Digimarkkinointi ja sosiaalisessa mediassa markkinointi ovat tätä päivää ja osa markkinointia. Aiemmin suosittu perinteisempi markkinointi (lehdet, televisio, uutiskirjeet, sähköpostit…) jäävät koko ajan vähemmälle ja markkinointi siirtyy painopisteeltään enemmän digitaaliseen maailmaan. Perinteisen ja niin sanotun yksisuuntaisen markkinoinnin (outbound) vaikuttavuus on vähentynyt ja inbound- markkinointi toimii kuluttajiin paremmin. Inbound- markkinointi on kaksisuuntaista ja siinä ollaan usein jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa kuluttajan kanssa. Sosiaalinen media on täydellinen työväline ja alusta tehdä inbound- markkinointia, sillä asiakkaat ovat verkossa ja somessa.

Sosiaalinen media ja verkossa tapahtuva markkinointi on mahdollistanut myös markkinoinnin vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamisen erilaisten dataa keräävien ohjelmistojen avulla. Näin pystytään mittaamaan, onko tehty markkinointi ollut toimivaa, onko päästy tavoitteisiin sekä pystytään tekemään korjausliikkeitä analysoidun datan perusteella. Markkinointia ei suinkaan ole hyödyllistä räiskiä ympäri sosiaalista mediaa ilman päämäärää, vaan yrityksen kannattaa tehdä digimarkkinointistrategia ja määritellä tavoitteita, joita markkinoinnilla halutaan saavuttaa. Tavoitteet, kuten uusien verkkoasiakkaiden hankkiminen tai myynnin lisääminen ovat epäselviä tavoitteita, joita on hankala mitata. Digimarkkinointistrategiaa suunnitellessa on hyvä olla perillä siitä, mikä on yrityksen liiketoimintasuunnitelma (visio, missio, toiminta-ajatus) ja heijastaa digimarkkinoinnin strategia yrityksen strategioihin, sillä markkinoinnin strategia kuuluu oleellisena osana yrityksen strategiseen suunnitteluun.

Strategian suunnitteluun on olemassa työkaluja ja taulukoita, joilla yritys pääsee alkuun digimarkkinointia suunnitellessaan. Strategiassa määritellään, ketkä ovat asiakkaat, mikä on asiakkaan ongelma tai tarve, missä asiakas liikkuu verkossa, miten hänet siellä tavoitetaan, milloin tämä tapahtuu ja kuka vastaa toiminnasta. Digimarkkinoinnin tavoitteita voivat olla konkreettiset ostomäärät (eurot, ostot), tykkäysten tai kommenttien määrä (tunnettuuden luominen somessa), liidien kerääminen (esim. sähköpostiosoitteet) tai latausten määrä. Tavoitteita asettaessa voi käyttää SMART- mallia työkaluna tavoitteiden vaatimuksien tarkasteluun.

S- specific, täsmällisyys

M- measurable, mitattavuus

A– achievable, realistisuus/saavutettavuus

R– realistic, oleellisuus, relevanssi

T– time-bound, sidonnaisuus aikaan

Hyviä tavoitteita voisivat olla esimerkiksi verkkoasiakkaiden lisääminen verkkokaupassa, jolloin määritetään tavoitteeksi saada esimerkiksi ensimmäisenä vuonna x määrä uusia, maksavia asiakkaita, mikä edellyttäisi x määrän verkkovierailijoita ja x määrän liidejä. Tavoitteena voisi myös olla myynnin, liidien ja uusien asiakkaiden saaminen, jolloin tavoitteen voisi määritellä esimerkiksi näin: ”Tavoitteena vuonna 2023 on x myynti, x määrä liidejä ja x määrä uusia asiakkaita.”

Sosiaalisen median liikennetoimintasuunnitelma

Miten sitä sosiaalista mediaa sitten hyödynnetään yrityksen markkinoinnissa? Jokainen on varmaan joskus luonut Instagram- tilin ja jakanut sinne kuvia, stooreja ja ehkä hassun hauskoja reels- videoita. Sosiaalisen median käyttö on pitkäjänteistä, kauas katseista toimintaa, joka vaatii suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä. Sosiaalisessa mediassa yhden kuvan lisääminen, lyhyen videon tai tekstin julkaiseminen ei vie yrityksen markkinointia mihinkään. Sosiaalinen media on kuitenkin oikein käytettynä oiva markkinoinnin väline, sillä asiakkaat viihtyvät siellä, verkostoituvat ja inspiroituvat kuluttamastaan sisällöstä. Sosiaalisen median markkinointisuunnitelma on osa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa olisi hyvä vastata kysymyksiin; kenelle tehdään, mitä tehdään, miksi tehdään, miten tehdään, milloin tehdään, missä tehdään ja miten toteutumaa seurataan. Eri sosiaalisen median kanavissa toimii erilaiset markkinointi keinot, mitkä on hyvä ottaa huomioon suunnitelmassa.

