Tampere
21 Apr, Sunday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Työkaluja innovointiin



Kirjoittanut: Sanni Hujanen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Managing Creativity and Innovation in the Workplace
Institute of Leadership & Institute of Leadership & Management
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Marraskuun lopussa koitti pitkään odotettu hetki, kun Proakatemian 24H-innovaatiohaaste pyörähti käyntiin. 24H on siis Proakatemian tiimien loppunäyttö, jossa tiimi vastaa yrityksen antamaan toimeksiantoon 24 tunnissa. Olimme asettaneet Saawan kanssa 24H:lle tavoitteet jo vuoden alussa ja koonneet 24H-projektitiimin, johon kuuluin yhdessä Jennin ja Nooran kanssa. Tammikuun 9.päivä pidetyssä palaverissa asetimme Saawalle seuraavat tavoitteet koskien 24H-haastetta:

  • Arvosana: 5
  • 24H:n aamuna ollaan valmiita mihin vaan eli olemme valmistautuneet huolellisesti
  • 24H:n jälkeen on olo, että teimme parhaamme

Asetimme näille tavoitteille myös seuraavanlaisia steppejä:

  • Kunnianhimoa ja asiantuntijuutta projekteihin
  • Yhteistä tekemistä, jotta opitaan miten teemme töitä keskenämme
  • Vähintään yksi 24H-reeni ja useampi lyhyempi innovointiharjoitus
  • Myyntiä, kontaktointia ja verkostojen rakentamista
  • Harjoitellaan innovointia ja ongelmanratkaisukykyä, otetaan haltuun erilaisia innovointityökaluja
  • Harjoitellaan raportointia ja erilaisten kyselytutkimusten tekemistä
  • Opetellaan tunnistamaan toistemme vahvuuksia ja sanoittamaan niitä
  • Luovuus, palautuminen, aivot – miten valmistautua niin, että aivot ovat hyvässä vireessä
  • Kehitetään palautekulttuuriamme

Kävimme nämä tavoitteet ja stepit läpi yhdessä koko tiimin kanssa ja tiimiltä saimmekin vihreää valoa näiden eteenpäin viemiseen. Kuluneen vuoden aikana olemme Jennin ja Nooran kanssa vastanneet siitä, että pidämme nämä tavoitteet kirkkaana mielessä ja harjoittelemme systemaattisesti erilaisia taitoja 24H-haastetta varten. Olemme pitäneet pajoja esimerkiksi innovointimenetelmistä, palvelumuotoilusta, ongelman rajaamisesta sekä käyneet läpi tiimin ehtoja ja roolitusta 24H-haastetta varten. Haalimme myös materiaaleja ja oppia verkostoiltamme, kuten Sveitsin Innokick-koulutusohjelman innovoinnin opiskelijoilta sekä vanhemmilta tiimeiltä. Emme loppujen lopuksi tehneet yhtäkään 24 tai 12 tunnin innovointiharjoitusta, mutta harjoittelimme innovointia pienemmissä haasteissa. Lähempänä 24H:ta asetimme vielä yhdeksi tavoitteeksi pitää hauskaa tiimin kanssa, sillä tämä tulisi olemaan yksi viimeisistä asioista, joita yhdessä teemme. Puhuimme myös pitkin vuotta siitä, että kaikki tämä harjoittelu ei ole pelkästään 24H-haastetta varten vaan yleisesti työelämääkin varten.

Työskentelymme 24H-haasteessa

Emme tienneet tulemmeko saamaan 24H:ssa yhden vai kaksi toimeksiantoa, mutta kävimme läpi tiimin kanssa erilaisia skenaarioita ja valmistauduimme niihin. Päätimme, että minä ja Noora tulisimme toimimaan tiimin vetäjinä. Jos saisimme kaksi toimeksiantoa, vetäisi Noora toista ja minä toista, ja yhden toimeksiannon tapauksessa jakaisimme johtajuuden. Lopulta saimme Saawan kanssa kaksi toimeksiantoa, joten oli hyödyllistä, että olimme Nooran kanssa aikaisemmin jo jakaneet tiimin kahteen osaan eikä meidän tarvinnut pohtia sitä enää 24H:n alkaessa. Tiimeihin tuli vielä pieniä muutoksia kyselytunnin jälkeen, mutta suurimmalta osin menimme aikaisemmin tehdyn suunnitelman mukaan. Toimeksiantajiksi meille tuli NYQS ja Tampereen Messut. NYQSin toimeksianto oli luoda heille markkinointisuunnitelma ja Tampereen Messut halusi konseptin uuteen hyvinvointitapahtumaan.

Työskentelyssämme haasteen aikana olisi ollut varmasti paljon parantamisen varaa ja olemmekin purkaneet sitä yhdessä motorolan avulla. Onnistuimme kuitenkin erityisen hyvin suhteen luomisessa asiakkaihimme ja uskon, että se oli suuressa roolissa siinä, että lopulta saimme 24H:n molemmista toimeksiannoista arvosanaksi 5. Päällimmäisenä tunteena vielä näin kahden viikon jälkeenkin on ylpeys koko meidän tiimistämme. Olen erityisen ylpeä siitä, miten hyvin otimme toimeksiantajien toiveet huomioon ja millaista palautetta saimme toimeksiantajilta.

