Tampere
18 May, Saturday
13° C

Proakatemian esseepankki

kuinka aloitin sijoittamisen



Kirjoittanut: Jonna Satama - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Miten sijoitan pörssiosakkeisiin
Seppo Saario
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Aloitin sijoittamisen vuonna 2008. Silloin ensimmäisen asuntolainaneuvottelun yhteydessä pankkivirkailija sai minulle esiteltyä korkoa korolle ilmiön hienouden. Muutaman kympin automaattinen sijoitus pankin rahastoon kasvaisi mojovaksi potiksi aikojen saatossa. Sen enempää rahastoihin tutustumatta tartuin ehdotukseen. Siitä lähtien joka kuukausi tililtäni siirrettiin automaattisesti muutama kymppi pankin yhdistelmärahastoihin. Ja kyllä, käytän monikkoa, koska turvallisuushakuisena asiakkaana pankkivirkailija jakoi kuukausittaiset sijoitukseni vielä eri riskitasoisiin rahastoihin. Kotona meillä ei koskaan puhuttu sijoittamisesta, saati kannustettu siihen. Tulevaisuuden varalta rahaa on pidettävä puskurina tilillä tai sukan varressa. Sijoituksissahan voi menettää kaiken. Olin hyvin skeptinen rahastoihin sijoittamisen todellisesta hyödystä ja korkoa korolle ilmiöstä, mutta muutaman kympin sijoitus kuukaudessa olisi aika huomaamaton säännöllisesti palkkatuloja saavalle ihmiselle. Niinpä aloitin sijoittamisen.

Muutama vuosi sitten, eli korona vuonna 2020, ajankulukseni luin monenlaisia kirjoja ja osa niistä liittyi sijoittamiseen. Lukemistani kirjoista kiinnostukseni sijoittamista kohtaan alkoi kasvaa. Korkoa korolle ilmiö onkin mieletön ja siitä pääsisin nauttimaan kunnolla vain, mikäli menisin syvemmälle sijoittamisen maailmaan.

Korkoa korolle ilmiö

Korkoa korolle ilmiö on sitä, että pääomalle syntyy korkoa ja seuraavana vuonna korko kasvaa pääoman + koron verran jne.

1000€:n sijoituksen tuotto eri prosenteilla ja aikaväleillä

10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta
7% 1970 3870 7610
10% 2590 6730 17450
13% 3390 11520 39120

(Saario 2020, 44)

Yhdistelmärahastot

Ensimmäiseksi lähdin tarkastelemaan, millaisiin pankin rahastoihin olen yli kymmenen vuoden ajan sijoittanut. Kyseessä olivat yhdistelmärahastot. Yhdistelmärahastot ovat usein osake- ja korkorahastojen yhdistelmiä, joita pankit yleensä suosittelevat pitkäaikaiseen säästämiseen ja sijoittamiseen. Näiden riskitasoa pystytään vaihtelemaan säätämällä niissä osakesijoitusten ja korkosijoitusten välistä suhdetta. Mitä korkeampi korkosijoitusten osuus on suhteessa osakesijoituksiin, sitä matalariskisemmästä yhdistelmärahastosta on kysymys. Korkosijoitusten suhteen noustessa myös tuotto-odotus sijoitukselle pienenee. (sijoittaja.fi) Vertailussa suosituimmat yhdistelmärahastot). Yhdistelmärahastot tuottavat todennäköisesti jonkun verran pitkällä tähtäimellä, vaikkakin niissä on yleensä verrattain suuret juoksevat kulut. Hallinnointi kulut taisivat näissä sijoittamissani aktiivisissa rahastoissa olla 1,2-2%:n välillä ja lisäksi 0,5%:n kulu tulee varojen lunastamisen yhteydessä. Korkeat kulut syövät luonnollisesti tuottoa.

