AIHE: Erikoistuminen toimialalle
Luokitus: 2 esseepistettä, Yksilö essee
Kirjoittaja: Arto Ala-Seppälä (14.11.2023)

Johdanto

Tänään heräsin siihen, kun tiimin WhatsApp ryhmässä käytiin keskustelua voiko kevytyrittäjyys vaikuttaa toimeentulotukeen. Selvitin tätä paljon läpi parivuotta sitten, sillä halusin selvittää vaikuttaa laskutuspalvelun kautta laskuttaminen eläkeyhtiön kuntouttavaan opintotukeen. Loppujen lopuksi päädyin siihen ratkaisuun, että on parempi vain tulla toimeen kuntoutustuella, kun turhaan sekoittaa kassavirtaa.

Nyt kuitenkin tilanne on muuttunut. Meillä on pian edessä tiimimme Final Camp matka. Tätä varten on hartaasti kerätty rahaa kolmen vuoden ajan osuuskunnan kassaan. Omalla kohdallani myös tuossa kassassa on omat matkarahat ja näin ollen laskutus tulee ensimmäisen kerran aiheelliseksi. Todennäköisesti pärjään kuitenkin reissussa omilla säästöillä ja laskutuksen tulen suorittamaan vasta opintojen jälkeen työn alkaessa. Kuitenkin tässä kohtaa haluan kerätä hieman ylös sivutoimisen yrittäjyyteen liittyviä kohtia.

Sivutoiminen yrittäjyys ja työttömyysturva

WhatsApp keskustelujen mukaan tiimissä oli mietitty, että onko kevytyrittäjä kelan tai TE-toimiston silmissä yrittäjä. Lisäksi tiimistämme jäsen kertoi, että hänen ystävänsä on artisti ja laskuttaa laskutuspalveluiden kautta kaikki hänen työnsä. Tästä huolimatta hän saa työttömyystukea. Kuitenkin Ukko.fi verkkopalvelussa asia on hyvin yksiselitteisesti kuvattu:

“Verotuksen ja kirjanpidon näkökulmasta katsottuna olet palkansaaja. Työttömyysturvan osalta sinua pidetään yrittäjänä” (Ukko, 2023).

Ukko.fi sivuilta kerrotaan myös hyvin selkeästi, että päätöksen yrittäjyytesi pää- tai sivutoimisuudesta tekee aina TE-toimisto, sen pohjalta miten työhön on käytetty aikaa. Esimerkkinä tästä kerrotaan, että jos olet palkansaaja ja teet sivussa pientä työtä viikonloppuisin keikkailemalla, niin olet todennäköisemmin sivutoiminen yrittäjä. Mikäli kuitenkin työmääräsi ajallisesti on TE-toimiston mielestä sen verran iso, että se estää kokoaikaista työn vastaanottamisen muualta, niin yrittäjyytesi katsotaan päätoimiseksi. Tämän vuoksi onkin aina tärkeää laskea laskuun työhön käytetyt tunnit. (Ukko, 2019)

Lisäksi sivustolta selvisi, että työttömyysetuuksia on olemassa kolmea erilaista laatua. Ansiosidonnaisesta päivärahasta puhutaan silloin kun työssäoloehtosi on täyttynyt. Mikäli et kuulu työttömyyskassaan, niin tällöin Kela voi maksaa sinulle peruspäivärahaa. Työmarkkinatuki on tarkoitettu siihen tilanteeseen, kun päivärahaa on saatu maksimiajan verran. Kun työskentelee yrittäjänä sekä palkansaajana, niin silloin tulee valita kumman näistä kahdesta työstä vakuuttaa.  Yrittäjänä tehty työ voidaan vakuuttaa ainoastaan yrittäjien kassassa (SYT) sekä palkansaajana tehty työ palkansaajien kassassa. Kuitenkaan kuuluminen yhtaikaa sekä yrittäjien, että palkansaajien kassaan ei ole mahdollista. Mikäli yrittäjyys on sivutoimista palkkatyön ohella, niin tällöin voi kuulua palkansaajien kassaan. Mikäli harrastaa sivutoimista yrittäjyyttä työttömänä, niin tällöin TE-toimisto arvioi, onko työ päätoimista vai sivutoimista. Jos toiminta on sivutoimista, voidaan henkilölle maksaa soviteltua etuutta. Mikäli yritystoiminta todetaan päätoimiseksi, tällöin oikeus työttömyysturvaan päättyy. Lisäksi työttömällä on 4 kk kokeilu aika, milloin yrittäjyyden muotoa ei arvioida, mutta mikäli tältä ajalta tienaa, niin nämä tulot vaikuttavat päivärahan suuruuteen. (Ukko, 2018)

