Osakesijoittaminen

Kaisa Ojaniemi ja Annika Viiala

ALKUSANAT SIJOITTAMISESTA

Minustako sijoittajaksi? Voiko sijoittamalla rikastua? Sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä, eikä ole olemassa yhtä ratkaisua “oikotie onneen” -ajatteluun. Kaiken menestyksekkään sijoittamisen takana on huolellisesti valittu sijoitusstrategia ja suunnitelmallisuus. Lisäksi sijoitustyylejä eli sijoitusfilosofioita on paljon erilaisia, riippuen siitä minkälaisen sijoitustaktiikan kukin haluaa valita.

Sijoittaminen saattaa aiheuttaa myös tietämättömyyttä. Se, jos mikä aiheuttaa ihmisille pelkoa. Tästä syystä haluamme avata esseessämme eri käsitteitä sijoittamiseen liittyen, sillä tieto ja ymmärrys kasvattavat itsetuntemusta ja antaa varmuutta toimia. Ilman konkreettisia toimia ei voi päästä sisälle sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan.

Valitsimme esseeseemme yhden olemassa olevan yhtiön (Sanoma Group) ja lähdemme purkamaan sijoitusstrategiaa tämän kyseisen yhtiön kohdalla. Teemme analyysiä yhtiön varallisuudesta ja tulevaisuuden taloudellisesta näkymästä. Huomioittehan, että tämä yhtiö ei ole sijoitussuositus, vaan haluamme tuoda konkreettisen esimerkin kautta tietoa siitä, mitä asioita tulisi ottaa huomioon, kun tehdään osakepoimintaa.

Soluesseemme on tarkoitettu luettavaksi kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille henkilöille. Käymme läpi erilaisten sijoitusstrategioiden periaatteita sekä niiden toteutustapoja. Paneudumme aiheeseen syvällisemmin osakesijoittamisen näkökulmasta ja käymme läpi osakesijoittamiseen liittyviä termejä ja periaatteita. Koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden aikana, mikä heijastaa todella vahvasti niin terveyteen kuin ympäröivään talouteen, on sopiva aika pysähtyä suunnittelemaan pitkän aikavälin taloudellista strategiaa.  Apuna esseen kirjoittamiseen käytämme sijoittamiseen liittyvää kirjallisuutta.

SIJOITUSFILOSOFIAT

Omaa sijoitusprofiiliamme tarkastellessa tulee ensin huomioida, olemmeko aktiivisia vai passiivisia sijoittajia. Passiivisella sijoittamisella tarkoitetaan sitä, että sijoittaja pitää sijoitussalkkunsa koostumuksen kutakuinkin ennallaan olosuhteista riippumatta. Passiivinen sijoittaja ei vaivaa päätä sillä, mitä markkinoilla tapahtuu tai miten sijoituskohteena olevien yhtiöiden liiketoiminta kehittyy. Aktiivinen sijoittaja puolestaan tekee salkkuun jatkuvasti muutoksia uusien markkinatapahtumien ja markkinatiedon pohjalta. Aktiivinen sijoittaja pyrkii hyödyntämään mahdollisen sijoituskohteen hinnan alenemista tai noususta myymällä tai ostamalla esimerkiksi osakkeita. (Parvinen, A. & Järvinen, S. 2012, 14).

OSAKESIJOITTAMINEN

Osakesijoittaja ostaa osakkeilla suoria omistuksia yritykseen. Osakesijoittaminen vaatii tietotaitoa ja yrityksen taloudelliseen tilanteeseen perehtymistä. Osakesijoittamiseen liittyviä termejä ovat palkkiot, osingot, tuotot ja verot ja hajauttaminen, joita lähdemme seuraavaksi avaamaan:

