Edellinen essee käsitteli laajasti yrityksen kannattavuuden mittareita. Suosittelen siis lukemaan kyseisen esseen ensiksi tämän linkin takaa: https://esseepankki.proakatemia.fi/taloutta-tiimiyrittajille-q1-kannattavuuden-mittarit/

Nyt on aika uppoutua yrityksen talouden terveyskolmion kahteen muuhun osatekijään, vakavaraisuuteen sekä maksuvalmiuteen. Pelkästään yrityksen kannattavuus ei riitä takaamaan taloudellista kestävyyttä, sillä yritys voi kannattavuutensa lisäksi olla varaton ja maksukyvytön. Kannattavuus erityisesti pitkällä tähtäimellä lisää yrityksen vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta, mutta toimialoista ja strategiasta riippuen nämä kolme tärkeää osa-aluetta eivät aina kulje samaa tahtia. Yrittäjän ja johtajan on tärkeää osata tunnistaa yrityksensä tilanne näiden kolmen osa-alueen kohdalta erityisesti yrityksen hakiessa kasvua, sillä kasvu lisää riskialttiutta näiden osa-alueiden heilahtelulle. Aloitetaan vakavaraisuudesta ja kuljetaan kohti maksuvalmiutta.

Vakavaraisuuden arviointi

Yrityksen menot ja kustannukset synnyttävät tuloja. Niiden syntyminen on riippuvaista menojen pitkävaikutteisuudesta. Suhteessa enemmän pitkävaikutteisia menoja omaavalla yrityksellä voi syntyä tuloihin muodostumiseen aikaviive, jolloin tarve ulkopuoliselle rahoitukselle kasvaa. Kuten olemme aiemmin jo todenneet, vieras pääoma on monessa suhteessa erilainen omaan pääomaan verrattuna. Vaikka yrityksen liikevaihto- ja tulos kokisi suurtakin vaihtelevuutta, vieraan pääoman maksuvelvoitteet korkoineen ja lyhennyksineen ovat lähtökohtaisesti kiinteitä, ainakin väistämättömiä. Oma pääoma on kalliimpaa sekä riskialttiimpaa yritykselle, mutta tarjoaa taloudellista joustavuutta ja vipuvartta hankalina ajanjaksoina. Vakavaraisemmat yritykset pystyvät tukeutumaan kustannuksissaan tulorahoitukseen, ja täten tarvitsevat yhä vähemmän vierasta pääomaa. Vakavaraisemmilla yrityksillä on myös parempi mahdollisuus saada vierasta pääomaa sekä mahdollisesti uusia omistajia ja sijoittajia pöytään. Vakavaraisuus kertoo siis yrityksen rahoitusrakenteen terveydestä. Käytännössä vieraan pääoman osuus koko pääomasta ei tulisi olla hallitseva. Taseen vastattavaa-puolen oma pääoma suhteessa koko pääomaan kertoo jo paljon yrityksen taloudellisesta hyvinvoinnista. On toki huomioitava, että todellinen oma pääoma perustuu yrityksen todelliseen käypään arvoon, johon sisältyy taseen ulkopuolella olevia laskelmia, kuten markkina-arvo ja todennäköinen luovutusarvo. Esimerkiksi yrityksen todellinen arvo voi laskea roimasti, vaikka tasetta tarkastellessa omaa pääomaa olisi reilusti kattamaan vieraan pääoman kustannukset. Vakavaraisuutta määritellessä tulee siis ottaa huomioon yrityksen omaisuuden todellinen arvo. Tämä pystytään aika hyvin toteuttamaan läpitarkastamalla taseen vastaavaa-puoli. (Laitinen ja Laitinen 2014.)

Tärkeä tehtävä vakavaraisuutta tarkastellessa on myös huomioida taseen muut ulkopuoliset velvoitteet, kuten leasingit, takuut, takaukset sekä verovelat. Piilevä verovelka on todella konkreettinen uhka yrityksen vakavaraisuudelle sekä mahdolliselle konkurssille. Mikäli yritys tekee varauksia tai maksaa liian vähän ennakkoveroa huomioimatta ollenkaan mahdollisia kustannuksia, voi yrityksen tilanne muuttua hyvinkin nopeasti. Tällainen suuri riski saattaa horjuttaa suuresti yritystä jopa muutaman kuukauden sisään, mikäli yrityksen taloudellinen tilanne on heikentynyt tai se ei ole oleellisesti vahvistunut. Riskiä arvioidessa tulee huomioida tilinpäätösajankohdan ja arviointihetken välinen aika sekä kaikki mahdolliset taseen ulkopuolella tiedostetut ja unohdetut tulevat rästiintyvät maksut, kuten verottajan ja vakuutusyhtiöiden saatavat (Laitinen ja Laitinen 2014.)

