Tampere
22 May, Wednesday
14° C

Proakatemian esseepankki

Strategiatyöskentely



Kirjoittanut: Jenna Hyttinen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Strategiakirja
Vuorinen Tero
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Strategioiden tekemine ja strategiatyöskentely on jotain mistä paljon puhutaan, mutta kuinka moni meistä tietää mitä se oikeasti on ja miten sitä tehdään tehokkaasti. Siksipä haluan tässä esseessä syventää omaa tietämystäni ja tarkastella strategiatyön käytännön toteuttamista Vuorisen ja Huikkolan kirjan “Strategiakirja: 25 työkalua” pohjalta. Kirjassa esitellään tyypillisen strategiatyöskentelyn prosessit ja yleisiä työkaluja, kuten SWOT-analyysiä ja Balanced Scorecardia. Lisäksi esseessä käsittelen strategiatyön haasteita ja esittelen näkökulmia siihen, miten strategiatyötä voitaisiin tehdä entistä tehokkaammin. Strategiatyö on mielestäni olennainen osa organisaation menestystä, ja sen tehokas toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua ja käytännön toimenpiteitä.   

  

Strategiset pyrkimykset  

Strategian tavoitteet ovat usein suhteellisen samankaltaisia riippumatta ajasta, maantieteellisestä sijainnista ja toimialasta. Kuitenkin strategiseen johtamiseen on kehittynyt monia koulukuntia ja työkaluja, koska erilaiset tilanteet vaativat erilaisia lähestymistapoja. Muuttuvassa maailmantaloudessa, toimialojen muuttuessa ja asiakaskäyttäytymisen vaihdellessa, myös strategiset keinot ovat muuttuneet. Se, mikä aiemmin toi menestystä, ei välttämättä toimi enää. (Vuorinen, T. 2023)  

Strategian tavoitteet voidaan jakaa kahteen päätavoitteeseen. Ensimmäinen on tehokkuuden tai kilpailuedun tavoittelu, jossa yritys pyrkii tyydyttämään asiakkaiden tarpeet nykyisillä liiketoiminta-alueilla tai löytämään uusia kannattavampia liiketoiminnanalueita. Tavoitteena on optimoida toiminta markkina- ja kilpailutilanteen, teknologisen kehityksen ja omien kykyjen suhteen. Toisessa vaihtoehdossa pyritään tekemään jotain uutta ja innovatiivista, kokeilemaan ja oppimaan pitkäjänteisesti ennemmin kuin reagoimaan nykytilanteeseen ja ennustamaan tulevaisuutta. (Vuorinen, T. 2023)  

 

Strategisessa johtamisessa on kaksi pääkoulukuntaa, joista toinen korostaa menestyksen riippuvan yrityksen ulkoisten tekijöiden tarkastelusta ja niihin sovittamisesta, kun taas toinen näkee menestyksen perustuvan yrityksen sisäisten resurssien paremmuuteen. Toinen koulukunta korostaa ulkoisten tekijöiden, kuten toimialan kilpailuvoimien, analysointia, kun taas toinen uskoo menestyksen olevan kiinni yrityksen sisäisistä voimavaroista, kuten osaamisesta, kulttuurista ja suhteista. (Vuorinen, T. 2023)  

Kirjassa esiteltiin erilaisia strategisia työkaluja, jotka voidaan jakaa neljään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä keskittyy toiminnan tehostamiseen ja asiakkaiden tarpeisiin mukauttamiseen, esimerkkinä Balanced Scorecard ja SWOT-analyysi. Toinen ryhmä edustaa toiminnan uudistamista, esimerkkinä Sinisen meren strategia. Kolmas ryhmä painottaa ympäristön tarkkailua, kuten viiden kilpailuvoiman malli ja BCG-matriisi. Neljäs ryhmä keskittyy resurssien kehittämiseen, kuten benchmarking ja VRIO-analyysi. (Vuorinen, T. 2023)  

Näiden työkalujen ryhmittelyn tarkoituksena on auttaa organisaatiota valitsemaan oikeat työkalut tilanteensa mukaisesti. Esimerkkinä vesialan eri toimijoista ja niihin soveltuvista työkaluista kirjassa on kuvattu nelikenttä, joka tarjoaa yleisnäkemyksen strategiatyön suunnasta. Kriittisenä huomiona todetaan, että strategiatyökaluja ei tule ottaa liian orjallisesti, ja niiden soveltamisessa on säilytettävä tilannekohtainen harkinta. Lopuksi korostetaan strategian monimutkaisuutta ja tarvetta jatkuvaan sopeutumiseen muuttuviin olosuhteisiin. (Vuorinen, T. 2023)  

