Kipinällä oli tänään tavoitepaja, jonka ennakkotehtävää en ollut sen tarkemmin ehtinyt kaikessa myyntipäivien pöhinässä valmistelemaan. Tarkoitus oli miettiä henkilökohtainen tavoite, jonka toteutan marraskuun 2021 loppuun mennessä. Itse olen taistellut kevään esseiden valmiiksi saannin kanssa ja vasta nyt viimeisinä viikkoina olen alkanut löytämään draivin kirjoittamiseen sekä erilaisten aiheiden yhdistelemiseen. Olen oppinut tehostamaan kirjoitusvauhtiani ja saamaan työn valmiiksi parissa tunnissa. Kirjassa sanotaan, että täydellisyyden tavoittelu on pahin vihollinen ja se asettaa paineita työn loppuun saamiseksi. Nimittäin tehtävää työtä voisi hioa loputtomiin päästämättä irti ja täten saamatta valmiiksi (Stordalen, P. & Ihle, O. 2021.) Tuttua minulle, päätin asettaa itselleni tavoitteeksi, että marraskuun loppuun mennessä on kaikki vaaditut esseet kirjoitettu ja esseepisteet kasassa. Jotta joulukuun voin keskittyä pelkästään projekteihin ja valmistella niitä seuraavalle vuodelle.

Henkilökohtainen tavoitteeni vaatii myös kesän ajalta valmistelua ja kirjoja on luettava, jotta oman pään pankista löytyy tavaraa ammennettavaksi esseitä varten. Lisäksi on tehtävä kalenteriin aikataulu ja laitettava kirjoituspäivät ylös, siten tiedän pysyväni kirjoitus tahdissa. Ajattelin myös koota jonkinlaista listaa aiheista, joista haluan ja tarvitsen oppia, jotta esseiden kirjoitus pysyy itselle mielekkäänä.

Kirjasta mieleeni jäi luku, joka sotii omaa ajatusmaailmaani vastaan, sillä siinä puhutaan siitä, että 80 prosenttia riittää. Aina ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen ja hioa yksityiskohtia loputtomiin. Sillä mitä enemmän tehdään toistoja, tuotetaan, opitaan, sitä suurempi todennäköisyys on siihen, että mestariteos syntyy. Uskon, että tämän esimerkin myötä olen löytänyt kirjoittamiseeni rentouden. Taiteilija Pablo Picasso, työskenteli aktiivisesti 70 vuoden ajan, tuottaen tuona aikana 50 000 taideteosta, keskimäärin kaksi teosta päivässä. Hänen tiensä täydellisyyteen kulki siis määrän kautta (Stordalen, P & Ihle, O.2021.)

Ensimmäisen lukuvuoden käydessä nyt loppuun, alan ymmärtää mitä tarkoittaa lause ”Luota prosessiin”. Raamit meille on asetettu, niiden sisällä voin oppia haluamallani tavalla, kunhan vaaditut tunnit opinnoissa täyttyvät. Tämä ajatus, kun on alkanut selkenemään itselle, olen inspiroitunut miettimään, mikä voisi olla itselle oikea tapa saada Proakatemia taipaleesta kaikki irti.

Tärkein tavoitteeni on valmistuminen 2023 ja välitavoitteina eri osa-alueilla kehittyminen. Tiimin johtaminen ja sen kehittäminen on seuraavaksi vuorossa, pian alkavan Tiimiakatemian Tiimimestarikoulutuksen myötä. Vuodenalussa kun näin ilmoituksen stipendipaikoista, se kolahti heti ja tiesin, että nyt on sellainen paikka mitä haluan päästä toteuttamaan. Verkostoituminen on toinen asia mikä itsellä vaatii kehittämistä ja myös siihen päästään tarttumaan tämän koulutuksen myötä, sillä Tiimimestarissa on mukana ihmisiä eri puolelta suomea. Lisäksi odotan pajailua ja keskustelua uusien ihmisten kanssa, on mielenkiintoista päästä näkemään, miten erilaista dialogi on muiden kuin oman tiimin jäsenten kanssa. Kuinka luomme yhdessä turvallisen ilmapiirin ja opin ilmaisemaan taas omat mielipiteeni, sillä viime syksystä muistan, että tuo ei kovin helppoa ollut. Kirjassa sanotaan hienosti, kuinka luottamusta on hyvä rakentaa; pitää aloittaa osoittamalla luottamusta muille. Jotta pystyy luottamaan pitää päästää myös irti omista peloistaan sekä epävarmuuksistaan. (Stordalen, P. & Ihle, O. 2021.) Tämä on hyvä muistaa uusia ihmisiä kohdattaessa.

Olen viime aikoine myös huomannut, että tykkään tarkkailla ihmisiä ja heidän reaktioitaan erilaisissa tilanteissa. Jonkinlainen psykologia ja ihmistuntemus kiehtoo kovasti. Minua kiinnostaa Belbin testien tiimiroolit, ihmisten vahvuudet sekä heikkoudet ja toivon, että myös näihin asioihin päästään pureutumaan omassa tiimissä tarkemmin ensi syksyn kuluessa.

Asetimme tiimillemme monia tavoitteita tulevaan syksyyn ja oli ilo huomata, kuinka samoilla linjoilla olimme siitä, mitä oppiminen tulee tuekseen tarvitsemaan seuraavana syksynä. Valmentajallamme oli hyvin tärkeitä asioita mietittynä tulevaa syksyä varten, joiden avulla pääsemme tiiminä kehittymään. Päätimme yhdessä pitää syksyllä Kipinän orientaatiopäivät, sillä Proakatemian tilat eivät ole liian tutuiksi tulleet koronan ja etäopintojen aikana. Orientaatiopäivissä pureudutaan syksyn aloitukseen, tärkeisiin paja-aiheisiin, sekä tilat tutuksi kierrokseen. Ja ennen kaikkea tiimin yhteisiin kahvi- ja lounashetkiin, joita olemme niin paljon kaivanneet.

Tavoite paja oli tärkeä ja juuri oikea päätös tälle keväälle, sillä nyt on ensimmäisiä askeleita mietittynä, joilla pääsemme starttaamaan seuraavaan syksyyn hyvillä mielin.

Kesän projekteja, kesälomaa sekä paluuta Proakatemialle odotan jo innolla. Tämän lauseen myötä on viimeinen esseeni kirjoitettu ja yksi virstanpylväs keväästä saavutettu. Esseepisteet.

Lähde

Petter A. Stordalen & Ole-Martin Ihle. 2021. Vihdoinkin maanantai!: 10 ohjetta uljaaseen arkeen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Otava. Äänikirja.

Photo by Evie S on Unsplash