Pelkkä tase ei riitä kuvaamaan yrityksen vakavaraisuutta, vaan sen lisäksi tarvitaan tuloslaskelma. Jotta saamme tarkan arvion yrityksen vakavaraisuudesta, täytyy meidän tutkia ilmiötä toisiaan täydentävien varantoperusteisen (staattinen) että virtaperusteisen (dynaaminen) vakavaraisuuden kautta.

Varantoperusteinen vakavaraisuus (rahoitusrakenne)

Varantoperusteinen vakavaraisuus tarkastelee yrityksen rahoitusrakennetta. Rahoitusrakenne yksinkertaisesti osoittaa oman ja vieraan pääoman välistä suhdetta ja tätä kautta yrityksen rahoitusriskiä. Vahva oma pääoma vähentää yritykseen kohdistuvaa riskiä vieraan pääoman sijoittajien näkökulmasta. Rahoitusrakenne osoittaa myös velkojen vipuvaikutuksen kautta omistajien tuottovaatimukseen kohdistuvaa rahoitusriskiä. (Laitinen ja Laitinen 2014.) Oman ja vieraan pääoman suhdetta mitataan gearingilla eli nettovelkaantumisasteella.

Gearing-% = (Korolliset nettovelat / Oma pääoma) x 100

Korolliset nettovelat = korollinen vieras pääoma – likvidit rahavarat

Mikäli nettovelkaantumisaste on 100%, se tarkoittaa yrityksellä olevan yhtäläinen määrä korollista nettovelkaa ja omaa pääomaa. Pienempi nettovelkaantumisaste tarkoittaa yrityksen omaavan enemmän omaa pääomaa suhteessa korolliseen nettovelkaan ja näin olevan vakavaraisempi. Mikäli yrityksellä on suuri määrä likvidejä rahavaroja, painuu korollisten nettovelkojen osuus negatiiviseksi osoittaen myös yrityksen vakavaraisuutta. (Niskavaara 2010.)

Toinen erittäin käytetty ja hyvä rahoitusrakenteen mittari on omavaraisuusaste. Mitä vahvempi osuus yrityksen pääomasta on omaa pääomaa, sitä paremmin ja pidempään se kestää tappiollisia kausia. Omavaraisuuastetta pidetään myös usein pitkäaikaisen kannattavuuden tai paremmin sanottuna taloudellisen kestävyyden mittarina, sillä useimmissa pk-yrityksissä yrityksen omavaraisuutta vahvistaa positiivinen edellisen tilikauden tulos. Tilastojen valossa omavaraisuusaste on tehokkain mittari ennustamaan yrityksen mahdollista maksukyvyttömyyttä. (Laitinen ja Laitinen 2014.)

Omavaraisuusaste saadaan laskemalla oikaistun oman pääoman osuus koko yrityksen pääomasta.

Omavaraisuusaste-% = (Oma pääoma / (taseen loppusumma – saadut ennakot)) x 100

Virtaperusteinen vakavaraisuus (takaisinmaksukyky)

Varantoperusteinen vakavaraisuus mittaa yrityksen rahoitusrakenteen terveyttä. Kuitenkin meidän on sen lisäksi otettava huomioon vieraan pääoman rasite suhteessa tulorahoitukseen. Yrityksen kyky tuottaa tulorahoitusta vahvistaa vakavaraisuutta, sillä se pystyy näin ollen omavaraisesti suoriutumaan paremmin vieraan pääoman kustannuksista. Tämä on mahdollista myös heikolla omavaraisuusasteella. Toisaalta myös varantoperusteisesti vakavarainen yhtiö voi olla ongelmissa tulorahoituksen muodostumisen suhteen, jolloin vahva omavaraisuus ei kerro vielä aivan koko totuutta yrityksen vakavaraisuudesta. Virtaperusteinen vakavaraisuus mittaa yrityksen kykyä selviytyä vieraan pääoman velvoitteista omalla tulorahoituksella. Tätä voimme lähestyä suorite- tai kassaperusteisesti.

Suoriteperusteinen mittaus (Laitinen ja Laitinen 2014):

KÄYTTÖKATE

+ Tuotot osuuksista ja muista sijoituksista

+ Muut korko- ja rahoitustuotot

-Korkokulut ja muut rahoituskulut

+/- Kurssierot

-Sijoitusten ja rahoitusarvopapereiden arvonalentumiset

Välittömät verot

= RAHOITUSTULOS

Suoriteperusteisesti laskettuna alin rivi eli rahoitustulos osoittaa yrityksen liiketoiminnasta syntyvän katteen kaikkien lyhytvaikutteisten kulujen sekä rahoituksen ja verojen vaikutusten jälkeen. Suurempi rahoitustulos antaa yritykselle resursseja vieraan pääoman takaisinmaksuihin, näin ollen hyvin tärkeä mittari yritysen vakavaraisuudesta.