 

indeksirahastot

 

Ymmärsin sijoitusmaailmasta lukiessani, että passiiviset indeksirahastot ovat kuluiltaan monesti edullisempi vaihtoehto verrattuna pankin yhdistelmärahastoihin. Näitä pörssinoteerattomia indeksirahastoja löytyy myös pankkien valikoimista. Vaihdon kuukausittaisen säästämisen yhdistelmärahastosta passiiviseen indeksirahastoon, jossa vuosittaiset hallinnointikulut olivat 0,39%, eikä merkinnästä tai lunastuksesta peritä palkkiota. Kyseinen indeksirahasto oli Maailma indeksi rahasto, joka perustuu maailmanlaajuisesti hajauttavaan MSCI World ESG Universal Net- vertailuindeksiin. Eli rahasto sijoittaa kyseisen indeksin mukaisesti. Kyseiseen indeksiin suurimpina kuuluvat mm. seuraavat yritykset: Microsoft, Apple, Nvidia, Amazon, Nestle ja tässä kyseisessä indeksissä Yhdysvaltojen paino on n.64%. (msci.com)

Arvo-osuustili

Sijoitus maailma oli kuitenkin tempaissut mukaansa joten painelin vanhanaikaisesti konttoriin avaamaan arvo-osuustiliä ja kysymään neuvoja, kuinka pörssiin sijoittaminen käytännössä tapahtuu. Pankkivirkailija yritti innokkaasti tarjota pankin omia erilaisia sijoitusratkaisuja, mutta päättäväisesti pitäydyin arvo-osuustilissä. Kovin ammattitaitoisesti ei virkailija osannut tai halunnut neuvoa, mutta arvo-osuustili tuli sentään avattua. Nyt voisin aloittaa sijoittamisen pörssiin, josta tarkoituksenani oli ostaa suoria osakkeita sekä pörssinoteerattuaja ETF rahastoja.

ETF

ETF:t eli excange traded funds ovat pörssinoteerattuja indeksirahastoja. Näissä kaupankäyntikulut riippuvat välittäjästä ja hallinnointikulut riippuvat ETF:stä. Ensimmäinen ostamani pörssinoteerattu indeksirahasto oli OMX Helsinki 25 -indeksirahasto. Tämän vuotuinen kulu on 0,16%, eli alhaisempi kuin pankkien pörssin ulkopuolisissa rahastoissa. Tässä rahastossa on 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta. Yhden yhtiön painoarvo on rajattu enimmillään kymmeneen prosenttiin. Koostumus tarkastetaan puolivuosittain ja siihen tehdään silloin tarvittaessa muutoksia. (Saario, 2019 40)

Tällä hetkellä indeksiin kuuluvat (Helmikuu 2023)  Elisa, Fortum, Kone, Nokia, Neste, Cargotec, Huhtamäki, Kojamo, Konecranes, Metso outotec, Metso board B, Nokian renkaat, Kesko B, Nordea, Orion B, Outokumpu, QT group, Sampo A, SSAB B, Stora enso R, Telia, TietoEVRY, UPM-kymmene, Valmet ja Wärtsilä B (www.kauppalehti.fi).

ETF indeksirahastoja löytyy pörssistä laidasta laitaan. Niillä voi halutessaan sijoittaa tiettyyn maahan, maanosaan tai vaikka tiettyyn sektoriin. Esimerkiksi jos haluaa sijoittaa robotiikkaan, voi sijoittaa indeksiin, johon on valittu yhtiöitä tältä alalta. Pohjos-Amerikkaan tarjolla on mm. S&P 500 indeksirahasto, joka sijoittaa Yhdysvaltojen 500 arvokkaimpaan yhtiöön. Näitä ovat mm. Microsoft, Apple, Alphabet, johnsson & Johnson ja Amazon. Hallinnointikulut ovat vain 0,07%. Keskimääräinen tuotto on historiassa ollut kymmenen prosentin luokkaa. Saario 2019 48) Historia ei tietysti ole tae tulevasta.

ETF:llä saa sijoituksilleen laajan hajautuksen, joka pienentää riskiä. Tuotto perustuu aikaan ja korkoa korolle ilmiöön.

Suorat osakkeet

Kun olin tutustunut pörssiin ja kaupankäynnin tekemiseen ETF:ien kautta, halusin seuraavaksi ostaa suoria osakkeita. Mitä osaketta ostaisin? Minkä yhtiön kurssi voisi nousta vai sijoittaisinko yhtiöön enemmän osingot mielessä? Aloin tutkimaan yrityksiä ja seuraamaan erilaisia sijoitusaiheisia podeja ja foorumeita. Valikoin parin yrityksen osakkeita, jotka olivat vakaita ja olivat tehneet hyvää tulosta. Niissä oli potentiaalia kurssinousulle ja ne maksoivat vuosittain jonkinlaista osinkoa. Sijoitussummat eivät olleet suuria. Käyttämälläni välittäjällä kaupankäyntikulut olivat maksimissaan 1%:n Helsingin pörssiin sijoittaessa, joten hyvin pienetkin kaupankäynnit olivat mahdollisia ilman että kulut olisivat olleet kohtuuttoman suuria.

