Tampere
18 May, Saturday
9° C

Proakatemian esseepankki

Reilu kauppa on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys



Kirjoittanut: Maria Jussila - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Mitä on reilu kauppa?

 

Reilun kaupan käsite viittaa kauppaan, jossa sekä ostajaa että myyjää kohdellaan oikeudenmukaisesti. Reilu kauppa perustuu ajatukseen, jossa ostajan tulee saada tuote, joka ei maksa enempää tai vähempää kuin työntekijän valmistama. Toisin sanoen ostajan sekä myyjän pitäisi hyötyä myymästään tuotteesta. Ostajan ja myyjän kummankin on uskottava reiluun kauppaan sen toteutuakseen. Reilun kaupan käsite on suunniteltu edistämään eettisiä liiketoiminnan käytäntöjä sekä auttamaan yleisesti heikommassa asemassa olevia työntekijöitä ansaitsemaan reilun korvauksen tuotteistaan. (WFTO) Kaupankäynnin reiluuden toteutumattomuus näkyy läpi alojen, mutta erityisesti tekstiili- ja vaatetusalalla.

 

 

Reilua kauppaa tukevat järjestöt

 

Reilua kauppaa tukevia järjestöjä on monia, mutta suurimmat ovat WFTO, Fairtrade ja Fair Wear. WFTO eli World Fair Trade Organization on suurin ja parhaiten tunnettu reilua kauppaa edistävä järjestö. WTFO on listannut 10 reilun kaupan periaatetta, joita tunnustetaan kansainvälisesti. WFTO valvoo jokaista yritystä, joka liittyy järjestön jäseneksi reilun kaupan periaatteiden toteutumisessa. (Good marker tales) Fairtrade on tavaramerkki termi, jolla tarkoitetaan organisaatiota, joka jakaa maailman laajuisesti sertifikaatteja erilaisille tuotteille. (Fairtrade) Fair Wear on säätiö, joka on erityisesti keskittynyt edistämään reilun kaupan toteutumista vaateteollisuudessa. (Good marker tales)

 

 

Mitkä ovat reilua kaupan standardit?

 

Reilulle kaupalle on kehitetty monia erilaisia standardeja, mutta kaikista tunnetuimmat ja tunnustetuimmat ovat WFTO:n. World Fair Trade Organization (WFTO) on listannut kymmenen periaatetta, jota yritysten tulisi seurata:

  1. Mahdollisuuksien luominen taloudellisesti epäedullisessa asemassa oleville tuottajille.
  2. Läpinäkyvyys kaupankäynnissä.
  3. Reilun kaupan käytännöt koko tuotantoketjun kunnioittamisessa. (Sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset tekijät.)
  4. Reilut maksukäytännöt. (Reilut hinnat ja palkat.)
  5. Ei lapsityövoimaa tai pakkotyötä.
  6. Ei syrjintää. (Esim. sukupuolten tasa-arvo.)
  7. Hyvät työolosuhteet.
  8. Kehittymismahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille.
  9. Eettisen kaupankäynnin tukeminen.
  10. Ympäristön kunnioittaminen.

Nämä WTFO:n reilun kaupan kymmenen periaatetta kattavat työntekijöiden oikeuksien varmistamisen, ihmisoikeuksien suojelemisen, läpinäkyvyyden liiketoiminnassa, ympäristön kunnioittamisen sekävelvoittavat yritystä myös omalla toiminnallaan lisäämään tietoisuutta reilusta kaupasta.

 

 

Epäreilu vaateteollisuus

 

Reilu kauppa jää usein toteutumatta vaateteollisuudessa. Puhuttaessa vaateteollisuudesta ja vaatteiden valmistuksesta tulee huomioida, että puhutaan kahdesta alasta, jotka toimivat yhdessä vaatteiden eri tuotantoprosessien vaiheissa. Nämä alat ovat tekstiili- ja vaatetusalasta. Alalla useat toimijat ovat siirtäneet tuotantonsa köyhempiin ja kehittyviin maihin käyttäen näissä maissa halpatyövoimaa. Halpatyövoimalla tarkoitetaan edullista työvoimaa, jota voidaan tuoda kotimaahan tai käyttää ulkomailla. Vaatteiden valmistuksessa kankaan eli tekstiilin valmistus ja vaatteen kasaan ompelu tapahtuvat monesti eri tahojen toimesta ja usein myös eri maissa. Jotta reilu kauppa voisi toteutua vaatteen kohdalla, tulee sen tapahtua tuotannon kaikissa vaiheissa. Vaateteollisuudessa reilun kaupan toteutumattomuus näkyy usein halpatyövoimana käytettyjen tekstiilityöntekijöiden oikeuksien laiminlyöntinä jossakin kohtaa tuotantoketjua tai pahimmassa tapauksessa kaikissa.