Kassaperusteinen mittaus, kassavirtalaskelman alkuosa (Yritystutkimus ry 2017):

Liiketulos 

+ Poistot ja arvonalennukset

= Käyttökate

-/+ Toiminnallisen käyttöpääoman lisäys/vähennys

+/- Pakollisten varausten lisäys/vähennys

= Toimintajäämä

+ Rahoitustuotot

– Rahoituskulut

– Verot

+/- Satunnaiset tuotot/kulut

= Rahoitusjäämä

-/+ Investoinnit (netto)

-/+ Sijoitusten ja pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys

= Investointijäämä 

Tulorahoituksen vahvuutta pystytään myös tarkastelemaan kassavirran kautta. Kassavirtalaskelmaa ei pystytä suoraan muodostamaan tilinpäätöksen avulla, vaan siihen tarvitaan tuloslaskelman lisäksi kaksi perättäistä tasetta. Kassavirtalaskelman tarkoituksena on ilmaista yritykselle käytettävien varojen määrä sen jälkeen, kun myynnin kassaan maksuja verrataan lyhytaikaisen vieraan pääoman kustannuksiin. Kassavirtalaskelman avulla pystytään joskus huomioimaan maksukyvyttömyys selkeämmin, sillä toimintajäämä käyttäytyy yleensä suoritusperusteisesti laskettuun rahoitustulokseen nähden paljon epävakaammin ennen maksuhäiriöitä. Tämän selittää yrityksen käyttäytymisen muutos rahoituksen hankinnan suhteen, kun maksukyvyttömyys lähestyy. Käytös ilmenee tällöin kassavirrassa muttei välttämättä vielä tuloslaskelmassa. Positiivinen kassavirta ei ole siis takuu vielä yrityksen maksukyvykkyydestä, sillä kassan suhteen muutokset voivat olla hyvinkin epävakaita. (Laitinen ja Laitinen 2014.)

Virtaperusteisen vakavaraisuuden lopullinen mittaus keskittyy suorite- tai kassaperusteisesti seuraavien tunnuslukujen laskentaan:

Lainojen hoitokate = (rahoitusjäämä + rahoituskulut) / (rahoituskulut + pitkäaikaisten lainojen lyhennykset)

Vieraan pääoman takaisinmaksukyky = 100 x rahoitustulos/korollinen vieras pääoma

Lainojen hoitokatteen tarkoituksena on osoittaa, pystyykö yritys tulorahoituksellaan kattamaan vieraan pääoman maksuvelvoitteet. Lainojen hoitokatteen kriittinen piste kulkee arvossa yksi. Jos yritys ei pysty kattamaan tulorahoituksellaan vieraan pääoman maksuvelvoitteita, täytyy sen tukeutua ulkopuoliseen rahoitukseen. Vieraan pääoman takaisinmaksukyky mittaa taas tulorahoituksen vahvuutta suhteessa kokonaan korolliseen vieraaseen pääomaan. Vieraan pääoman takaisinmaksu kyky on osoittautunut monissa maksukyvyttömyystutkimuksissa erinomaisesksi maksuhäiriöiden ennustajaksi. Rahoitustulos ilmentää yrityksen kannattavuutta sekä korkorasitetta, sekä korollinen vieras pääoma yrityksen velallisuutta. Mikäli takaisinmaksukyky on negatiivinen, ei yritys pysty omalla tulorahoituksellaan kattamaan maksuvelvoitteita. (Laitinen ja Laitinen 2014.)

Maksuvalmius

Yritys voi olla kannattava ja vakavarainen, mutta maksukyvytön. Maksuvalmius mittaa yrityksen kykyä suorittaa maksuvelvoitteita joka ikisellä hetkellä. Yritys voi olla väliaikaisesti maksukyvytön, vaikka muuten kaikki näyttäisi hyvältä. Tällöin yritys pystyy luottamaan vakavaraisuuteensa tai kannattavuuteensa. Maksuviiveet voivat synnyttää lisäkustannuksia ja maksuhäiriöitä, muttei täysin pysyvää maksukyvyttömyyttä. Pysyvä maksukyvyttömyys edellyttää yritykseltä sitä, ettei se saa lisärahoitusta maksuvelvollisuuksiensa hoitamiseksi. (Laitinen ja Laitinen 2014.)

