Johdanto

Tunnistatko itsesi tästä tilanteesta? Sinulla on tehtävä odottamassa suoritusta. Haluat vain saada sen hoidettua pois alta ja pois mielestäsi. Kuitenkin, kun on aika aloittaa tehtävä, huomaatkin itsesi tekemässä kaikkea muuta – siivoamassa asuntoa, soittelemassa kavereille tai täyttämässä päivääsi kaikella pikkupuuhastelulla uskotellen itsellesi, että ”tämän jälkeen aloitan”. Näin kävi allekirjoittaneelle tämän esseen kanssa. Olin varannut koko iltapäivän yhdelle tehtävälle, tälle esseelle. Kohta on ilta, ja olen ruksannut to do-listaltani monta kohtaa, esseeni kuitenkin ollessa yhä vain tyhjä valkoinen Word-tiedosto. Olen siis viettänyt monta tuntia prokrastinoiden, lykäten ainoaa oleellista tehtävääni.

Toinen malliesimerkki prokrastinaatiosta, eli tuttavallisemmin vitkuttelusta, on nukkuminen. Kaikki tietävät unen tärkeyden ihmiselle. Monet haluaisivat nukkua enemmän ja paremmin. Miksi sitten nukkumaanmenoajan koittaessa moni venyttää tätä rentouttavaa koitosta ilman selkeää syytä?

Yleisesti ottaen olen tehokas ihminen. Arvostan tehokkuutta ja koen saavani paljon aikaan lyhyessäkin ajassa. Silti toisinaan sorrun vitkutteluun. Miksi näin tapahtuu ja mikä tähän avuksi?

Miksi vitkuttelemme?

Prokrastinaatio on ilmiö, joka vaivaa lähes kaikkia. Erityisen yleistä se on opiskelijoiden keskuudessa. Cambridgen yliopiston tohtori Itamar Shatz on koonnut artikkelissaan ” Procrastination Statistics: Interesting and Useful Statistics about Procrastination” (Shatz n.d.) useita Yhdysvalloissa tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan 80 % – 95 % korkeakouluopiskelijoista prokrastinoi.

Syitä vitkuttelulle löytyy vielä enemmän, kun meitä vitkuttelijoita. Yleisimmiksi syiksi voisi lukeutua vitkuttelua aiheuttavan tehtävän koettu vaikeus tai epämiellyttävyys. Opiskelumaailmassa epämiellyttävyyttä tehtävässä voi aiheuttaa esimerkiksi kiinnostuksen puute, tai tehtävän kokeminen liian vaikeaksi tai tarpeettomaksi. Itselläni, vaikka nautinkin kirjoittamisesta, kiinnostuksen puute oli pääsyy siihen, miksi vitkuttelin tämän esseen aloittamista. En ollut keksinyt mitään inspiroivaa aihetta. Tästä syystä, sen sijaan, että olisin istunut läppärin ääreen pohtimaan mistä rupean kirjoittamaan, aloin tekemään muita vähemmän ”epämiellyttäviä” ja enemmän kiinnostusta herättäviä tehtäviä.

Mikäli edessä oleva tehtävä koetaan liian vaikeaksi, voi vitkuttelun syynä olla epäonnistumisen pelko. Ihminen saattaa pelätä epäonnistumista tehtävässä niin paljon, että ahdistus johtaa hänet vitkuttelemaan ja välttämään sen aloittamista.

Myös välittömän palkkion houkuttelevuus voi saada ihmisen vitkuttelemaan. *Vielä yksi jakso” tai ”vielä hetki TikTokin selailua” voi hetkellisesti tuntua paljon palkitsevammalta vaihtoehdolta illalla, kuin pään laskeminen tyynyyn.

Prokrastinaation vaikutukset

Prokrastinaatiolla voi olla vakavia vaikutuksia niin henkilökohtaiseen elämään kuin työelämäänkin. Schatz esittelee artikkelissaan tutkimusta, josta ilmenee, että erääseen kyselyyn vastanneista 94 % kokee prokrastinaation vaikuttavan negatiivisesti heidän onnellisuuteensa (Schatz n.d.).