Olen huomannut, että moni yritys ”syyllistyy” perinteisen markkinoinnin soveltamiseen sosiaalisessa mediassa. Kun outbound- markkinointia käytetään vuorovaikutukseen perustuvissa kanavissa, hukkuu yksittäinen markkinointikampanja alati kasvavaan sisältömereen. Sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat kärsimättömiä ja heidän huomionsa on saatava kiinnittymään muutamissa sekunneissa, joten perinteinen infopläjäys tai kivaksi askarreltu instagram- kuva eivät yksinään herätä kuluttajassa minkäänlaisia tunteita, vaikka hän olisi yrityksesi tuottaman palvelun tai tuotteen kohderyhmää.

Sosiaalisessa mediassa yritys on helposti lähestyttävämpi, kun se pudottautuu samaan verkostoon kuluttajien kanssa. Yrityksellä on ihanteellinen mahdollisuus tutustua kohderyhmäänsä, seurata ja selvittää mikä heitä kiinnostaa, saada palautetta ja luoda kestävää suhdetta asiakkaisiinsa. On menty kauas siitä, kun pelkästään suuret seuraajamäärät tai tykkäysten määrät ovat määrittäneet yrityksen voimakkuuden sosiaalisessa mediassa. Nykyään on väliä, ketkä yritystä seuraa. Somessa on mahdollista ostaa halutessaan seuraajia ja tykkääjiä, mutta ovatko he yrityksen liiketoiminnan kannalta kuinka potentiaalisia asiakkaita?

Mikä alusta sitten kannattaa valita yritykselle? Suositeltavaa olisi, että yritys valitsisi yhden tai kaksi itsellensä sopivaa alustaa, joihin pystyy panostamaan kunnolla. Hajautettu hakuammunta tuskin on kovin tehokasta, vaikka silloin pystyisikin multitaskaamaan joten kuten useamman alustan välillä. Alustoja tulee ja menee ja niitä syntyy jatkuvasti uusia, joten yritys voi miettiä, mikä alusta on sellainen, jossa juuri heidän asiakkaansa liikkuvat. Sosiaalisessa mediassa toimiminen vaatii yritykseltä resursseja. Se että on kirjautuneena alustoille ja lisäilee kuvia silloin tällöin ei riitä eikä tuota tulosta. Toiminta sosiaalisessa mediassa vaatii jatkuvaa aktiivista toimintaa. Aktiivinen, kiinnostavan ja arvokkaan sisällön luominen lisää sitoutumista asiakkaiden ja seuraajien välillä. Tämä koskee myös verkkosivuja, mikäli yrityksellä on sellaiset. Verkkosivuja päivitetään ja kehitetään, jotta ne näkyvät Googlessa ja pitävät näin sivut pinnalla. Passiivinen verkkosivu siinä missä sosiaalisen median kanavakin, katoaa verkon syövereihin eikä kiinnosta ketään.

Haastavaksi sosiaalisessa mediassa toimimisen tekevät alati muuttuvat algoritmit. Esimerkiksi Instagram suosii tänä päivänä tietyn tyylisiä sisällöntuottajia eli useinkin aktiivisia sellaisia, mutta myös esimerkiksi videosisällön suosittuus on nousussa. Tämä tuo oman haasteensa yritykselle, joka tarvitsee entistä enemmän luovuutta, harkintaa ja suunnitelmia sisällön luomiseksi pysyäkseen näkyvänä. On kiinnostavaa nähdä, miten sosiaalinen media markkinointikanavana kehittyy ja millaisia alustoja nähdään vaikkapa viiden tai kymmenen vuoden päästä. Tällä hetkellä Instagram, Facebook ja Youtube tuntuvat olevan suosittuja kanavia myös erilaisten kaupallisten tahojen keskuudessa. Yrityksillä on omat haasteensa sopeutua ja sujahtaa sosiaalisen median maailmaan ja löytää se oma tapansa näkyä ja kuulua asiakkaidensa keskuudessa. Instagramissa olen huomannut erilaisia preesensejä, joita yritykset ovat ottaneet käyttöönsä markkinointiäänessään. Osa on ottanut hyvin helposti lähestyttävän mallin, jossa yritys ja ihmiset sen takana tuntuvat seuraajilleen hyvin läheisiltä. Tämä toimii tietynlaisessa liiketoiminnassa mielestäni todella hyvin ja rakentaa kestävää suhdetta asiakkaan ja yrityksen välille. Norsunluutornin rakentaminen sosiaalisessa mediassa, jonne kenenkään ääni ei kuulu eikä kellään ole mitään asiaa, on sosiaalisessa mediassa mielestäni tällä hetkellä huonoin tapa tuoda esille yritystänsä. Kuten sanottu, sosiaalinen media on sosiaalinen, vuorovaikutuksellinen paikka, jossa yhteisöllisyyden tunnetta kannattaa hyödyntää myös yrityksen markkinointia suunniteltaessa.