Kirjoittajat: Jesse Pihkanen ja Salla Nieminen

1 JOHDANTO

Omaa yritystään pohdiskeleva yrittäjä on kuin lastaan tarkkaileva vanhempi. Välillä sisin on haljeta ylpeydestä ja välillä pelko ja huoli tuntuvat täyttävän kaikki ruumiinosat. Meidän lapsemme, Promisia, on pian 1-vuotias taapero. Välillä se nousee jo tukea vasten seisomaan vaikka tipahtaakin vielä usein takapuolelleen, kun ei malttaisi ihan koko ajan pitää tuesta kiinni. Me olemme leuka pystyssä mukana jokaisessa ponnistuksessa, ja kauhistumme joka kerta, kun lapsi horjahtaa: Mitä jos se lyö päänsä? Mitä jos se ei uskallakaan enää yrittää uudelleen?

Ensimmäistä ikävuotta lähestyvän yrityksen vanhempina meillä on takanamme jännittävä puolivuotinen. Viime syksyn aikana lapsen maailma alkoi avartua, ja se alkoi liikkua aktiivisesti eri suuntiin. Liikkumisen myötä energian tarve alkoi kasvaa. Lokakuussa lapsi alkoi liikkua myös Showroomin suuntaan, ja loppusyksystä syötiinkin jo sen myötä kiinteää ruokaa. Hoidimme viime syksyn aikana Promisian taloustiimin toimintaa – opettelimme tarkkailemaan lapsen energiansaantia ja teimme investointeja, jotta lapsi saisi syödäkseen.

Lapsemme oppi jatkuvasti uusia taitoja ja yritti laittaa suuhunsa kaiken, minkä käsiinsä sai. Siksi kulunut syksy oli myös taloustiimille haastava. Promisia halusi mennä samanaikaisesti joka suuntaan, ja liikevaihtoa kyllä syntyi, mutta varsinainen Promisian rahallinen omaisuus väheni syksyn aikana nopeasti, koska myyntipäiviä lukuunottamatta emme tehneet juurikaan yhteisiä projekteja. Päätimme jo toiminnan alkaessa alkukeväällä, ettemme ottaisi Promisiassa käyttöön henkilökohtaisia puskureita. Sen sijaan päätimme, että kaikista projekteista, jotka eivät ole yrityksen yhteisiä, Promisia perii 10 prosenttia alvittomasta liikevaihdosta. Näin myös jokaisen tekemät henkilökohtaiset projektit kerryttäisivät Promisian kassaa, eikä puskuria tarvittaisi. Viime syksynä Promisian yhteinen varallisuus hupeni nopeasti, koska myyntipäivien voiton myötä saadun tulon lisäksi Promisian kassaa kerryttivät vain nämä 10 prosentin osuudet.

Tuntuu siltä, että haastavan ja vauhdikkaan syksyn jälkeen Promisian taloudellista tilannetta tulisi tutkia vielä tarkemmin. Niin kuin vanhemmalla on tarve täyttää lapsensa “kriittisiä lukuja” vauvakirjaan, niin myös me haluamme tutkia ja dokumentoida, miten lapsemme on kuluneen vuoden aikana kasvanut ja edistynyt. Promisian taloudellisen tilanteen analysointi auttaa omaa taloustiimiämme arvioimaan viime syksyn toimintaa, mutta myös tulevaa talousvastaavaa tulevan vuoden suunnittelussa. Haluamme myös tarjota erityisesti promisialaisille mahdollisuuden oppia talouteen liittyvistä käsitteistä niin, että ne on kytketty oman yrityksemme toimintaan.

Tässä esseessä esittelemme tunnetuimmat talouden tunnusluvut, tutkimme oman yrityksemme tunnuslukuja ja analysoimme niiden avulla yrityksemme taloudellista tilannetta. Lopuksi pohdimme vielä Promisian taloudellista kehitystä ja pyrimme löytämään käytännön keinoja, joiden avulla voimme ohjata yrityksemme taloudellista tilannetta entistä parempaan suuntaan.

2 TUNNUSLUVUT

Yrityksen arvo perustuu käytetyn pääoman määrään, pääoman kustannukseen sekä kannattavuuteen. Kyseisiä eriä voidaankin kutsua arvonmuodostajiksi. Yleisesti voidaankin olettaa, että yritys pystyy tuottamaan arvoa omistajilleen, mitä parempi yrityksen kannattavuus on sekä mitä alhaisempi pääoman kustannus on. (Ikäheimo, Laitinen, Laitinen T. ja Puttonen 2014, 63.)