  

Tyypillinen strategiatyön prosessi  

Strategiatyön prosessi sisältää useita vaiheita, alkaen sisäisestä ja ulkoisesta analyysistä, päämäärien asettamisesta ja päättyen strategian toimeenpanoon. Tämä prosessi on tyypillisesti jaettu organisaatiossa eri tasoille, ja strategian laatimisessa päävastuu on usein toimitusjohtajalla. Hallituksella on tässä ohjaava rooli, ja se hyväksyy lopullisen strategian. Päällikkötaso vastaa useimmiten strategian käytännön toteuttamisesta omilla vastuualueillaan. Suurimmissa yrityksissä strategian toimeenpano etenee ylhäältä alaspäin, ja se jakautuu eri tasoille vastuineen. Hyväksytty strategia viestitään henkilöstölle ja sijoittajille eri raporttien ja esitysten kautta. (Vuorinen, T. 2023)  

  

Strategiatyökalujen Käyttö  

Strategiatyön keskeiset työkalut, kuten SWOT-analyysi ja Balanced Scorecard, ovat yleisesti käytössä monessa yrityksessä. Suurimmissa yrityksissä usein käytetään monipuolisesti erilaisia viitekehyksiä ja työkaluja, ja tyypillisesti noin 3–8 eri työkalua. Pienyrityksissä käytetään strategiatyökaluja vähemmän, usein vain SWOT-analyysiä. Strategiatyötä saatetaan tehdään monenlaisien menetelmien kautta, ja erilaisia näkemyksiä ja käsitteitä voidaan ottaa käyttöön joustavasti. (Vuorinen, T. 2023)  

Nelikenttäanalyysiä (SWOT) on hyvä esimerkki strategiatyön käytännön toteutuksen työkaluista. Ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettava yrityksen vahvuudet ja heikkoudet, keskittyen nykytilaan. Konkreettiset toimet ja resurssien järkevä käyttö ovat avainasemassa vahvuuksien vahvistamisessa ja heikkouksien korjaamisessa. (PK-RH-riskienhallinta. 2023) Toisessa vaiheessa tulee tarkastella tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä eli mahdollisuuksia ja uhkia. Innovaatio ja kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ovat tässä keskeisiä. (PK-RH-riskienhallinta. 2023) 

Analyysissa selviää mitä vahvuuksia yrityksen vahvistettava, mitä heikkouksia lähdetään korjaamaan, mitä mahdollisuuksia resurssien sallimissa rajoissa hyödynnettävä ja miten varauduttaan suunnitelmallisesti uhkiin. SWOT-analyysin yksinkertaisuus tekee siitä nopeasti sovellettavan ja tehokkaan työkalun, millä ohjata organisaation päätöksiä kohti menestystä. (PK-RH-riskienhallinta. 2023) 

Tätä työkalua olen päässyt käyttämään useamassa Hurmoksen projektissa ja se on minulle aikaisemminkin tuttu esimerkiksi partiossa tehdyssä projektityöskentelystä. Mielestäni projektia suunniteltaessa tämä antaa selkeän kokonaiskuvan siitä, mitkä ovat projektin tulevaisuuden näkymät, minkä vahvuuksien kautta projektia kannattaa lähteä kehittämään, mitä mahdollisia haasteita tulevaisuudessa on edessä ja mitä resursseja tarvitaan niiden päihittämiseen. 

Koen SWOT-analyysin antavan kattavasti näkökulmia siihen, miten projektia rakentaessa kannattaa lähteä erottumaan kilpailijoista. Esimerkiksi tehdessämme SWOT-analyysia alkavasta Host-projektistamme pääsimme huomaamaan, ettei markkinoilla tällä hetkellä ole täysin vastaavalle palvelulle kovinkaan paljon kilpailijoita, mutta koska palvelun kysyntä on nousevassa trendissä uhkaksi muodostuu tulvaisuuden kilpailu. Näin ollen tällä hetkellä meidän on tärkeää saada rakennettua näkyvä ja tunnistettava brändi, jolla pääsemme trendin aallonharjalle ennen kuin kilpailijoita on useita samalla toiminta-alla. Haluamme myös lähteä erottumaan epäsuorista kilpailijoista tiettyyn palveluun erikoistuneemmalla palveluntarjonnalla ja tämän tuomalla tarkemmalla ammattitaidolla ja toiminta varmuudella. 