• Palkkiot = osakevälittäjien välityspalkkiot (osto/myynti), säilytysmaksut ja mahdolliset sijoituspalveluiden maksut. (Osuuspankki.fi. Luettu 19.3.2020)
• Osingot = sijoituksista saatava tulovirta. Ylijäämää kertyessä, yhtiö voi maksaa osinkoa aina yhtä osaketta kohden. Tulovirta ei välttämättä ole varma tai tasainen tulo, mutta silti monelle sijoittajalle merkittävä tulonlähde.  Yhtiöiden, joiden pääoman tuotto on korkea, voi odottaa kasvattavan osinkoaan nopeammin kuin heikosti tuottavien yhtiöiden. (Hämäläinen, K., Oksaharju, J. ja Walker, R., 2017, 214)
• Tuotot ja verot = Sijoitukset tuottavat rahaa esimerkiksi myyntivoittojen ja osinkotulojen muodossa. Pääomatulon veroprosentti 30 000 euroon asti on 30 % ja sen ylittävästä osuudesta 34 %. Jos kalenterivuoden myyntihinnat ovat yhteensä enintään 1000 euroa, on myyntivoitto tässä tapauksessa verotonta tuloa. (Vero.fi. Luettu 19.3.2020). Sijoitusomaisuuteen (EVL 11 §) kuuluvista osakkeista saatu osinko on aina 75 prosenttisesti veronalaista ja 25 prosenttisesti verovapaata tuloa. (Boom Suomi. 2020. Luettu 19.3.2020)
• Hajauttaminen = hajauttamisen avulla sijoittajalla on mahdollisuus poistaa yrityskohtainen riski salkustaan. Osakemarkkinoiden ajatellaan tuottavan positiivista tuottoa pitkällä aikavälillä. Teoriassa kukaan ei pysty poimimaan hyviä osakkeita huonojen joukosta. Tästä syystä sijoittajan kannattaa hajauttaa osakepoiminta useaan yritykseen. (Parviainen, A. & Järvinen, S. 2012, 18).
• P/E-luku (price to earnings ratio)  = ylivoimaisesti suosituin hinnoittelukerroin. P/E eli voittokerroin on nopea vaihtoehto osakkeen arvonmääritykseen. P/E luku on osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhde. (Hämäläinen, K. yms. 2017, 115).

P/E-luku = Osakkeen hinta / osakekohtainen tulos

• EPS= (Earnings Per Share) = on tunnuskulu, joka ilmaisee osakeyhtiön voiton määrän tilikautena yhtiön yhtä osaketta kohti. Suomenkielinen termi EPS:lle on tulos/osake. EPS-lukua pidetään yleisesti tärkeimpänä osakkeen tunnuslukuna, ja sen avulla lasketaan toinen tärkeä tunnusluku, P/E. (https://fi.wikipedia.org/wiki/EPS)

         EPS = Voitto/osakkeiden keskimääräinen lukumäärä kaudelta

• Oik. Liikevoitto%= (Oik. Tarkoittaa oikaistua lukua. Oikaisusta luvusta on poistettu kertaerät, koska oletetaan että ne eivät toistu). Liikevoitto tai –tappio kertoo sen rahamäärän, joka liiketoiminnasta jäi jäljelle, kun siiitä vähennetään liiketoiminnan aiheuttavat kulut. Liikevoittoprosentti eli liiketulosprosentti on liiketoiminnan tulos suhteessa liiketoiminnan tuottoihin. Tämä tunnusluku kuvaa yrityksen liiketoiminnan menestystä. Koska liikevoitosta ei nettotulokseen verrattuna ole vähennetty veroja ja korkokustannuksia, mahdollistaa se eri veroalueilla ja erilaisilla pääomarakenteilla varustettujen yritysten kannattavuuden vertailun. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Liikevoitto)

         Liikevoitto% = Liikevoitto/ liiketoiminnan tuotot

• P/B (price to book ratio) = arvon mittari, eli tasekerroin. Luku kertoo osakkeen hinnan ja osakekohtaisen oman pääoman tasearvon eli niin sanotun kirja-arvosuhteen. (Hämäläinen, K. yms. 2017, 114).