Selkeitä arvoa määritteleviä muuttujia ovat yrityksen koko ja kasvu, sillä yrityksen koko määrittelee toiminnan laajuuden. Kokoa voidaankin analysoida liikevaihdon, taseen loppusumman, työntekijöiden tai osakepääoman markkina-arvon määrän perusteella. Yritystä voidaan myös verrata kilpailijoihin tai tarkastella yrityksen markkinaosuutta ja osuuden muutoksia. Markkinaosuuden kehitys suhteessa kilpailijoihin voikin vaikuttaa suuresti yrityksen toimintamahdollisuuksiin. Voimmekin siis päätellä, että markkinaosuuden kasvaessa yrityksen kilpailuasema paranee ja se usein merkitsee myös vakaampaa tulevaisuutta. (Ikäheimo ym. 2014, 64.)

2.1 Kannattavuus
Menestyvän liiketoiminnan keskeisin perusta on kannattavuus. Kannattavuuden avulla voimme arvioida, millaista liiketoiminta on. Onko liiketoiminta tuottoisaa yrityksen kannalta, entä yhteiskunnan kannalta? Yritystoiminnassa kannattavuus tarkoittaa, että toiminnalta jää rahaa myös yrittäjän omaan käyttöön ja hänen perheensä elättämiseen (Siikavuo 2016, 117). Kannattavuus voidaan arvioida sellaisenaan yhtenä lukuna tai se voidaan suhteuttaa esimerkiksi yrityksen markkina-arvoon tai suureeseen tuloslaskelmassa tai taseessa. Kannattavuutta mitatessa voidaan tarkastella useita eriä, kuten esimerkiksi käyttökatetta, liikevoittoa, tulosta ennen veroja tai tilikauden tulosta (nettotulos). (Ikäheimo ym. 2014, 67.)

Liikevoittoprosentti on tunnusluku, joka kertoo, kuinka suurella liiketoiminnallisella katteella yritys toimii eli kuinka kustannustehokkaasti yritys on saanut tietyn määrän liikevaihtoa. Liikevoittoprosenttia laskettaessa suhteutetaan yrityksen liikevoitto saman vuoden liikevaihtoon.
Toinen merkittävä voittomarginaaliluku on nettotulosprosentti. Nettotulosprosentissa tarkastellaan tulosta verojen jälkeen suhteessa liikevaihtoon. Positiivinen nettotulos merkitsee, että yritys on pystynyt selviytymään varsinaisella liiketoiminnallaan lainojen koroista. Nettotulos onkin omistajille jäävä osuus tilikauden tuloksesta. Kummallakin tunnusluvulla, liikevoittoprosentilla ja nettotulosprosentilla, voidaan analysoida erityisesti yrityksen taloudellisen menestyksen kehitystä. (Ikäheimo ym. 2014, 67.)

2.1.1 Promisian liikevoittoprosentti

Kuten edellä totesimme (ks. luku 2.1), liikevoittoprosentti kertoo, kuinka kustannustehokkaasti yritys on saanut tietyn määrän liikevaihtoa. Tästä syystä liikevoittoprosentti kiinnostaa erityisesti sijoittajia ja yritystoiminnan ostajia (Siikavuo 2016, 118). Liikevoittoprosentti lasketaan yrityksen tuloslaskelmasta alla olevan kuvion 1 osoittamalla kaavalla:

KUVIO 1. Liikevoittoprosentin laskukaava (Siikavuo 2016, 118)

Tätä esseetä kirjoittaessamme Promisian viimeisin tuloslaskelma on laadittu ajalta 16.1.-30.9.2018. Tuloslaskelmassa Promisian liikevaihdoksi on kirjattu tuolta ajalta 37 992,93 ja liikevoitoksi 15 460,69. Tuloslaskelmassa liikevoitto saadaan vähentämällä liikevaihdosta liiketoiminnan kulut ja poistot (Siikavuo 2016, 52-53). Promisian liikevoittoprosentti saadaan näin ollen kuvion 2 laskutoimituksesta:

KUVIO 2. Promisian liikevoittoprosentti

Kuten kuvion 2 laskutoimituksesta käy ilmi, Promisian liikevoittoprosentti ajalta 16.1.-30.9.2018 on 40,7 %. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että yli 10 prosentin liikevoittoprosenttia pidetään hyvänä ja alle viiden prosentin liikevoittoprosenttia heikkona (Yrityselämän nuoret sukupuolvet 2019). Promisia on siis tammikuusta syyskuuhun pystynyt hankkimaan liikevaihtonsa varsin kustannustehokkaasti.

