään onnistumisten juhlaa. Epäonnistumiset ovat osa matkaa ja kenties tärkeämpi osa kehitystä, kuin onnistumiset. Epäonnistumiset tuovat meille erittäin tärkeää oppia ja niihin voikin suhtautua enemmän oppitunteita, jolloin asenne epäonnistumisia kohtaan on hyväksyvämpi eikä niinkään negatiivinen asia, jota pelätään jatkuvasti. Isommat onnistumiset ovat epäonnistumisten summa, eli rohkeasti kohti oppitunteja.

 

Pohdinta

Podcastissa pohdimme, mitä hyötyä transformatiivisesta oppimisesta on meille tulevaisuudessa. Päädyimme yhteistuumin lopputulokseen, että oppimistapa palvelee meitä riippumatta siitä haluammeko akatemiataipaleen jälkeen toimia yrittäjänä tai suuntautua palkkatöihin. Molemmissa tapauksissa tekstissä aikaisemmin mainitut 8 edesottamusta palvelevat oppimisen polkuja.

Esimerkiksi itseohjautuvuus, reflektointi ja keskustelutaidot sekä kasvun asenne ovat loistavia työkaluja tulevaisuuden työelämään riippumatta ympäristöstä. Menemmepä tulevaisuudessa valmiiseen työympäristöön töihin tai toimimmepa itse yrittäjänä luomassa uutta työympäristöä, on nämä taidot olennaisia hyvän työkulttuurin luomisessa ja kehittämisessä.

Tanja Verho mainitsi podcastissa, että useille työyhteisöt ovat pettymys Proakatemian jälkeen, kun samanlaista oppimisen kulttuuria ei ole tarjolla. Tätä ei kuitenkaan tule nähdä esteenä, ehkä vain pienenä hidasteena, minkä voi ylittää. Verhon kokemuksen mukaan, moni akatemialainen vie tiedostaen tai tiedostamattaan transformatiivisen oppimisen kulttuuria omiin tuleviin yhteisöihinsä. Mihin ympäristöön sitten ikinä päädymmekään työskentelemään, uskomme, että transformatiivisen oppimisen kulttuuri kulkee meidän mukanamme.

 

Lähteet:

 

Anttila, E. 2022. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa – julkaisusarja: Transformatiivinen oppiminen. 2022. https://disco.teak.fi/anttila/transformatiivinen-oppiminen/

Lencioni, P. 2023. Teamwork Simplified. Webinaari. Nordic Business Forum 27.09.2023

O’Sullivan, E., Morrell, M., & O’Connor, M. A. 2002. Expanding the Boundaries of Transformative Learning. Essays on Theory and Practice. Palgrave, New York.

Siefen, H. & Miskala, H., 2022. Oppimisen psykologia -podcast: Osaamisen ja oppimisen tunnistaminen. Julkaistu 11.1.2022

Piirainen, N. Stoilov, A. & Verho, T. 2023. RoimaCast. Transformatiivinen oppiminen. 2023.

 

 

Kahden lapsen äiti, ex-myyntitykki, nykyinen tiimiyrittäjä ja oppija läpi elämän. Suuntana valmennustyö ja se mystinen balanssi työn ja perheen välillä.

Kommentoi