Tampere
03 May, Friday
9° C

Proakatemian esseepankki

Sport & Business Seminar – parhaat opit ja kopit yhteen koottuna



Kirjoittanut: Kiia Innanmaa - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Essee julkaistu myös LinkedInissä: https://www.linkedin.com/pulse/sport-business-seminar-parhaat-opit-ja-kopit-yhteen-kiia-innanmaa/?published=t

 

 

Tällä viikolla olen päässyt osaksi jotain suurta, jota omat ystävät ovat valmistelleet jo monta kuukautta. Torstaina koitti vihdoin pääpäivä ja aamulla puoli kahdeksalta aukesi seminaarin ovet. Päivä oli erittäin onnistunut, tunnelma tapahtumassa huikea ja paljon sieltä jäi käteenkin – kirjoitin yli kuuden sivun verran muistiinpanoja päivän neljän huikean puhujan puheenvuorojen aikana ja lisäsin jopa päivän aikana tulleita, konkreettisia ideoita to do listalleni. Inspiroitumista parhaimmillaan!

 

Torstain tapahtuma oli tietysti Sport & Business Seminar, jossa puhujina saimme kuulla Jukka Jalosta, Olli-Pekka Kallasvuota, Johanna Pystystä sekä Petteri Kilpistä. Jotta muistiinpanoista olisi jotain hyötyäkin, ajattelin käydä niitä vielä näin tuoreeltaan läpi ja poimia parhaat opit ja kopit jokaiselta puhujalta myös tänne internetiin – näihin teksteihin kun tulee ehkä joskus palattuakin, vihko saattaa taas matkan varrella kadota.

 

Jukka Jalonen

Jukka Jalonen nosti puhuessaan esille monta yhtäläisyyttä urheilun ja liiketoiminnan välillä. Nykymaailman johtaminen onkin tyyliltään paljon enemmän valmentajuutta, kuin vain käskyttämistä, ja töitä tehdään yhä enenevissä määrin tiimeissä – yhtäläisyyksiä siis varmasti on paljon!

 

Puheenvuorossaan Jalonen listasikin kuusi huipputiimin palasta. Tämän palapelin kun osaa koota, huipputiimikokemus on taattu! Palaset ovat:

  1. ammattitaitoinen johto, jolla on esimerkiksi kommunikaatiotaidot, kyky jalkauttaa arvot arkeen sekä sitoutuminen työhön ja tiimiin kunnossa
  2. hyvät työntekijät ja työkaverit, jotka kunnioittavat muita, haluavat oppia uutta ja ovat myös, johdon tavoin, sitoutuneita tiimiin
  3. timanttinen tiimihenki, johon kuuluu esimerkiksi luottamus ja palaute
  4. työn innostavuus, joka taataan siten, että jokainen pääsee työtehtävissään toteuttamaan omia vahvuuksiaan
  5. tavoitteet, joita tarvitaan sekä tiimille että yksilöille
  6. pätevä pomo, joka on aito ja reilu, sekä johtaa omalla esimerkillään

 

Tärkeimpinä asioina itselleni tästä palasten listauksesta nousee sitoutuminen, luottamus sekä kunnioitus. Jokaisen, valmentajasta aina oikeaan laitapakkiin saakka, pitää sitoutua peliin, luottaa sekä itseensä että toisiinsa ja kunnioittaa sekä itseään että toisiaan. Muuten ei pelaamisesta tule mitään – vaikka kyseessä olisi kuinka lahjakkaita pelaajia ja valmentajia. Sama pätee yritysmaailman tiimeille!

 

Olli-Pekka Kallasvuo

Olli-Pekka Kallasvuon puheenvuoro oli hieman muita lyhyempi, mutta siitä jäi päällimmäisenä mieleen muutoksen ja vieläpä nopean, useasti toistuvan muutoksen tärkeyden. Samaan teemaan palasi vielä seuraavakin puhuja, sillä Johanna Pystysen dioissa näkyi lause, joka olisi sopinut myös Kallasvuon puheenvuoroon. Se kuuluu näin: ”To improve is to change, to be perfect is to change often”. Kyseisen lauseen on kymmeniä vuosia sitten sanonut Winston Churchill, ja se pätee edelleen – ehkä jopa enemmän kuin koskaan.

 

Kallasvuo totesikin, että jokaisen yrityksen toimintaan vaikuttaa vain kaksi seikkaa. Ne ovat toimintaympäristö, eli ulkopuoli, sekä oma suoritus, eli sisäpuoli. Toimintaympäristöön vaikuttaa yrityksen sijainti, maailman talous, trendit, luonto, lait ja kaikki muu, jatkuvasti muutoksessa ja murroksessa oleva ympäristö.  Toimintaympäristö on myös mitä suurimmilta osin yrityksen vaikutusvallan ulkopuolella. Se muuttuu joka tapauksessa, eikä siihen voi vaikuttaa.

 

Omaan suoritukseen taas voi ja pitää vaikuttaa. Oma suoritus pitää muuttua samassa tahdissa sitä mukaa, kun toimintaympäristökin muuttuu. Reaktiokykyä pitää olla ja reagoinnin tulee tapahtua nopeasti. Kallasvuon mukaan jokaisen yrityksen vaikein haaste onkin juuri uusiutuminen.