2.1.2 Promisian nettotulosprosentti

Siinä missä liikevoittoprosentti kiinnostaa erityisesti sijoittajia ja yritystoiminnan ostajia, nettotulosprosentti kiinnostaa varsinkin yrityksen omistajia, sillä kuten edellä totesimme (ks. luku 2.1), nettotulos on yrityksen omistajille jäävä osuus tilikauden tuloksesta (Siikavuo 2016, 118). Nettotulosprosentti lasketaan kuvion 3 osoittamalla kaavalla:

KUVIO 3. Nettotulosprosentin laskukaava (Siikavuo 2016, 118)

Promisian viimeisimmän tuloslaskelman mukaan yrityksemme nettotulos ajalta 16.1.-30.9.2018 on 15 461. Tuloslaskelmassa ei ole tehty poistoja, eikä Promisialla ole tuona aikana ollut korko- tai velkakuluja, joten summa on lähes sama kuin liikevoitto. Ainoastaan palautettava korko, jonka arvo tuloslaskelmassa on 0,31 selittää summien välisen erotuksen. Koska Promisian liikevaihdoksi kirjattu summa on sama, jota käytettiin edellä liikevoittoprosentin laskemiseen, Promisian nettotulosprosentti saadaan selville alla olevan kuvion 4 laskutoimituksesta:

KUVIO 4. Promisian nettotulosprosentti

Promisian nettotulosprosentti on varsin hyvällä tolalla, mikä selittyy suurimmaksi osaksi sillä, että Promisia ei ole ottanut lainaa. Kuten edellä totesimme (ks. luku 2.1), positiivinen nettotulos tarkoittaa, että yritys pystyy selviytymään lainojen koroista. Tuloslaskelma ei sisällä lainojen korkoja, joten yrityksemme nettotulosprosentti on niinkin korkea kuin 40,7 %. Koska Promisian liikevoiton ja nettotuloksen erotus on niin pieni, myös liikevoittoprosentin ja nettotulosprosentin erotus on niin pieni, että kuvioiden 2 ja 4 tulokset ovat identtiset. Jos liikevoitto- ja nettotulosprosentti esitettäisiin useamman kuin yhden desimaalin tarkkuudella, eroavaisuudet tulisivat näkyviin, mutta tässä tapauksessa useamman desimaalin esittäminen ei ole järkevää.

2.2 Vakavaraisuus
Yrityksen rahoituksellinen asema kuvastaa, miten yritystoiminta on rahoitettu. Yleisesti on kaksi vaihtoehtoa rahoittaa yritystoimintaa, oma ja vieras pääoma. Omaa pääomaa ei tarvitse maksaa pois, eikä sille tarvitse maksaa korkoa, toisin kuin vieraalle pääomalle. Koska rahoituksellinen asema kuvastaa yrityksen kykyä suoriutua rahoitusvelvoitteista pitkällä aikavälillä, onkin selvää, että mitä suurempi osuus yrityksen pääomasta on vierasta, sitä todennäköisempää on, että yritys voi joutua rahoituksellisiin vaikeuksiin huonoina aikoina. Toisin sanoen, mitä suurempi osuus yrityksen pääomasta on omaa, sitä vahvemmalla pohjalla yrityksen pääomarakenne on. Vieraan pääoman määrään vaikuttaa otetun lainan suuruus ja sen poismaksu. Omaan pääomaan puolestaan vaikuttaa nettotulos, sillä tilikauden voitto tai tappio siirretään tilinpäätöksessä omaan pääomaan. Myös esimerkiksi osakeannit kasvattavat yrityksen omaa pääomaa. Tiettyä pääomarakenteen kannalta optimaalista tasoa ei ole olemassa, mutta usein samalla toimialalla toimivilla yrityksillä on samankaltainen pääomarakenne. Yritykset pyrkivätkin löytämään itselleen parhaan pääomarakenteen. Paljon riskejä sisältävällä toimialalla yritykset pyrkivät vahvistamaan pääomarakennettaan omalla pääomalla. (Ikäheimo ym. 2014, 75.)

