Tampere
18 May, Saturday
22° C

Proakatemian esseepankki

Summer Academy 2023 Motorola



Kirjoittanut: Krista Tikkanen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Osallistuin elokuussa Mulperi Median järjestämälle Summer Academy innovointiviikolle. Innovointiviikko toteutettiin yhdessä Proakatemian sekä Sveitsiläisten Innokick oppilaiden kanssa. Aloin virittymään tulevaan viikkoon jo varhaisessa vaiheessa auttamalla Mulperi Mediaa pienissä järjestelyissä, kuten saunomiseen ja ruokailuun liittyvien paikkojen etsimisessä ja varaamisessa. Innovointiviikon ennakkotehtäviin kuului oman oppimissopimuksen laatiminen sekä itsensä esitteleminen etukäteen. Tavoitteet viikolle muodostuivat oppimissopimuksen myötä. Halusin asettaa itselleni sellaiset tavoitteet, joilla haastan itseäni tutustumaan ja verkostoitumaan uusien oppilaiden kanssa sekä rohkaistua puhumaan ja kehittämään omaa englannin kielen taitoani. Tässä esseessä reflektoin viikon oppeja, oivalluksia, onnistumisia ja kehityskohteita tutuksi tulleen Motorola työkalun avulla. Visuaalisuuden avulla pyrin kiteyttämään opittuja innovointityökaluja sekä innovointiviikon kulkua.

 

Mitä hyvää?

Rutinoituneena aikatauluttajana erityistä huomiota ja kiitosta haluan antaa järjestäjille viikon selkeästä ohjelmarungosta (kuvio 1) ja aikataulussa pysymisessä. Kun perusasiat ovat kunnossa, se lisää huomattavaa hyvinvointia työskentelyn toteuttamisessa.

KUVIO 1 Summer Academy 2023 ohjelmarunko (Mulperi Media 2023)

 

Järjestäjien lisäksi oman ryhmämme aikataulu (kuvio2) pysyi hallinnassa ja saimme tarvittavan ajan varattua tehokkaalle työskentelylle, koen että roolitus onnistui hyvin ja tiimi pysyi hyvin tuotteliaana.

KUVIO 2 Tiimin aikataulu innovointiviikolla

Viikon aikana työskentelimme sveitsiläisen Innokick ryhmän kanssa, jotka ovat vuoden ajan opiskelleet erilaisia innovointitapoja ja menetelmiä, sekä tehneet lukuisia innovointeja yhdessä. Meidät oli etukäteen jaettu pienempiin ryhmiin toimeksiantoja varten, enkä valitettavasti tullut kysyneeksi millaista tapaa he olivat meitä jakaessaan toteuttaneet ja miten vahvuutemme oli huomioitu. Viikon aikana meille esiteltiin Desing Thinking process (kuvio 3), joka sveitsiläisille opiskelijoille oli jo varsin tuttu ja he osasivat työskennellä prosessin mukaisesti.

 

KUVIO 3 Desing Thinking process (Gibbons 2016, mukaillen)

Innovoinnin alkaessa pistin merkille, miten luontaisesti roolit muodostuivat ryhmämme kesken, ja ihailin rauhallisen kohteliasta tapaa, jolla kommunikointi sujui. Ideointivaiheen jälkeen jokaisen ideat kuunneltiin ja ne otettiin positiivisella asenteella vastaan. Suoritimme tukkimiehen kirjanpidolla äänestyksen, jossa jokainen sai valita mieleisensä komponentit ideoiden joukosta.

Innovointiviikon aikana parhaita hetkiä olivat ilahduttavat kohtaamiset aamuisin sekä positiivinen huumori, joka kukki iltapäivien väsymyksestä huolimatta. Pääkielenä toimi englanti, ja opin viikon aikana ajattelemaan asiat uudella kielellä. Myös verkostoituminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen kävi luonnollisesti, enkä kokenut sitä mitenkään vaivalloiseksi, kielen muutoksesta huolimatta.

 

Mitä kehitettävää?

Ryhmämme oli monikulttuurinen, joukossa oli suomea ja ranskaa puhuvia, jotka molemmat käyttivät yhteiseen kommunikointiin englantia. Toisille se oli luontaisempaa kuin toisille. Välillä eteen tuli tilanteita, joissa me suomenkieliset englannin puhujat jäimme katselemaan ihmeissämme, kun sveitsiläiset muuttivat kielensä ranskaksi ja alkoivat keskustella keskenään. Kielen hetkittäinen muutos toi ongelmia tiimin sisäisen informaation kulkemiseen ja välillä tuntui epävarmalta, tulevatko kaikki työhön liittyvät osa-alueet tehdyksi.

Työpäivien ajan olimme tiiviisti yhdessä oman pienryhmämme kanssa, aamujen yhteisiä aloituksia lukuun ottamatta. Kehittämisen kannalta jäin pohtimaan mahdollisuutta ristipölyttää muiden pienryhmien kanssa, jolloin uusien ideoiden syntymiseen ja toisiin tutustumiseen työn merkeissä olisi syntynyt luontainen sattuman mahdollisuus.

 

Mitä opin?

Viikon aikana oppeja tuli paljon liittyen innovoinnin eri vaiheisiin, menetelmiin ja työkaluihin. Tärkeimpänä oppina mieleen jäi rauhallinen tapa työskennellä, jossa on aikaa miettiä ja sparrailla ideaa yksin ja yhdessä ryhmän kanssa. Työkaluna päädyimme käyttämään Random Object (kuvio 4), jonka avulla valittua ideaa pyritään jalostamaan uudenlaiseen suuntaan ja tutkimaan sekä kehittämään ideaa entisestään.