 

Strategiatyön haasteet  

Vaikka strategiatyötä tehtäisiin laajasti, kirjassa nousee esiin myös haasteita, kuten strategian toimeenpanon vaikeus verrattuna sen laadintaan. Usein strategiatyötä tekevät kokevat onnistuvansa strategian laadinnassa, mutta toimeenpanossa on haasteita. Lisäksi pienten yritysten kohdalla strategiatyötä tehdään usein omistajayrittäjän pään sisällä, milloin prosessi on vapaamuotoisempi eikä missään ylhäällä. (Vuorinen, T. 2023)  

Tämänhetkisissä projekteissa olen päässyt kohtaamaan tämän haasteen esimerkiksi strategian aikataulun kohdalla. Markkinointitoimisto projektiimme olimme aikaisemmin strategiaamme suunnitellessa laatineet etenemisstrategian ja sen pohjalta aikataulun. Tämä kuitenkaan ei pitänyt emmekä pystyneet pysymään aikaisemmin suunnittelemassamme strategiassa näin ollen. Tähän vaikutti paljon se, ettemme strategiaa luodessa osanneet arvioida oikein, kuinka kauan aikaa tiettyjen kohtien tekemiseen menisi. Reagoimme haasteeseen soveltamalla strategiaa ja luoden uuden aikataulun. 

  

Tehokkaat ratkaisut  

Strategiatyön tehokkuuden parantamiseksi on tärkeää tunnistaa haasteet ja keksiä ratkaisuja näihin. Yksi keskeinen ratkaisuehdotus on vahvistaa strategian toimeenpanon osuutta prosessissa. Strategian toimeenpanoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota jo sen laatimisvaiheessa. Silloin pitäisi määritellä selkeät vastuut ja seurantamekanismit. Kirjassa mainittiin, että strategiatyön tulisi myös olla osallistavampaa, jossa henkilöstö ja eri organisaatiotason toimijat osallistuvat aktiivisesti strategian luomiseen ja sen toteuttamiseen. Tämä on seikka, joka tulee ottaa huomioon isompien organisaatioiden ja isompien projektiryhmien strategian teossa. Pienten yritysten tai projekti ryhmien kohdalla on hyvä harkita kevyempää mutta systemaattisempaa strategiatyön prosessia, jossa esimerkiksi yrittäjä tai projektitiimi voi hyödyntää ulkopuolista sparrailua. (Vuorinen, T. 2023) Usein ulkopuolisten näkemyksen hakeminen tuo uusia näkökulmia omaan ajatteluun, sekä auttaa näkemään epäkohtia, joille itse on sokaistunut. 

  

Esimerkki strategiatyökalujen valikoimasta ja soveltamisesta  

Kuten aikaisemmin mainitsin, koen, että strategiatyökalut ja niiden hyödyntäminen ovat olennainen osa organisaation kilpailuedun rakentamista ja liiketoiminnan kehittämistä. Seuraavaksi haluan nostaa tarkasteluun kirjassa käsitellyn esimerkin strategiatyökalujen valikoimisesta ja niiden soveltamisesta erilaisissa käytännön tilanteissa. Kirjassa esimerkeiksi nostettiin K-Market Hakaniemen.  

K-Market Hakaniemi on tiheästi asutulla alueella toimiva ruokakauppa, jonka läheisyydessä 500 metrin säteellä on myös useita muita pienempiä ja suurempia ruokakauppoja. Vaikka kaupan toiminta onkin suurelti ketjun sanelemaa voisi hyödyntää strategia työkaluista Balanced Scorecardia- ja heikot signaalit-työkaluja tehokkuuden parantamiseen ja näin ollen parantaa kilpailuasemaansa. Käyttämällä Balanced Scorecardi strategia työkalua kauppa voisi lähteä liikkeelle ensin määrittämällä tahtotilansa ja tätä kautta miettiä miten haluaisi olla parempi kuin muut, sekä miten erottuu muista kilpailijoista. Työkalun avulla he voisivat myös määrittää tarkemmat strategiset tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja mittarit, joiden avulla kauppa voi keskittyä vaikuttamaan olennaisiin asioihin. (Vuorinen, T. 2023) 