 

 

Made in -merkintä

 

Vaatteeseen kiinnitetyistä lapuista löytyy pesuohjeiden lisäksi myös made in -merkintä. Made in -merkintä kertoo, missä maassa kyseinen vaate on ommeltu kasaan. Made in -merkintä ei kuitenkaan kerro, missä esimerkiksi vaatteen kangas on valmistettu, tai mistään muustakaan vaatteen valmistuksen vaiheesta. Kuluttaja lukee usein made in -merkinnän perästä maan, kuten Bangladesh, Kiina tai Intia. Näitä maita kutsutaan suuriksi ompelumaiksi. Suurissa ompelumaissakin vaatteita voidaan valmistaa työntekijän oikeuksia kunnioittaen, se on kuitenkin tilaavan yrityksen vastuulla. Koska vastuu on tilaavalla yrityksellä, eivät työntekijöiden oikeudet usein toteudu. (Junttila, 2015)

 

 

Suuret ompelumaat

 

Suuriin ompelumaihin kuuluu muitakin maita kuin Bangladesh, Kiina ja Intia. Näitä muita maita ovat Marokko, Turkki ja Portugali. (Junttila, 2015) Monesti kuulee lauseen ”Onhan se parempi, että heillä on töitä.” sekä lauseen ”Hehän jäävät työttömiksi, jos vaatteita ei enää tuotettaisi näissä maissa.” Ongelma ei ole se, että vaatteita tuotetaan suurissa ompelumaissa vaan se, miten ne tuotetaan. Vaatteita näissä maissa voitaisiin tuottaa myös tekstiilityöntekijöiden oikeuksia kunnioittaen. Se tekisi parhaassa tapauksessa paljon hyvää näille kehittyville ja köyhemmille maille. Tällä hetkellä maissa työskenteleville tekstiilityöläisille, heidän henkiset ja fyysiset työolosuhteensa ovat turvattomat. He ja heidän lapsensa elävät köyhyyden kierteessä eivätkä pääse siitä pois. Työpaikkoja tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Nykyisen järjestelmän ylläpitämä riisto ja köyhyyden kierteen jatkaminen näissä maissa ei ole vaihtoehto. (Nurmi, 2021)

 

 

Tekstiilityöläisten oikeudet

 

Tutkiessa työntekijän oikeuksia, voidaan niitä konkreettisimmin tarkastella työntekijän saamalla palkalla. Kun palkkoja vertailee, hyvä kysymys on, riittääkö palkka elämiseen? Suurissa ompelumaissa työtekijöiden palkka harvemmin riittää. On hyvä huomioida, ettei elämiseen riittävällä palkalla tarkoiteta minimipalkkaa vaan, sitä kuinka hyvin palkka riittää kohtuulliseen elämiseen kyseisessä maassa. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää valmistusmaata Bangladeshia. Bangladeshissa työtekijät saavat Clean Clothes -kampanjan tutkimusten mukaan vain viidenneksen palkasta, joka riittäisi elämiseen. Suurista ompelumaista palkka riittää parhaiten elämiseen Kiinassa, jossa palkka on noin puolet riittävästä. (Junttila, 2015) Tällä hetkellä kaikista vaateteollisuuden työntekijöistä jopa 90 % saa palkkaa, joka on alle kansainvälisen minimipalkan. (Sewport, 2022) Työtekijän saama palkka on vain yksi asia, joka tulee huomioida tarkastellessa työntekijöiden oikeuksia. Työntekijällä on oikeus hyviin työolosuhteisiin sekä oikeudenmukaisiin työsopimuksiin, jossa huomioidaan muun muassa viikkotyöaika ja ylityökorvaukset. Eli oikeudenmukaiset palkat, työolosuhteet, työsopimukset sekä niiden ehdot tulee kaikki ottaa huomioon, kun puhutaan työntekijän oikeuksista. (Junttila, 2015)

 

 

Ihminen ja elämiseen riittävä palkka

 

Elämiseen riittävä palkka ja minimipalkka eivät siis ole sama asia. Monissa maissa minimipalkka tarkoittaa köyhyydessä elämistä. Elämiseen riittävä palkka on yksi tärkeimmistä asioista, johon vaateteollisuudessa tulisi keskittyä tekstiilityöläisten oikeuksissa. Tällä hetkellä on valmisteilla EU:n yritysvastuulaki, joka varmistaisi sen, ettei yritysvastuu olisi enää vapaaehtoista. Ei vielä tiedetä, pitääkö EU:n yritysvastuulaki sisällään vaatimusta elämiseen riittävästä palkasta. ”Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus. Jos yritysvastuulaki tulee ja edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista, silloin sen pitää edellyttää myös elämiseen riittävän palkan maksamista.” kertoo Finnwatchin Sonja Finer. Kenenkään ihmisen ei tulisi joutua elämään nälässä tai pelossa menettää kotinsa. Raha ei tuo onnea, paitsi silloin kun se takaa elämän perusedellytykset. (Nurmi, 2021)

 