Nettovelkaantumisasteprosentti eli gearing-prosentti on vakavaraisuuden tunnusluku, joka kertoo oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman suhteen. Mitä pienempi kyseinen prosentti on sitä vahvempana yrityksen pääomarakennetta voidaan pitää. Nettovelkaantumisasteprosentti lasketaan vertaamalla yrityksen nettovelkoja omaan pääomaan. Omavaraisuusasteprosentti on myös vakavaraisuuden tunnusluku, joka puolestaan kertoo yrityksen tappion sietokyvystä. Kyseinen tunnusluku saadaan laskettua vertaamalla oman pääoman suuruutta taseen loppusummaan. (Ikäheimo yms. 2014, 76.)

2.2.1 Promisian nettovelkaantumisasteprosentti

Nettovelkaantumisaste tai gearing kertoo millä tolalla yrityksen velkaantuneisuus on (Alma Talent Oy 2019b). Korkea velkaantuneisuus voi rajoittaa yrityksen kasvumahdollisuuksia ja kaventaa taloudellista liikkumavaraa (Alma Talent Oy 2019b). Kuten totesimme luvussa 2.1.2 edellä, Promisia ei ole ottanut lainaa, joten voidaan olettaa, että Promisian nettovelkaantumisasteprosentti ei ole korkea. Jotta tilannetta voidaan seurata myös jatkossa ja jotta ymmärrämme, mihin tunnusluku perustuu, on silti järkevää sijoittaa tarvittavat luvut laskukaavaan ja testata, mitä saadaan tulokseksi. Nettovelkaantumisasteprosentti lasketaan kuvion 5 osoittamalla kaavalla:

KUVIO 5. Nettovelkaantumisasteprosentin eli gearing-prosentin laskukaava (Siikavuo 2016, 123)

Promisialla on omaa pääomaa jäsenten sijoittamien osuusmaksujen verran eli 2 470 ja nettovelkoja 0. Näin ollen Promisian gearing-prosentti selviää kuvion 6 laskutoimituksesta:

KUVIO 6. Promisian nettovelkaantumisasteprosentti eli gearing-prosentti

Kuten kuviosta 6 käy ilmi, Promisian gearing-prosentti on 0 %. Jos gearing-prosentti on alle 10 yrityksen velkaantumisastetta voidaan pitää erinomaisena (Alma Talent Oy 2019b). Promisialla menee tämän suhteen siis hienosti.

2.2.2 Promisian omavaraisuusasteprosentti

Kuten totesimme edellä (ks. luku 2.2) omavaraisuusasteprosentti kertoo gearing-prosentin ohella yrityksen vakavaraisuudesta. Omavaraisuusasteprosentti on hyvällä tasolla, kun saatu prosenttiluku on yli 50 (Siikavuo 2016, 123). Alle 20 %:n omavaraisuusaste taas on merkki siitä, että yritystoiminta on lähellä kriisirajaa (Siikavuo 2016, 123). Omavaraisuusasteprosentti lasketaan kuvion 7 laskukaavan mukaisesti:

KUVIO 7. Omavaraisuusasteprosentin laskukaava (Siikavuo 2016, 123)

Kuten totesimme edellä nettovelkaantumisasteprosentin yhteydessä (ks. luku 2.2.1), Promisian viimeisimmässä taseessa yrityksellämme on omaa pääomaa 2 470. Varauksilla tarkoitetaan esimerkiksi sellaisia menoja tai menetyksiä, jotka kirjataan tuloslaskelmaan, vaikka ne eivät ole vielä toteutuneet (Saarnia 2017). Esimerkiksi Promisian ensimmäisessä tilinpäätöksessä työntekijän maksamattomat palkat voidaan kirjata varauksiksi tilikaudelle 2018. Näin voidaan tehdä varsinkin siinä tapauksessa, jos palkanmaksun aikataulu on etukäteen tiedossa (Saarnia 2017). Ajalta 16.1.-30.9.2018 Promisialle ei ole kirjattu varauksia. Promisian viimeisimmän taseen loppusumma on 23 232,71, joten Promisian omavaraisuusasteprosentti selviää kuvion 8 laskutoimituksesta:

KUVIO 8. Promisian omavaraisuusasteprosentti

Promisian omavaraisuusaste on alle 20 % eli Siikavuon (2016, 123) mukaan lähellä kriisirajaa. Siikavuon (2016, 123) mukaan vakavaraisuuden mittareita tulisi seurata pitkällä aikavälillä, jotta voidaan nähdä kasvaako tai vaurastuuko yritys vai ei. Jos vakavaraisuuden tunnusluvut polkevat paikoillaan, yrittäjyydestä ei päästä sen lopettamisen jälkeen juuri nauttimaan (Siikavuo 2016, 123). Tästä syystä olisikin mielenkiintoista laskea Promisian omavaraisuusasteprosentti uudelleen helmikuussa, kun seuraava tuloslaskelma valmistuu.