P/B-luku = osakkeen hinta / osakekohtainen oman pääoman tasearvo

MIKSI JA MILLOIN KANNATTAA SIJOITTAA AKTIIVISESTI?

Vaikka talouden ja markkinoiden suhdanteet vievät kaikkia osakkeita nousu- ja laskusuhdanteissa samaan suuntaan, löytyy osakkeiden pitkän aikavälin tuotoissa valtavia eroja. Osakkeiden suosiminen muiden omaisuuslajien sijaan on helppoa, koska osakkeiden pitkän aikavälin tuottohistoria on vakuuttava. Tuotto on kuitenkin korvaus riskistä ja osakkeiden korkean tuoton hintana on valinnan vaikeus. Mikä tahansa osake ei ole kultakaivos. Osakkeiden valinta ei siis ole helppoa, ja monelle sijoittajalle riittää, että sijoitukset tuottavat 5-7 prosenttia vuosittain pitkällä aikavälillä. (Erkkilä, J. Salkunrakentaja, 2020) Tämä tuotto-odotus on yksi kiistellyimpiä asioita nimenomaan passiivisessa sijoittamisessa. Sen arvo riippuu esimerkiksi siitä, puhutaanko yksittäisen markkinan (indeksin) tuotto-odotuksesta, vaiko esimerkiksi koko maailmaan hajautetun passiivisen salkun tuotto-odotuksesta.

Esimerkiksi Helsingin pörssin pienemmistä yhtiöistä voi löytyä mahdollisuuksia unelmavoittoihin. Tämä vain vaatii erinomaisia hermoja, kärsivällisyyttä ja riskinsietokykyä. Ja ennen kaikkea perusteellista omien kotiläksyjen tekemistä. Osakepoiminnasta puhuttaessa ei tule unohtaa sijoittamisen psykologista puolta. Osakepoimijoille tilille kilahtelevat osingot tuovat mielihyvää palkan tyyliin. Indeksisijoittaminen on valtaosalle säästäjistä järkevin tapa esimerkiksi riskienhallinnan näkökulmasta. Se kannattaa aloittaa heti, koska jokainen vietetty päivä pörssin ulkopuolella on menetettyä rahaa (pitkällä aikavälillä). Toisaalta kuukausisäästäminen indeksirahastoon on tylsää kuin maalin kuivuminen, eikä tarjoa mitään älyllistä haastetta. (Parviainen, I, Salkunrakentaja, 2017).

SIJOITUSFILOSOFIANA ARVOSIJOITTAMINEN

Mitä arvosijoittaminen on? Arvosijoittaminen perustuu siihen, että sijoittajilla on taipumus ekstrapoloida mennyttä kehitystä. Heikosti kehittyneiden yritysten tulevaisuus aliarvioidaan, menestyneiden yhtiöiden tulevaisuus yliarvioidaan.(Lindström K & Lindström T. 2011, 169). Harvassa ovat ne, jotka ovat rikastuneet aktiivisella kaupankäynnillä. Todella huomattavat sijoitusvarallisuudet ovat syntyneet, kun on uskallettu poiketa markkinoiden valtavirran uskomuksista, minimoitu riskiä arvioimalla yritysostajan tavoin osakkeen todellista arvoa, noudatettu kurinalaisesti ja kärsivällisesti omaa sijoitusstrategiaa sekä hyödynnetty pörssin pitkän aikavälin trendiä – siis noudatettu arvosijoittajan keskeisiä periaatteita. (Lindström K & Lindström T. 2011, 137).