Kuinka osake käytännössä ostetaan?

Helsingin pörssi on auki arkisin klo 10-18.25. Pörssin aukiolo aikana halutusta määrästä osakkeita voi tehdä ostotoimeksiannon. Tässä osakkeelle laitetaan hinta, johon hintaan osaketta halutaan ostaa. Toimeksianto on voimassa pörssipäivän loppuun, ellei sille aseteta muuta päättymispäivää. Mikäli osakkeelle löytyy myyjä, joka on asettanut myyntihinnaksi asettamasi ostohinnan, kauppa toteutuu. Jos asettaa ostohinnan liian alhaiseksi, eikä myyjää löydy sillä hinnalla määrättyyn päättymiseen mennessä, ostotoimeksianto raukeaa.

Myynti tapahtuu samoin kuin ostaminen pörssin aukiolo aikana. Myyntitoimeksiannossa asetetaan osakkeelle myyntihinta ja mikäli joku haluaa ostaa osakkeita kyseiseen hintaan, niin kauppa toteutuu. Yleensä kaupat toteutuvat etenkin isoissa yhtiöissä, joissa vaihto on suurta, jos hinnaksi asetetaan suurin piirtein nykyinen kurssi.

Verot arvo-osuustillä tehdyistä kaupoista

Arvo-osuustiltä arvoaan nostaneista osakkeista maksetaan myydessä myyntivoittoveroa pääomatulojen verotuksen mukaan, joka on 30% 30 000 euroon asti ja 34% rajan ylittävältä osalta. Jos kuitenkin osakkeita on myyty alle 1000€:llä vuodessa, ei voitosta tarvitse maksaa veroa. Osingot ovat 85% veronalaista tuloa, jota verotetaan pääomaverotuksen mukaisesti. Luovutustappiota syntyy, kun myy osakkeen matalammalla hinnalla kuin on ostanut. Tämän tappio osuuden voi vähentää veronalaisesta pääomatulosta.

Osakesäästötili

Arvo-osuustilin rinnalle on vuoden 2020 alussa tullut Suomessa osakesijoittamiseen tarkoitettu tili Osakesäästötili. Osakesäästötilille voi ostaa ainoastaan osakkeita ja maksimi sijoitussumma on 50 000 Euroa. Mutta sijoitukset voivat kasvaa yli 50 000€ osakkeiden arvon noustessa ja osinkojen myötä. Tilin hyöty on siinä, että sen sisällä tehtävät osakekaupat sekä osingot ovat verovapaita. Vasta tililtä nostettaessa rahaa ulos, peritään pääomatulo veroa. Huono puoli on se, että luovutustappiot voi vähentää vasta kuin tili lopetetaan. Itse avasin myöhemmin osakesäästötilin arvo-osuustilin rinnalle, johon on tarkoituksena kerätä osinkoja maksavia yrityksiä, jolloin osingot saa sijoittaa uudestaan osakesäästötilin sisällä verovapaasti.

Lopuksi

Tämän esseen tarkoitus oli viedä oman kokemukseni kautta sijoittamisen alottamiseen. Mikään esseessä mainitsemani ei ole sijoitussuositus. Olen myös vasta perehtymässä sijoittamisen maailmaan, joten essee on tehty sen ymmärryksen mukaan, mikä tällä hetkellä on minulla sijoittamisesta ollut. Sijoittamisen voi aloittaa ja salkkua voi kasvattaa hyvin pienilläkin summilla, kuten itsekin olen tehnyt. Perusteet kannattaa sijoittamisesta ottaa haltuun, että ymmärtää mihin sijoittaa ja sen jälkeen tärkeintä on aloittaminen.

 

 

 

LÄHTEET:

Saario, S, 2020 Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Alma talent, Helsinki

https://www.kauppalehti.fi/porssi/indeksit/OMX25

https://www.mcsi.com

https://www.sijoittaja.fi/83736/sijoittaja-fin-vertailussa-suomalaisten-suosituimmat-yhdistelmärahastot-katso-parhaat/

Kommentoi