2.3 Maksuvalmius

Yrityksen taloutta tarkastellessa on myös tärkeää huomioida yrityksen maksuvalmius. Tämä kertoo yrityksen kyvystä suoriutua menestyksekkäästi lyhyen aikavälin taloudellisista velvoitteista. Hyvä maksuvalmius mahdollistaa yritykselle häiriöttömät toimintaedellytykset. On kuitenkin huomioitava, että liian hyvää maksuvalmiutta voidaan pitää myös rasitteena, sillä silloin yrityksen varat eivät ole tehokkaassa käytössä vaan odottavat käyttämättöminä. Jatkuvuuden kannalta on kuitenkin oleellista, että yrityksellä on joka hetki mahdollisuus suoriutua erääntyvistä maksuista, kuten palkoista, ostoveloista, koroista ja veloista. (Ikäheimo ym. 2014, 78.)

Quick ratio on tunnusluku, jonka avulla tarkastellaan, kuinka hyvin yrityksen rahoitusomaisuus riittää lyhyen aikavälin rahoitusvelvoitteisiin. Tämä saadaan laskettua vertaamalla rahoitusomaisuutta (lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit) lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan (Alma Talent Oy 2019c). Toinen keskeinen maksuvalmiuden tunnusluku on current ratio. Tämä tunnusluku puolestaan saadaan selville vertaamalla lyhytaikaisia varoja (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusomaisuusarvopaperit) lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. (Ikäheimo yms. 2014, 78-79.)

2.3.1 Promisian quick ratio

Kuten edellä todettiin, quick ratio kertoo yrityksen lyhyen aikavälin maksuvalmiudesta (ks. luku 2.3). Quick ratio lasketaan kuvion 9 laskukaavasta:

KUVIO 9. Quick ratio -tunnusluvun laskukaava (Siikavuo 2016, 120)

Kuten totesimme edellä (ks. luku 2.3) kuvion 9 kaavassa mainittu rahoitusomaisuus koostuu taseen lyhytaikaisista saamisista, rahoista ja pankkisaamisista sekä rahoitusarvopapereista. Promisian viimeisimmässä taseessa lyhytaikaisiin saamisiin on kirjattu 156,49, rahoihin ja pankkisaamisiin 21 826,22 ja rahoitusarvopapereihin 0. Taseen lyhytaikainen vieras pääoma taas on 5 301,71. Promisian quick ratio käy näin ollen ilmi alla olevan kuvion 10 laskutoimituksesta:

KUVIO 10. Promisian quick ratio

Kuten kuviosta 10 käy ilmi, Promisian quick ratio on 4,1. Luvun suositusarvo on 1, jolloin yrityksen rahoitusomaisuus kattaa täysin lyhytaikaisten velkojen määrän (Alma Talent Oy 2019c). Quick ratio -tunnusluvun yhteydessä on suositeltavaa tarkastella myös yrityksen omavaraisuusastetta (ks. luku 2.2.1) ja nettovelkaantumisastetta (ks. luku 2.2.2), koska silloin voidaan arvioida yrityksen mahdollisia lisärahoitusmahdollisuuksia (Alma Talent Oy 2019c). Koska arvon 1,5 ylittävää quick ratio -lukua voidaan pitää erinomaisena (Alma Talent Oy 2019c), lisärahoitus ei näiden tunnuslukujen perusteella ole Promisialle tarpeellista.

2.3.2 Promisian current ratio

Current ratio eroaa quick ratio -tunnusluvusta vain siltä osin, että current ratio -lukua laskettaessa huomioidaan myös vaihto-omaisuus (Siikavuo 2016, 120). Current ratio lasketaan kuvion 11 laskukaavan mukaan:

KUVIO 11. Current ratio -tunnusluvun laskukaava (Siikavuo 2016, 120)

Promisian viimeisimmässä taseessa vaihto-omaisuuden arvo oli 0. Koska current ratio -tunnusluvun laskukaava on vaihto-omaisuutta lukuunottamatta identtinen quick ratio -laskukaavan kanssa, Promisian current ratio -luku on näin ollen sama kuin yrityksemme quick ratio eli 4,1 (ks. luku 2.3.1). Current ratio -tunnuslukua voidaan pitää erinomaisena, jos se ylittää arvon 2,5 (Alma Talent Oy 2019a). Current ratio -luvun tarkasteluperspektiivi on hieman pidempi kuin quick ratio -luvun, koska siinä huomioidaan myös vaihto-omaisuus, joten current ratio antanee hieman realistisemman kuvan myös Promisian maksuvalmiudesta.