Arvoyhtiöt ovat kasvuyhtiöistä poiketen edullisesti hinnoiteltuja esimerkiksi nettovarallisuuteensa, tuloskehitykseensä tai osingonmaksukykyynsä verrattuna, koska niiden kasvumahdollisuuksien oletetaan olevan rajoitetut. (Lindström K & Lindström T. 2011, 141). Arvoyhtiöitä pidetään usein tylsinä. Niitten kasvuvauhti ei päätä huimaa, niitten tuotteet ovat arkipäiväisiä eikä niiden toiminta muutenkaan ole kovin seksikästä. Sijoittajien kiinnostus niitä kohtaan on laimeaa, ja niistä saatetaan maksaa jopa uskomattoman vähän yhtiöiden nettovarallisuuteen tai kassavirtaan nähden. On toki sellaisiakin yhtiöitä, joiden osakehinta on näennäisesti hyvin alhainen mutta joiden osakkeiden halpuuteen on hyvä syy. (Lindström K & Lindström T. 2011, 142)

Markkinoiden kykyyn arvioida oikein osakkeen arvoa maailman tunnetuin sijoittaja Warren Buffet suhtautuu epäluuloisesti. Hän on todennut, että lyhyellä aikavälillä pörssi mittaa vain yritysten kansansuosiota. (Lindström K & Lindström T. 2011, 153). Arvosijoittaja pyrkii osakkeita valitessaan ajattelemaan yritysostajan tavoin. Hän ei ensisijaisesti osta “osakkeita” vaan tietyn murto-osan liiketoimintaa harjoittavasta yrityksestä. On ensiarvoisen tärkeää, että ostettavan yrityksen hinta on mahdollisimman edullinen; se madaltaa yritysostoon liittyvää riskiä. (Lindström K & Lindström T. 2011, 144)

MILLÄ PERUSTEELLA VALITA OSAKEPOIMINNAT

Esimerkkiyhtiönä Sanoma. Sanoma on Suomen monikanavaisin mediatalo. Sanoma omistaa Pohjoismaiden suurimman sanomalehden Helsingin Sanomat, johtavan televisio- ja radiotoimija Nelonen Median, sekä markkinapaikkoja kehittävän Sanoma Digital Finlandin. Oma segmenttinsä on lisäksi Sanoma Learning, joka tekee oppimissisältöjä. Tätä osaa voidaan pitää yhtiön todellisena kruununjalokivenä. Käsittelemme esseessämme esimerkkiyhtiötä arvosijoittamisen näkökulmasta.

Analyytikkojen osto- ja myyntikehotuksista ei kannata välittää, vaikka yritysanalyysien lukeminen sinänsä on hyödyllistä taustainformaation saamiseksi. Useimmat analyytikot ratsastavat lyhyen aikavälin momentum-aalloilla; he suosittelevat niitä osakkeita, jotka juuri sillä hetkellä ovat sijoittajien suosiossa ja jotka siitä syystä ovat nousussa. (Lindström K & Lindström T. 2011, 171)

Lindströmin ohjeistuksesta poiketen menemme hieman vilkaisemaan Inderesin tekemää analyysiä Sanomasta. Inderesin suositus osakkeelle on tällä hetkellä vähennä. Suositus on annettu kuitenkin 12.2.2020 eli ennen koronan aiheuttamaa kriisiä. Suosituksen antopäivänä 12.2.2020 Sanoman osakekurssi oli 11,37€ ja osakkeen tavoitehinta 11,60€. Osakkeen tavoitehinta kertoo analyytikon arvion siitä, missä kurssi on 12kk päästä. Osakkeiden osta/myyntisuositukset annetaan siis vertaamalla osakkeen hintaa osakkeen tavoitehintaan. Tänään 19.3.2020 osakkeen arvo on 7,30€.