 

Yrityksen vastuu ja laki

 

Unelmamaailmassa lakeja ei tarvittaisi, jos kaikki yrityksen pyrkisivät suojelemaan tekstiilityöntekijöiden oikeuksia eli ihmisoikeuksia. Kuitenkaan näistä oikeuksista eivät kaikki yritykset ole kiinnostuneita. Lakeja yritysvastuuseen siis tarvitaan. Näiden lakien tehtävänä on ennaltaehkäistä, korjata ja rankaista yrityksiä ihmisoikeusloukkaus asioissa. Tällaiset lait olisivat meille iso askel kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa, koska ne määrittelisivät vaatebrändeille ihan uudenlaisen pelikentän, jolla toimia. Vaarana on kuitenkin se, että yritysvastuulaki on vasta valmisteilla. Lopputulos yritysvastuulain kohdalla voi olla, että lait jäävät vain valjuiksi kompromissiratkaisuiksi. Opimme juuri tapahtuneesta koronakriisistä sen, että valtiot pystyvät hyvin nopeisiin ja suuriin toimenpiteisiin, jos heillä on vain tahtoa tehdä suuria päätöksiä. Nyt kysymys onkin siinä, nähdäänkö ihmisoikeusloukkaukset tarpeeksi akuutteina kysymyksinä. (Nurmi, 2021)

 

 

Reilua kauppaa tukevat vaatebrändit

 

Tekstiili- ja vaatetusalalta löytyy myös monia esimerkillisiä brändejä, jotka noudattavat reilun kaupan periaatteita. Tunnetuimpia reilua kauppaa tukea brändejä ovat Patagonia, Jack Wolfskin, Nudie Jeans ja Acne Studios. (Good marker tales) Brändejä on näiden lisäksi myös muitakin. Kuitenkin näistä brändeistä haluan nostaa esille Patagonian. Patagonia valmistaa suurimmaksi osaksi ulkoiluvaatteita muun muassa kiipeilyyn, lasketteluun ja surffaamiseen. Patagonia oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, joka omaksui reilun kaupan periaatteiden ja sertifikaattien arvon. Patagonia tekee merkittävästi töitä tukeakseen reilua kauppaa sekä vastuullisuutta maailma laajuisesti. Esimerkiksi Patagonia on antanut, joka vuosi tuotoistaan 1 % ruohonjuuritason voittoa tavoittelemattomille järjestöille, jotka suojelevat luontoa. Patagonia nousi hiljattain uutisotsikoihin, kun sen perustaja Yvon Chouinard antoi koko yrityksensä pois, auttaakseen taistelussa torjua ilmaston muutosta. Tällä hetkellä Patagonian kaikki osakkeet kuuluvat Patagonia Purpose säätiölle sekä Holdfast Collectivelle, joka on voittoa tavoittelematon järjestö, joka omistautunut torjumaan ilmastokriisiä ja suojelemaan ympäristöä. (Patagonia, 2022)

 

 

Miksi tarvitsemme reilua kauppaa?

 

Reilu kauppa parantaa ostajien ja myyjien välistä kauppaa sekä suojaa molempia osapuolia. Kun reilu kauppa toteutuu, tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan oikeudenmukainen korvaus tehdystä työstä. Reilun kaupan tuotteiden valmistuksessa työntekijöitä ei ole hyväksikäytetty tai pakotettu valmistamaan kyseistä tuotetta. Reilun kaupan tukeminen on siis paras tapa edistää maailman mittakaavassa tasa-arvoa ja poistaa köyhyyttä. Reilun kaupan standardeihin kuuluu, jopa sertifikaattien tasolla ympäristön suojeleminen. Reilua kauppaa tukemalla suojelee ihmisten lisäksi myös luontoa. Reilu kauppa varmistaa lainmukaiset ja eettiset työolosuhteet työntekijöille sekä on paras tapa kitkeä lapsityövoiman käyttöä. Reilu kauppa on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys.

 

 

Lähteet:

Fairtrade International. Nettisivu. Luettu 10.10.2022

https://www.fairtrade.net

Good marker tales. What is fair trade and why should we care? Nettisivu. Luettu 16.10.2022 https://goodmakertales.com/what-is-fair-trade-clothing-and-why-should-we-care/

Junttila, J. Vertaa vaatteiden made in -maita. Yle. 19.2.2022. Luettu 16.10.2022

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/vertaa-vaatteiden-made-maita

Nurmi, A. Rakastan ja vihaan vaatteita. S&S. Helsinki. 2021

Patagonia. Nettisivu. Luettu 16.10.2022

https://eu.patagonia.com/gb/en/home/

Sewport. What is fair trade clothing and how is it regulated. Nettisivu. Luettu 16.10.2022

https://sewport.com/learn/fair-trade-clothing

World Fair Trade Organization WFTO. Nettisivu. Luettu 10.10.2022

https://wfto-europe.org

Kommentoi