Varantoperusteinen maksuvalmius (rahoituspuskuri)

Varantoperusteinen maksuvalmius perustuu siihen, miten hyvin yritys pystyy likvideillä varoillaan kustantamaan lyhyen aikavälin velkoja. Se perustuu siis varantojen eli varojen ja velkojen väliseen vertailuun. Varantoperusteinen laskenta ei ota tässä huomioon kassaan maksuja tai kassasta maksuja, eli juoksevia tuloja ja menoja. Staattisessa eli varantoperusteisessa maksuvalmiudessa tarkastellaan aina tiettyä hetkeä eikä ajanjaksoa.

Varantoperusteisen maksuvalmiuden laskemiseen käytetään Quick ja Current Ratiota.

Quick ja Current ration laskukaavat (almatalent.fi n.d.):

Quick ratio = ( Lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit ) / ( lyhytaikainen vieras pääoma – lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut )

Current ratio = ( vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusomaisuusarvopaperit ) / lyhytaikainen vieras pääoma

Virtaperusteinen maksuvalmius (tulorahoitus)

Virtaperusteinen maksuvalmius osoittaa tulorahoituksen riittävyyttä maksuvelvoitteiden hoitamiseksi. Tulorahoitusta on aina syytä tarkastella jollain lyhyellä ajanjaksolla, ei siis vain tietyllä hetkellä. Mikäli yrityksellä on tarpeeksi rahoituspuskuria lyhytaikaisten velkojen hoitamiseksi, ei tulorahoitus ole vielä kovin ratkaisevassa roolissa. On kuitenkin hyvin mahdollista, että lyhyen vieraan pääoman määrä kasvaa suhteessa yli rahoituspuskurin, jolloin tulorahoitus on tärkeässä asemassa ylläpitämään maksuvalmiutta. Virtaperusteinen ja varantoperusteinen maksuvalmius siis täydentävät toisiaan. Virtaperusteista maksuvalmiutta mitataan rahoitustulo- ja rahoitusjäämäprosenteilla. Rahoitustuloprosentin on tarkoitus osoittaa suhteellisesti tulorahoituksen määrää, joka jää jäljelle liiketoiminnan tuotoista lyhytvaikutteisten voittojen ja muiden pääoman kulujen jälkeen (=verot ja korot). Kriittinen arvo on nolla, jonka alittaminen osoittaa yrityksen sen hetkisen kyvyttömyyden kattaa lyhytaikaiset kustannukset tulorahoituksellaan. Rahoitusjäämäprosentti puolestaan saadaan suhteuttamalla rahoitusjäämä liiketoiminnan tuottojen kassaan maksuihin. Tälle arvolle ei voida muodostaa kriittistä pistettä sen myötä, että sen arvo on hyvin epävakaa ja voi maksukykyisellä yritykselläkin heilahdella voimakkaasti. (Laitinen ja Laitinen 2014.)

Rahoitustuloprosentti = 100 x rahoitustulos / liiketoiminnan tuotot

Rahoitusjäämäprosentti = 100 x rahoitusjäämä / kassaan maksut liiketoiminnan tuotoista

Yrityksen ollessa maksukyvytön, laskujen maksuaika venyy ja näin ollen tulee lisää kuluja. Tämä kierre synnyttää lyhyen vieraan pääoman kasvamisen kierrettä. Ostovelkojen pinoutumista voidaan huomioida laskemalla niiden kiertoaika. Alla olevan laskelman jälkeen kriittinen arvo on noin 100, jota pidemmät kiertoajat ovat suhteessa maksuvaikeuksiin, erityisesti mikäli muutkin edellä lasketut arvot viittaavat tähän.

Ostovelkojen kiertoaika = 365 x ostovelat / (ostot + ulkopuoliset palvelut)

Olemme nyt tarkastelleet esseesarjassa läpi perin pohjin yrityksen terveyskolmion tekijät tunnistaaksemme yrittäjinä ja johtajina talouden tärkeimmät mittarit. Seuraavissa esseessä tarkoituksemme on lähteä tutkimaan, miten näihin mittareihin sekä tulokseen vaikutetaan ja miten meidän tulisi ajatella taloudellisesti kassavirran kautta. Hyvin mielenkiintoista settiä siis tulossa, kiitoksia lukemisesta!

Seuraavaan esseeseen pääset tästä linkistä: (not.yet.published.fi)

Lähteet:

Niskavaara, E. 2010. Yritystaloutta esimiehille. WSOYpro, Juva.

Laitinen E, K. Laitinen, T. 2014. Yrityksen maksukyky – arviointi ja ennakointi. KHT-Media Oy. Porvoo.

Yritystutkimus ry. 2021. Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. Viitattu 4.9.2023. http://yritystutkimusry.fi/wp-content/uploads/2021/04/Yritystutkimuksen_Tilinpaatosanalyysi.pdf

Alma Talent. n.d. Tunnuslukuopas – Quick Ratio. Viitattu 5.9.2023. https://www.almatalent.fi/tunnuslukuopas/maksuvalmius/quick-ratio/