Oma roolini 24H:n projektitiimissä on ollut tuoda työkaluja etenkin innovointiin ja ideointiin. Puhumme Proakatemialla usein innovoinnista, mutta ainakaan Saawana emme olleet ennen tätä vuotta kunnolla purkaneet, että mitä innovoinnilla oikeastaan edes tarkoitetaan.

Mikä on innovaatio?

Innovaatio on uusi idea, joka on viety käytäntöön. Pelkkä idea ilman käytännön toteutusta ei ole vielä innovaatio. Idean käytäntöön viemiseen liittyy usein monta kokeilukierrosta. Innovaatio tuottaa hyötyä niin sen kehittäjälle kuin käyttäjille ja innovaatiolla on laajempia vaikutuksia. Se houkuttelee muita tekemään jotain vastaavaa. Innovaatio on myös toistettavissa ja sillä on useita mahdollisia toteutustapoja. Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi tai paranneltu tuote tai palvelu, uusi toimintatapa, palvelutason parannus tai uudenlainen näkökulma tekemiseen. Pelkästään saman haasteen ratkaiseminen uudelleen eri tilanteessa voi olla uusi erilainen aloitus eli innovaatio. (Tuominen 2020.)

Innovoinnissa ei suinkaan ole kyse uusien keksintöjen tekemisestä vaan tarpeiden analysoimisesta, ratkaisujen kehittämisestä, kehitettyjen ratkaisujen jatkuvan käytön tukemisesta ja arvioinnista. Innovoinnin keskiössä onkin siirtyminen sanoista tekoihin ja erilaisten ratkaisujen kokeilu. Olennaista ei ole, onko idea suuri tai pieni, sillä sen näkee vasta jälkikäteen. (Tuominen 2020.)

Tehokasta ideointia

Innovointiin liittyy olennaisesti ideointi ja tehokkaaseen ideointiin liittyy muutamia periaatteita, jotka on hyvä pitää mielessä. Ensinnäkään ideointivaiheessa ideoita ei tulisi vielä tuomita ja hylätä. Perusoletus on, että jokainen idea on hyvä idea – riippumatta siitä kuinka hullulta se saattaa tuntua. Tämän periaatteen taustalla on ajatus siitä, ettemme pysty sekä luomaan että analysoimaan samaan aikaan, sillä ne ovat erilaisia kognitiivisia prosesseja.

Ideoinnissa on hyvä keskittyä myös määrään. Mitä enemmän sinulla on ideoita, sitä todennäköisemmin saat hyviä ideoita. Tavoittele siis ideointivaiheessa mahdollisimman paljon uusia ideoita. Ideointivaiheessa on tärkeää myös kannustaa villejä ideoita ja syleillä out-of-the-box ajatuksia, koska ne voivat olla avainasemassa ratkaisuihin. Ideoinnin koko pointti on keksiä uusia ja luovia ideoita.

On tärkeää myös rakentaa muiden ideoiden varaan. Vältetään siis ”mutta”-sanan käyttämistä ja käytetään ennemmin ”ja”-sanaa. Kun rakennat muiden ideoiden varaan, luot yhteistyön kierteen, josta voi syntyä luovuuden synergia. Ideoinnissa olisi hyvä välttää myös keskeyttämistä ja hylkäämistä. Ideointivaiheessa on tärkeää antaa jokaisen sanoa sanottavansa, mutta välttää pitkiä keskusteluja. Lopuksi ideoinnissa on hyvä olla spontaani, intuitiivinen ja visuaalinen. Ideat kannattaa käynnistää nopeasti ja spontaanisti, ideoita voi visualisoida värikkäillä kynillä ja post it -lapuilla. Piirtäminen on myös hyvä työkalu ideoiden visualisointiin.

Ideointiin ja innovointiin on olemassa erilaisia työkaluja. Avaan tässä kahden käyttämämme työkalun periaatteet.

SCAMPER

SCAMPER on nopea, helppo ja suora luovan ideoinnin työkalu. Sen on kehittänyt Bob Eberle, ja se perustuu ideoihin, jotka alun perin esitti Alex Orborn, aivoriihien keksijä. SCAMPER-työkalun avulla voi tunnistaa luovia tapoja käsitellä ongelmia ja miettiä, miten olemassa olevaa tuotetta tai palvelua voisi parantaa. (Institute of Leadership & Institute of Leadership & Management 2013.)

SCAMPER muodostuu sanoista Substitute (korvaa), Combine (yhdistä), Adapt (mukauta), Modify (muokkaa), Put to another use (käytä muuhun tarkoitukseen), Eliminate (eliminoi), Reverse (vaihda järjestystä). Työkalua käytetään siis esittämällä kysymyksiä olemassa olevista tuotteista käyttäen kutakin seitsemää edellä esitettyä kehotusta. Nämä kysymykset tai kehotukset auttavat siis keksimään luovia ideoita.