KUVIO 4 Random Object – ideointityökalu

Ryhmämme valitsi satunnaiseksi esineeksi (kuva 1) naulakon, joka kirjattiin tussitaulun keskelle, tämän jälkeen kuvio alkoi muodostua rihmaston mukaisesti. Ensiksi kuvailtiin esinettä ja sitten pohdittiin siitä muodostuvaa sanaa ja tunnetta. Viimeisessä vaiheessa linkitimme muodostuneita tunteita kolmeen erilaiseen konseptiin. Konseptit kirjattiin ylös ja niiden perusteella suoritimme varhaisten prototyyppien testausta mahdollisille käyttäjille. Tämänkaltaisen työkalun käyttäminen, jossa omaan ideaan tutustuminen tapahtuu kaukaisemman esineen kautta, oli uudenlainen lähestymistapa innovointiin ja vaatii ympärilleen useamman harjoituskerran, jotta se alkaa sujua itsenäisesti. Nyt ympärillä ollut pienryhmä oli menetelmälle tottuneita käyttäjiä ja aloin vasta saada jutun juonesta kiinni kun olikin jo valmista.

KUVA 1 Innovaatioviikon Random Object innovointimenetelmä

Muistiinpanoihini kirjasin myös Scamper menetelmän (kuvio 5) kyseinen menetelmä on itselle tuntematon, sillä emme ole käyttäneet myöskään tätä Kipinän innovoinneissa aiemmin. Menetelmän avulla tutkitaan omaa projektia/ideaa/konseptia tarkemmin, ja pyritään löytämään erilaisia näkökulmia muun muassa yhdistelemällä, poistamalla, muuttamalla, uudelleen ajattelemalla ja havainnoimalla.

KUVIO 5 Scamper menetelmä (Eberle 2021, mukaillen)

Konseptien testaamisen ja palautteen keräämisen jälkeen, käsittelimme palautetta Scamper menetelmää (kuva 2) soveltaen. Jaoimme palautteet omiin lokeroihin, ja käydessämme niitä läpi löysimme muutamia ristiriitoja vastauksista. Pohdimme, mitkä asiat konseptin luomisessa palvelevat sekä toimeksiantajaamme, että loppukäyttäjiä. Ketkä lopulta tulevat olemaan tuotteen loppukäyttäjiä. Tämän keskustelun jälkeen päädyimme poistamaan turhat komponentit, yhdistämään muutamia sekä lisäämään joitakin uusia. Näin muodostui lopullinen konsepti eli prototyyppi.

KUVA 2 Palautteen lokerointi ja valintojen tekeminen Scamper menetelmää soveltaen

Yhteisestä aamun avauksesta ja keskustelusta mieleeni jäi eräs mielenkiintoinen osa, jonka kirjasin ylös omaa tiimiäni ja tulevaa 24h koitosta ajatellen. Sveitsiläisiltä kysyttiin, miten he aikatauluttaisivat, mikäli heillä olisi 24 tuntia aikaa innovoida yhdessä. Ensimmäisen tunnin jälkeen tulisi aloittaa testaus, sen jälkeen tarkistaa palaute ja palata alkuun kehittämään ideaa. Toteutus toki riippuu toimeksiantajan ja loppukäyttäjän tarpeesta, kaivataanko luovaa ratkaisua, isoa ratkaisua vai ainoastaan ideointia. Tärkeimmäksi vaiheeksi kuvataan kuitenkin testaamista, joka tulisi suorittaa toimeksiantajalle, asiakkaille ja organisaation jäsenille.

Ensimmäisen tunnin aikana tulisi tapahtua siis paljon, mikäli on tarkoitus testata ensimmäistä prototyyppiä tunnin kuluttua toimeksiannon saannista. Tunti tulisi rakentua näin: ensimmäiset 20min käytetään ongelman ymmärtämiseen, toiset 20min käytetään ideointiin ja viimeisten 20 min aikana luodaan ensimmäinen testattava prototyyppi.

 

Mitä käytäntöön?

Käytäntöön menee varmasti positiivinen ja tuottava asenne innovointia kohtaan, jonka koin viikon aikana erittäin energisoivaksi. Tiimin kanssa tulevat innovointihaasteet harjoitteluiden sekä arvioitavan haasteen myötä ovat tämän syksyn teema ja ne vaativat energiatasojen ylläpitoa. Erilaisia innovointitekniikoita olisi kiinnostavaa hyödyntää oman tiimin harjoituksissa ja selvittää, millä tavoin meidän pienryhmämme työskentelevät parhaiten.

Viikon parhaisiin puoliin kuului aikataulutus, joka toimi erinomaisen hyvin tiimin työskentelyä tukien, joten jotain siitäkin olisi kiva viedä käytännön tekemiseen. Taukojen ja rauhallisen sparrailun merkitystä unohtamatta. Omien energioiden johtamista on harjoiteltava ja pyrittävä hakeutumaan sellaiseen työskentelytilaan, joka mahdollistaa itselle tehokkaan tuottamisen.

Kohtaamiset ja kielitaidon ylläpitäminen on nyt tärkeää, jotta se ei ala jälleen unohtumaan ja muuttumaan itselle epämiellyttäväksi. Siitä syystä ristipölyttäminen Entre tiimeissä mahdollisuuksien mukaan olisi arvokasta, kuten myös erilaiset kahvipöytäkeskustelut työskentelytaukojen aikana.

 

Lähteet

Eberle, B. 2021. The Firts loop. Viitattu 26.9.2023 https://www.thefirstloop.com/post/scamper-as-a-design-thinking-tool

Gibbons, S. 2016. Desing Thinkin 101. Viitattu 26.9.2023. https://www.nngroup.com/articles/design-thinking/

Hujanen, S & Wòjcik, K. 2023. Summer Academy 2023 ohjelmarunko. Mulperi Media.

Aihetunnisteet:
Kommentoi