Palataan päivään jolloin suositus annettiin. Inderesin osakeanalyytikko Petri Ahon mukaan syynä suositukselle oli Sanoman kauppa Alma Median kanssa. Alma Media myi alueellisen media- ja painoliiketoiminnan Sanoma Media Finlandille 115 miljoonalla eurolla. Sanoma osti printtimedialiiketoimintaa, mutta perustelee ostoaan satsauksena digitaaliseen journalismiin. Analyytikko kyseenalaistaa perustelut, koska Sanoma osti juuri kasan taantuvia liiketoimia, esimerkiksi paikallislehtiä. Analyytikko kuitenkin muistuttaa, että Sanoma on pärjännyt erittäin hyvin uutismedian digitalisoimisessa ja aikoo todennäköisesti pyrkiä luomaan kannattavaa liiketoimintaa digitalisoimalla paikallislehdet.

Kaupan julkistamisen jälkeen osakkeen hinta putosi 10,28€ ja nousi vielä 4.3 11,46€ asti, kunnes koronakriisin seurauksena sen hinta on pudonnut 7,30€.

Kurssit nousevat ja laskevat päivästä toiseen täysin sattumanvaraisesti. Varsinkin lyhyen aikavälin kurssiliikkeistä on useimmiten mahdotonta löytää mitään logiikkaa. Logiikan puuttumisen selittää markkinapsykologia. (Lindström K & Lindström T. 2011, 97). Yksittäisten osto- ja myyntipäätösten takana voi olla mitä ihmeellisimpiä vaikuttimia. Todennäköisesti suuri osa ei liity lainkaan yritykseen tai sen taloudelliseen suorituskykyyn. Varsin tavallinen syy myydä osakkeita on rahan tarve. (Lindström K & Lindström T. 2011, 98).

Sijoittajat ovat tyypillisiä laumaolioita. He kaihtavat yksinoloa. He hakevat vahvistusta omalle markkinanäkemykselleen muilta sijoittajilta. Sijoittajat ovat mieluummin mahdollisimman monen kanssa väärässä, kuin yksin oikeassa. (Lindström K & Lindström T. 2011, 103). Markkinoiden hinnoitteluvirheet johtuvat markkinapsykologiasta – ihmisen käyttäytymistä osakemarkkinoilla on kautta aikojen ohjannut paitsi pyrkimys rationaalisuuteen, myös taipumus toimia tunteenomaisesti. (Lindström K & Lindström T. 2011, 149)

ARVOSJOITTAMINEN; ISÄ GRAHAM JA MAAILMAN TUNNETUIN SIJOITTAJA BUFFET

Arvosijoittamisen isä Graham kehitti termillä screening tunnetuksi tulleen seulontamenetelmän, joilla hyvät sijoituskohteet erotellaan huonoista. Tarkastelemme seuraavia kohtia valitsemamme yrityksen Sanoma Groupinn näkökulmasta:

Huom! Luvut ovat 2020 ennusteita ja voivat muuttua koronapandemian takia!

1. Tulostuoton (P/E-luvun käänteisluku) tuli olla vähintään kaksikertainen riskittömään pitkään korkoon verrattuna.

              Riskitön pitkä korko on tällä hetkellä 1.02% (19.3.2020) ja Sanoman tulostuotto on 0.53/7.30 eli 7,3%.                Tulostuoton laskeminen on erittäin vanhanaikainen tapa, koska nykyään riskittömät korot eivät tuota                  juuri mitään.

2. P/E-luvun tuli olla enintään 40 prosenttia pörssin edellisten viiden vuoden keskimääräisestä P/E-luvusta.

   Tätä kriteeriä ei kannata käyttää, koska osaketta ei kannata verrata muihin toimialoihin. Tämän sijasta osakkeen P/E-lukua tulisi verrata saman toimialan yhtiöihin tai mieluusti huolellisesti koottuun verrokkiryhmään. Tässä tapauksessa verrokkiryhmä koostuisi ulkomaisista mediayhtiöistä. Suomalaisia mediayhtiöitä ovat esimerkiksi Ilkka, Keskisuomalainen, Alma media ja PunaMusta media. Osaa Sanomasta voisi verrata Ilkkaan, Keskisuomalaiseen ja Alma mediaan, koska Sanoma osti juuri paikallislehtiliiketoiminnan Alma medialta, ja omistaa muutakin perinteistä uutisliiketoimintaa. Mitä halvempi P/E-luku sitä parempi, ellei odotettavissa ole voimakasta kasvua.