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa sanotaan seuraavaa:

“Ratkaisevaa arvioitaessa yritystoiminnassa työllistymistä on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Jos työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, yritystoiminnassa työllistyminen on päätoimista. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki toiminnan työllistävyydestä saatu näyttö. Työmäärää koskeva arvio voidaan perustaa työnhakijan omaan kertomaan. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla tai tulojen puuttumisella ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa työllistävyyttä, sillä myös heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistää siten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista.” (Ukko, 2018)

Ukko huomauttaa, että TE-toimisto arvioi aina tapauskohtaisesti yrittäjyyden sivutoimisuuden ja kaikki heidän kirjoitelmassaan mainitut asiat kannattaa aina tarkistaa TE-toimistolta. (Ukko, 2018)

Osuuskunnan perustuminen saman henkisen porukan kanssa voisi selkeyttää tätä epäselvää rajapintaa. Pellervon perustajan oppaassa huomautetaan, että mikäli olet omistajana vähintään seitsemän jäsenen (omistusosuus ja äänivalta alle 15%) osuuskunnassa niin tällöin työskentelet työsuhteessa osuuskuntaan. Näin ollen kyseessä ei ole yrittäjyys, eikä velvollisuutta YEL-vakuutukseen. Lisäksi työttömyysturvan suhteen ollaan työntekijöitä sekä oikeus työttömyysturvaan säilyy, mikäli työsuhteen ehdot täyttyvät. (Pellervo)

Pohdinta

Sivustoja tutkiessa hyvin pian selviää, että kevytyrittäjyys tarkoitta loppujen lopuksi yrittäjyyttä.
Kuitenkaan yrittäjyyden leimaa ei tule pelätä. Kun ryhdytään yrittäjäksi, niin se on aina tietoinen riskinotto ja se tarkoittaa sitä, että nyt sitten todella haetaan asiakkaat itse ja huolehditaan kassavirran ja kannattavuuden jatkumisesta, eli kestävästä liiketoiminnasta.

Mutta jos haluaa tehdä sivutoimista yrittäjyyttä, niin silloin on syytä tutustua aiheeseen perin pohjin ja tunnistaa rajapinnat. Sivutoiminen yrittäjyys ei ole läpihuuto juttu ja paljon vaikuttaa se miten tehdyt työtunnit ilmoitetaan. Eli ennen kuin aloittaa kevytyrittäjyyden (eli yrittäjyyden), niin on tärkeää asioida TE-toimiston kanssa ja pyytää kirjallinen lausunto siitä, milloin yrittäjyys katsotaan kokopäiväseksi ja milloin sivutoimiseksi.

Lähteet:

Ukko. 2023. Onko kevytyrittäjä yrittäjä vai palkansaaja? Verkkosivu. Viitattu 14.11.2023
https://tuki.ukko.fi/hc/fi/articles/115000004029-Onko-kevytyritt%C3%A4j%C3%A4-yritt%C3%A4j%C3%A4-vai-palkansaaja-

Ukko. 2019. Onko kevytyrittäjä yrittäjä vai palkansaaja? Verkkosivu. Viitattu 14.11.2023

https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/yrittajan-tyottomyysturva/?utm_term=&utm_campaign=%5BBRAND%5B+-++%5BCompany%5D+-+Performance+Max&utm_source=adwords&utm_medium=ppc&hsa_acc=4187901536&hsa_cam=17430658557&hsa_grp=&hsa_ad=&hsa_src=x&hsa_tgt=&hsa_kw=&hsa_mt=&hsa_net=adwords&hsa_ver=3&gad_source=1&gclid=CjwKCAiA0syqBhBxEiwAeNx9Nznh9TQFpY5yOU4yoWEiJdPTi3oEWgq75itf6lnIi81_m-Al-aUbbRoCl3IQAvD_BwE

Ukko. 2018. Sivutoiminen yrittäjyys. Verkkosivu. Viitattu 14.11.2023
https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/sivutoiminen-yrittajyys/

Pellervo. n.b. Osuuskunnan perustajan opas – Osuuskunta työnantajana. Verkkosivu. Viitattu 14.11.2023
https://perustajanopas.pellervo.fi/osuuskunta-tyonantajana/