Miten tätä työkalua sitten käytetään? Ensiksi tarvitaan jokin olemassa oleva tuote tai palvelu. Se voi olla jotain mitä haluat parantaa, jonka kanssa tällä hetkellä on ongelmia tai joka voisi olla hyvä lähtökohta tulevalle kehitykselle. Sen jälkeen tuotetta tai palvelua ruvetaan tutkimaan tarkemmin SCAMPERin avulla. Mitä voidaan korvata? Mitä tähän tuotteeseen tai palveluun voisi yhdistää? Entä miten sitä voisi mukauttaa tai muokata? Mitä muita käyttötarkoituksia keksit? Entä mitä voisi eliminoida tai voiko tuotteen tai palvelun järjestystä muuttaa?

Jotkin työkalun avulla tuottamat ideat saattavat olla hyvinkin epäkäytännöllisiä tai hullunkurisia, mutta siitä ei tarvitse olla huolissaan. Ideoinnissahan oli tarkoituksena tuottaa mahdollisimman paljon uusia ideoita. Lopuksi tutustutaan keksittyihin ratkaisuihin. Ovatko jotkin niistä kannattavia ratkaisuja? Voiko niistä jotakin käyttää uuden tuotteen tai palvelun luomiseen tai olemassa olevan kehittämiseen? Jos jokin vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta, voi sitä tutkia tarkemmin.

Random Input

Random Input on tekniikka, jonka avulla voidaan oppia suhteista, joka ei ehkä ilmenisi spontaanisti yhdistämällä kaksi asiaa, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ja katsomalla, mitä syntyy. (Poirier 2013.)

Random Input on tekniikka, jonka avulla voi oppia suhteesta, joka ei välttämättä synny spontaanisti, yhdistämällä kaksi asiaa, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ja katsomalla siitä mitä syntyy. Yhteyksien pakottaminen avaa mielen laajaksi ja se auttaa tulemaan tietoiseksi uusista muodostettavista yhteyksistä. Random Inputin avulla voidaan siis nähdä yhteyksiä erilaisten asioiden välillä.

Random Input harjoituksessa valitaan ensin satunnainen sana, kuva tai fyysinen esine. Tämän täytyy olla siis todellakin satunnainen eikä liittyä haasteeseen mitenkään. Me haimme 24H:n haasteen aikana Proakatemialta erilaisia random esineitä ja päädyimme käyttämään tässä harjoituksessa kuumavesipulloa.

Kun esine tai sana on valittu, ruvetaan listaamaan sen fyysisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi kuumavesipullosta voidaan listata sen muoto (litteä), sen väri (punainen), sen materiaali (muovi, kangas) ja niin edelleen. Esineestä voidaan listata myös mitä se tekee (säilyttää nestettä), mitä sillä tehdään (lämmitetään), kuinka se on pakattu (pussin sisällä). Sen jälkeen tehdään uusi kierros näistä sanoista ja listataan mitä niistä tulee mieleen, kuten litteä = leipäkivi, punainen = joulupukki, muovi = hanska, kangas = kassi, säilyttää nestettä = kahvimuki. Tätä voi jatkaa useammankin kierroksen. Sen jälkeen näitä sanoja ja teemoja käytetään innovoinnin apuna. NYQSin haasteessa otimme esimerkiksi jonkun NYQSin palvelun ja liitimme sen johonkin random sanaan. Se voisi olla esimerkiksi järjestyksenvalvoja + joulupukki. Voisivatko järjestyksenvalvojat tehdä jouluna töitä joulupukeiksi pukeutuneena? Entäpä mitä saisimme ideoitua sanapareista vartija + hanska? Esimerkiksi markkinointilauseen: Tekeekö mielesi lyödä hanskat tiskiin? Mitäpä jos me autamme – pyydä tarjous vartioinnista. Tärkeää on pitää mielessä, että ideointivaiheessa ei ole hyviä eikä huonoja ideoita vaan kaikki ideat ovat tervetulleita!

Toivottavasti tästä reflektoinnista ja näistä innovointityökaluista on hyötyä myös nuoremmille tiimeille, jotka lähtevät valmistautumaan 24H-haasteeseen. Lue ihmeessä läpi myös Nooran ja Jennin esseet Saawan 24H-matkasta:

Innovointityökaluja

Palvelumuotoiluprosessi 24H:ssa – osa 1

Palvelumuotoiluprosessi 24H:ssa – osa 2

24H-haasteeseen treenaaminen on treenaamista työelämään

Lähteet:

Poirier, B. 2014. LIFT-UP Creativity & Innovation Workshop booklet.

Institute of Leadership & Institute of Leadership & Management. 2013. Managing Creativity and Innovation in the Workplace, 5th Edition. Routledge. Vaatii käyttöoikeuden. https://andor.tuni.fi/permalink/358FIN_TAMPO/176jdvt/cdi_safari_books_v2_9780080464411

Tuominen, N. 2020. Innovointi. Osa 1. Mindset. Eduhouse. Vaatii käyttöoikeuden.   

Kuva: Tatu Neejärvi     

Reilumman ja kestävämmän maailman puolestapuhuja.

Kommentoi