3. Osinkotuoton tuli olla vähintään kaksi kolmasosaa pitkien yrityslainojen korosta.

Pitkien yrityslainojen korot ovat tällä hetkellä 2.88%. Sanoman osinkotuotto on 6,9%. Sanoma siis pääsee tämän kriteerin läpi.

4. Osakekurssin tuli olla enintään kaksi kolmasosaa tasesubstanssista, josta on vähennetty muun muassa goodwill. 

Tasesubstanssilla tarkoitetaan oman pääoman kirjanpidollista arvoa per osake. Goodwillilla tarkoitetaan yrityskaupassa ostokohteesta maksetun hinnan osaa, joka ylittää ostettavan yrityksen varat. Osakekurssin suhdetta tasesubstanssiin mitataan P/B-luvulla. Sanoman P/B-luku on 2.08, joka tarkoittaa sitä, että osakkeen hinta on 2.08 kertainen tasesubstanssiin nähden. Sanoman goodwilli eli liikearvon määrä on 506 miljoonaa euroa. Sanoman goodwill tasesubstanssista on siis huomattava.

5. Yrityksellä tuli olla velkaa vähemmän kuin pääomaa.

Vuonna 2019 Sanoman nettovelkaantumisaste oli 139%, eli velkaa oli enemmän kuin pääomaa. Vuoden 2020 ennusteessa nettovelkaantumisaste kuitenkin laskee 43%.

6. Osakekohtaisen tuloksen kasvu viimeisen 10 vuoden aikana tuli olla keskimäärin yli 7 prosenttia.

Osakkeen arviointi viimeisen 10 ajalta on todella työlästä, koska silloin pitäisi avata kaikki edelliset vuosikertomukset erikseen. Viimeisen kolmen vuoden ajanjaksolta voidaan todeta, että kasvua on tapahtunut alle 1% per vuosi. 10 vuoden ajanjakso on kuitenkin niin pitkä, että nykyään koko yritys on todennäköisesti muuttunut siinä ajassa. EPS-lukua kannattaa kuitenkin seurata esim. edellisen 3-5 vuoden ajalta, mikäli yrityksen liiketoiminta on säilynyt muuttumattomana.

7. Viimeisen 10 vuoden aikana yrityksellä sai olla enintään kaksi tulosheikennystä.

Tämäkin vaatimus tuntuu nykypäivänä mahdottomalta. Yleistyksenä voidaan sanoa, että laskeva tulostrendi on huono merkki esimerkiksi viimeisen kolmen vuoden aikana.

(Lindström K & Lindström T. 2011, 148

Loppuun vielä maailman tunnetuimman sijoittajan Buffetin sijoitusperiaatteet: (Lindström K & Lindström T. 2011, 152)

• Yhtiön liiketoiminnan tulee olla yksinkertainen ja ymmärrettävä
• Yhtiön johtajien tulee olla avoimia ja rehellisiä
• Yhtiön oman pääoman tuoton tulee olla hyvä. Yhtiöllä tulee olla korkea ja vakaa voittomarginaali, ja osakkeenomistajalle luodun arvon tulee olla johdonmukainen.
  • Sanoman oikaistu liikevoittoprosentti on ollut tasainen viimeisen kolmen vuoden ajalta ja se on liikkunut 12-15% välillä.
• Osaketta pitää pysytä ostamaan riittävällä turvamarginaalilla “sisäiseen arvoon” verrattuna käyttämällä hyväksi markkinapsykologian taipumusta liitoitella kurssilaskuja.
  • Esimerkiksi nyt koronaviruksen takia voidaan sanoa, että kyseessä on liioiteltu kurssilasku. Täytyy toki huomioida, että talouden hidastuminen vaikuttaa Sanoman mainostuottoihin. Lisäksi jos korona pitkittyy, kesän tapahtumia voidaan perua (vakuutus voi kuitenkin korvata nämä osittain). Sanoma voi kuitenkin myös hyötyä koronasta myymällä erilaisia digitaalisia tuotteitaan. Lisäksi yhtiön yksi suurimmista toiminnoista on learning (oppikirjat), joka on varsin vakaata liiketoimintaa. Koska osakkeen hinta ei suoraan korreloi yrityksen liiketoimintaan, on mahdollista, että osake on nyt alihinnoiteltu – tai sitten ei.