3 POHDINTA

Tässä esseessä olemme käyneet läpi yleisimpiä tunnuslukuja, joiden avulla omaa tai toista yritystä on helppo analysoida taloudellisesta näkökulmasta. Pohdimme ja olemme tuoneet lukuja myös käytäntöön oman yrityksemme Promisian näkökulmasta. Analysoimme Promisian taloutta kuuden eri tunnusluvun avulla, ja huomasimme, että Promisian taloudellinen tilanne on hyvä. Liikevoitto- ja nettotulosprosentit ovat 40,7 ja nettovelkaantumisprosentti on 0. Omavaraisuusprosentiksi Promisialle saimme 10,6 ja sekä quick ratioksi että current ratioksi 4,1.

Haasteeksi esseessä Promisian tunnuslukuja tarkasteltaessa muodostui jo vanhentunut ja muuttunut osavuosikatsaus eli tuloslaskelma ja tase. Käytimme esseessä lukuja ajalta 16.1.-30.9.2018, jonka jälkeen esimerkiksi lokakuussa olemme saaneet Showroomin osaksi Promisian taloutta. Esseessä analysoimme Promisian taloutta tunnuslukujen avulla ensimmäistä kertaa, jolloin vertailukohtaa aiempiin lukuihin ei ole. Jatkossa saamme paremman ja kattavamman kuvan yrityksemme taloudesta ja erityisesti kasvusta, kun pystymme vertaamaan esseessä nyt käsiteltyjä lukuja tuleviin laskelmiin. Tunnuslukuja on myös esseessä käsiteltyjen lukujen lisäksi useita lisää. Erityisesti sijoittajana tarkasteltaessa on hyvä hyödyntää myös useita muita tunnuslukuja. Promisian nettovelkaantumisprosentti on tällä hetkellä nolla, sillä emme ole tällä hetkellä velkaa. Moni tunnusluku perustuukin osittain velkaan tai vieraan pääoman määrään, osittain tämän takia Promisian tunnusluvut näyttävätkin hyviltä. Toisaalta ottamalla velkaa, voisimme yrityksemme kanssa saada aikaan jotakin suurempaa. Velka ja vieras pääoma usein mahdollistavat suurempien liiketoimien synnyttämisen. Olemme molemmat toimineet Promisian taloustiimin jäseninä ensimmäisen vuoden, mutta opimme molemmat silti paljon esseetä kirjoittaessa. Koimme myös hyväksi liittää luvut omaan yritykseemme, jolloin tunnuslukujen tarkoitusperä kirkastui ja konkretisoitui. Toivomme esseen olleen myös sinulle hyödyllinen talouden ymmärtämisessä.

LÄHTEET

Alma Talent Oy 2019a. Current ratio. Luettu 4.1.2019.

https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas/maksuvalmius/current-ratio

Alma Talent Oy 2019b. Nettovelkaantumisaste-% (Net gearing). Luettu 4.1.2019.

https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas/vakavaraisuus/nettovelkaantumisaste-prosentti-net-gearing

Alma Talent Oy 2019c. Quick Ratio. Luettu 4.1.2019.

https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas/maksuvalmius/quick-ratio

Ikäheimo, S. Laitinen, E. Laitinen, T. ja Puttonen, V. 2014. Yrityksen taloushallinto tänään. Vaasan Yritysinformaatio Oy.

Saarnia, M. 2017. Varaukset tilinpäätöksessä – onko niitä? Tuokko. Luettu 4.1.2019.

https://www.tuokko.fi/varaukset-tilinpaatoksessa-onko-niita/

Siikavuo, J. 2016. Talous haltuun PK-yrityksessä. Helsingin kauppakamari Oy.

Yrityselämän nuoret sukupolvet 2019. Talous, raha ja yrittäjyys. Taloudellinen tiedotustoimisto. Luettu 5.1.2019.

https://bisneskurssit.fi/assets/uploads/2018/05/Kurssi-4.-PowerPoint.pptx