Ruokakauppojen kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii tehokkuuden lisäksi innovatiivisia lähestymistapoja. Heikot signaalit-työkalu voi auttaa kauppaa löytämään uusia tapoja erottua kilpailijoistaan. Olennaista on houkutella asiakkaita tarjoamalla jotain ainutlaatuista, mikä houkuttelee heidät valitsemaan kyseisen kaupan muiden vaihtoehtojen sijaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska perinteiset kilpailutekijät, kuten sijainti ja koko, eivät välttämättä riitä kilpailuedun saavuttamiseen. Vaikka ketjukaupoilta odotetaankin tiettyä valikoimaa ja alhaista hintatasoa voivat he asiakkaiden kulutustottumusten havainnoinnin kautta löytää uusia tuoteideoita. Kauppa voi erikoisemmalla tai enemmän juuri omalle asiakaskunnalleen suunnatuilla tuotevalinnoilla houkutella uusia asiakkaita, sekä luoda asiakasuskollisuutta olemassa olevien parissa. (Vuorinen, T. 2023)   

  

Pohdinta  

Kirjan kautta pääsin syventymään strategia työhön, sen työkaluihin ja tärkeyteen. Se tarjosi myös laajan katsauksen strategiatyöskentelyyn ja sen käytäntöön panemiseen. Pääsin oppimaan, ettei strategiatyö ole pelkästään abstraktia suunnittelua, vaan se vaatii työkaluja, prosesseja ja käytännön toteutuksen suunnittelua, joka auttaa organisaatiota pääsemään tavoitteeseensa. Koen, että tärkeää on ollut ymmärtää, ettei strategia ole staattinen vaan jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa arviointia, muokkaamista ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. 

Käytäntöön olen vienyt erityisesti SWOT-analyysin käytön strategiatyössä. Olen huomannut sen hyödyllisyyden projektien suunnittelussa ja päätöstenteossa, sillä se tarjoaa selkeän kokonaiskuvan nykytilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista sekä uhkista. SWOT-analyysin avulla olen pystynyt tunnistamaan projektien vahvuudet ja heikkoudet sekä hahmottamaan, miten hyödyntää mahdollisuuksia ja miten varautua uhkiin. Tätä tulen ehdottomasti myös jatkossa käyttämään ja pyrin löytämään laajemmin sen hyödyntämismahdollisuuksia.  

Kirjasta löysin myös uutta ajateltavaa strategiatyön haasteista ja tehokkaista ratkaisuista. Erityisesti strategian toimeenpanon vaikeus suhteessa sen laadintaan herätti ajatuksia. On tärkeää kiinnittää enemmän huomiota strategian toimeenpanoon jo sen laatimisvaiheessa ja määritellä selkeät vastuut ja seurantamekanismit.  

Kaiken kaikkiaan kirjan antama tietopohja ja käytännön esimerkit ovat avanneet silmiäni strategiatyön monimuotoisuudesta ja tärkeydestä organisaation menestyksen kannalta. Olen aina tykännyt systemaattisista lähestymistavoista kaikessa mitä teen ja tämä kirja avasi minulle uusia työkaluja tällaiseen. Kirja loi minussa myös innostusta lähetä kehittämään omia strategiatyöskentelytaitojani entistä tehokkaammin. 

 

Strategiatyö on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja käytännön toimenpiteitä. Vaikka strategiatyötä tehdään laajasti, sen tehokkuuden parantamiseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota strategian toimeenpanoon. Osallistavampi strategiatyön prosessi ja selkeät vastuut voivat edistää strategian onnistunutta toteutumista. Pienten yritysten kohdalla kannattaa harkita kevyempää mutta systemaattisempaa lähestymistapaa. Strategiatyön jatkuva kehittäminen ja sopeuttaminen organisaation tarpeisiin ovat avaintekijöitä menestyksekkäässä strategiatyössä.  

  

Vuorinen, T., & Huikkola, T. 2023. Strategiakirja: 25 työkalua. Alma Talent.  

Suomen Riskienhallintayhdistys, PK-RH-riskienhallinta. Nelikenttäanalyysi – SWOT. 2023.https://pk-rh.fi/tools/swot.html Viitattu 7.12.2023. 

Kommentoi