 

Johanna Pystynen

Aivan uudenlaisen näkökulman johtamiseen toi Vincitin HR-guru Johanna Pystynen. Hänen puheenvuoronsa aikana mieleeni painautui pysyvästi ajatus siitä, miten monet yritykset ja yrittäjät ajattelevat asiakkaita luonnollisesti käyttäjälähtöisesti – totta kai palvelu pitää toteuttaa niin, että se on asiakkaalle parasta mahdollista ja vieläpä mahdollisimman yksilöllistä. Sama malli ei toimi jokaiselle. Moni kuitenkin unohtaa käyttäjälähtöisen näkökulman, kun kyse on yrityksen ”sisäisistä asiakkaista” eli työntekijöistä. Työntekijöihin pätee myös se, että sama malli ei toimi jokaiselle – jokainen kaipaa hieman eri asioita johtajalta ja työympäristöltään muutenkin. Silti, tämä usein unohtuu.

 

Vincit onkin kehittänyt ratkaisun, miten erilaisia johtamisen palveluita voidaan tarjota mahdollisimman monipuolisesti yrityksen työntekijöille, ottaen huomioon myös yrityksen ja siten myös henkilöstön jatkuvan kasvun. Kyseessä on LaaS -konsepti, jossa varsinaisia esimiehiä ei tarvita lainkaan. LaaS tulee englannin kielen sanoista Leadership as a Service, mikä tarkoittaa juuri sitä, miltä se kuulostaakin. Johtamisen palveluita voi Vincitillä hankkia sen mukaan, mitä työntekijä itse kokee tarvitsevansa.

 

Palveluita on monenlaisia ja niitä tarjoaa niin talon sisällä moni, useista erilaisista rooleista katsottuna. Kaikki palvelut eivät edes suoraan liity työelämään, vaan ymmärretään, että muutkin asiat, kuten terveys ja perhe-elämä vaikuttavat työntekijän jaksamiseen ja suoritukseen töissä. Suosituimpia palveluita ovatkin esimerkiksi suunnistus, uinti, pyöräily, taaperon unikoulu sekä pukumieslounas. Lisäksi suosittuja palveluita ovat myös suoremmin työhön liitettävät palvelut, kuten talousluvut tutuksi -koulutus, mentorointi ja myynnin havainnointi.

 

Ehkä parasta LaaS -konseptissa on se, miten henkilöstöjohtajan ei tarvitse arvuutella, mitä hänen työntekijänsä tarvitsevat voidakseen hyvin töissä ja työn ulkopuolella. Palveluita kehitetään niistä saatavan palautteen avulla ja niin pyritään varmistamaan, että jokainen työntekijä saa tarvitsemaansa tukea työhön. Jokaisella on siis myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia palveluita yrityksessä tarjotaan!

 

Petteri Kilpinen

Suosikkini koko seminaarin puhujista nousi lavalle aivan viimeisenä. Kyseessä oli tietysti Petteri Kilpinen. Hänen puheenvuorostaan sain paljon irti ja kirjoitinkin Kilpisen puhuessa kaikkein eniten muistiinpanoja. Nostan tähän tekstiin muistiinpanoistani kuitenkin vain yhden osa-alueen ja se liittyy palautteeseen. Se jäi tapahtumassa parhaiten mieleen, koska palaute on asia, jossa itsellä on paljon kehittämisen varaa – niin palautteen antamisessa kuin sen vastaanottamisessakin. Enkä selvästi ollut tapahtumassa ainoa, jolle tämä jäi mieleen, koska pääsin siitä keskustelemaan useamman seminaarivieraan kanssa, heidän aloitteestaan, puheenvuorojen jälkeen verkostoituessani.

 

Kilpinen kertoi palautteen antamisen taitoon liittyvästä kolmen P:n säännöstä. P:t ovat 1. Päämäärä, 2. Prosessi sekä 3. Potentiaali. Olennaista tässä on, että palaute tulee antaa välittömästi tekemisen yhteydessä, muuten sillä ei ole palautteen vastaanottajan käytökseen vaikuttavaa merkitystä.

 

Palaute pitää linkittää päämäärään, eli yhteisiin tavoitteisiin sekä strategiaan. Siten palaute on helppo perustella ja sekä palautteen antaja, että palautteen vastaanottaja ymmärtävät, miksi on tärkeää, että toimitaan tietyllä tavalla. Toimintatapoja on helpompi toteuttaa, kun ymmärtää syyt niille.

 

Seuraavaksi on tärkeää, että palaute annetaan tekemisestä, jolla (haluttuun tai ei-haluttuun) lopputulokseen on päästy. On tärkeä puhua niistä toimintatavoista, joilla yhteisiin tavoitteisiin päästään ja joilla yrityksen strategiaa toteutetaan. Tavoitteistakaan ei ole hyötyä, jos niiden saavuttamiseksi ei ole mietitty keinoja, joilla niihin päästään. Ei kukaan laihdu asettamalla tavoitteeksi -10 kiloa ja miettimättä, miten kilot karistetaan, vaan asettamalla tavoitteeksi treenata 5 kertaa viikossa joka viikko. Tekeminen lopputuloksen taustalla on merkityksellistä ja niin työntekijä kuin laihduttajakin arvostaa, kun juuri se tekeminen huomioidaan!

 

Lopuksi palautetta antaessa tulee korostaa palautteen vastaanottajan potentiaalia. Kun palautteen antaja tekee sen vastaanottajalle selväksi, että häneen uskotaan ja luotetaan, tulee palautteen vastaanottajalle myös tarve toimia niin, että hän on tämän uskon ja luottamuksen arvoinen. Näin palaute vaikuttaa varmasti yksilön toimintaan!

 

Kootusti

Sanottakoon yhteenvetona vielä, että vuoden 2019 Sport & Business Seminar antoi paljon. Sen lisäksi, että pääsi kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja, pääsi myös tapaamaan uusia ihmisiä. Taisinpa saada jopa yhden uuden asiakkaan. Olen varma, että menen paikalle myös ensi vuonna!

 

Lähteet:

Sport & Business Seminar 28.3.2019 Tampere Areenalla.

Kommentoi