OMA POHDINTA

Sijoittaminen ja säästäminen vie harrastuksena helposti mennessään. Jotta sijoittamisesta voi saada parhaan mahdollisen hyödyn irti, on termistö ja sijoitusfilosofiat oltava jossain määrin tuttuja.

Tänä päivänä maailmalla vallitseva Koronavirus aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haasteita niin yksilöille kuin yrityksillekin. Heikolla pohjalla olevat yritykset tulevat tuhoutumaan kriisin myötä, hyvät yritykset tulevat selviämään kriisistä ja erinomaiset yritykset tulevat kehittymään kriisin myötä.  Tällä hetkellä, omaa sijoitusstrategiaa miettiessä onkin erityisen tärkeää osata tulkita sitä, kuinka vakaalla pohjalla yrityksen toiminta on ja miten koronavirus tulee vaikuttamaan heidän toimintaansa.

Tekstiä kirjoittaessamme teimme useita havaintoja siitä kuinka tärkeässä roolissa suunnitelmallisuus ja hajauttaminen ovat. Osakkeiden poimiminen vaatii yritysten tilinpäätöksien tulkitsemisen osaamista. Niin kuin Buffet sanoi: Kun ostat osakkeita, ajattele, että ostat osan yrityksestä. Näin ollen täytyy miettiä, onko yritys todella ostamisen arvoinen. Sijoituspajassamme nousi ilmoille mielipide siitä, että sijoittaminen olisi kuin lottoa. Sijoittaminen esimerkiksi Kryptovaluuttoihin tai muihin epävarmoihin tuotteisiin voi olla kuten lotto, mutta muuten en näe näissä kahdessa mitään samaa. Esimerkiksi säästämällä kuukausittain indeksirahastoon, rahojen menettämisen riski on aika pieni. Loppukaneetiksi voisikin siis sanoa, että jos haluat voittaa älä lottoa vaan sijoita.

LÄHTEET

Hämäläinen, K., Oksaharju, J. & Walker, R. 2017. Laatu Guru – näin valitset voittaja osakkeet. Keuruu: Hansaprint.

Parviainen, A. & Järvinen, S. 2012. Sijoittamalla miljonääriksi. Liettua: BALTO print.

Lindström K., Lindström , T. 2011. Onnistu osakemarkkinoilla. Helsinki: Talentum

Verohallinto. Sijoitukset. Luettu:19.3.2020. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/.

Boom Suomi. Osinkojen verotus. 2020. Luettu 19.3.2020. https://www.bdo.fi/fi-fi/palvelumme/vero-ja-lakipalvelut/verotuksen-ajankohtaiset-luvut/osinkojen-verotus

Osuuspankki. Osakekaupankäynnin uusi hinnasto. Luettu.19.3.2020 https://www.op.fi/osakkeet/hinnasto

Erkkilä, J. Osakepoiminnan sietämätön vaikeus – sijoittaja tekee valintoja runsaudenpulan keskellä. 2020, Luettu 19.3.2020. https://www.salkunrakentaja.fi/2020/01/osakepoiminta-vaikeus/

Parviainen, I. Ideksisijoittaminen vs. aktiivinen osakepoiminta. 2017. Luettu 19.3.2020. https://www.salkunrakentaja.fi/2017/05/indeksisijoittaminen-aktiivinen-osakepoiminta/