Stressi ja prokrastinaatio kulkevat usein käsi kädessä. Prokrastinaatio voi itsessään aiheuttaa stressiä, mutta stressi voi myös olla prokrastinaation laukaiseva tekijä, kun pelko epäonnistumisesta tai tehtävän vaikeudesta estää meitä aloittamasta sitä. Pahimmillaan tästä johtuva tehtävien lykkääminen voi johtaa deadlinejen kasaantumiseen, niiden missaamiseen ja ammatilliseen tai opinnolliseen epäonnistumiseen. Henkilökohtaisessa elämässä prokrastinaatio voi myös vaikuttaa ihmissuhteisiin ja terveyteen esimerkiksi vähentyneen unenmäärän tai stressistä johtuneen ärtyisyyden vuoksi.

Liikeelämässä prokrastinaatio voi johtaa paikallaan junnaamiseen. Omissa projekteissammekin on helppo jäädä jumiin suunnitteluvaiheeseen, koska haluaa kaiken olevan täydellistä ja kokee ettei omaa vielä tarpeeksi tietoa asiasta x tai y. Todellisuudessa, usein parempi ratkaisu on vain aloittaa tekeminen ja sitten muuttaa suuntaa tarvittaessa, kun konkreettista tietoa on kertynyt tekemällä.

Prokrastinaatio on siis selkeästi vakava ongelma monelle. Mikä siis avuksi?

Havahdu, tunnista ja aloita

Samalla kun mietin mitä konsteja, joita olen itse käyttänyt prokrastinoinnin välttämiseen vertailin niitä löytämääni artikkeliin ”How to Stop Procrastinating” (MindTools n.d.). Ensimmäinen askel prokrastinoinnin estämiseen artikkelin mukaan on havahtua ja tunnistaa prokrastinoivansa (MindTools n.d.). Ensi kerran, kun jätät jonkun tehtävän roikkumaan pidemmäksi aikaa ja alat täyttämään päivääsi pienemmän prioriteetin tehtävillä tai aloitat tehtävän ja yhtäkkiä oletkin tekemässä jotain aivan muuta, on hyvä hetki havahtua ja pohtia vältteletkö ja vitkutteletko tehtävää.

Tärkeää on myös tunnistaa omat pääsyysi vitkuttelulle. Onko tehtävä liian vaikea tai epämiellyttävä? Jos on, niin miksi? Onko tehtävä oikeasti liian vaikea, vai oletko vain liian perfektionisti, joka ei halua aloittaa mitään tehtävää, johon kokee, ettei pysty saamaan täydellistä lopputulosta?

Niin artikkelin, kuin minunkin mielestäni, tärkeintä on aloittaminen (MindTools n.d.). Aloita pienestä. Aseta tavoitteesi pieneksi. Kun rupeat tekemään ja pääset alkuun, huomaatkin nopeasti, että tehtävä onkin edennyt jo huomattavasti enemmän kuin mitä tavoittelitkaan. Niin kävi myös tämän esseen kanssa. Asia, jota vitkuttelin useamman tunnin, olikin maagisesti jo todella hyvällä mallilla, kunhan vain olin päässyt alkuun. Tämä pätee myös liiketoimintaan. Tekemisen aloittaminen, vaikka et omaisi aivan kaikkea mahdollista tietoa ja taitoa jostain asiasta, on parempi lähtökohta, kuin aloittamisen loputtomiin viivyttely. Artikkelissa lainataan Amazonin omistajan Jeff Bezoksen käyttämää ”70 %-sääntöä”, jonka mukaan suurin osa päätöksistä kuuluisikin todennäköisesti tehdä 70 %:lla tiedosta, jota toivoisit omaavasi, koska yleensä jos odotat 90 %:n tietotasoon asti, toimit turhan hitaasti (MindTools n.d.).

Pidemmän mittakaavan vitkutteluun auttaa hyvä suunnittelu, aikataulutus ja organisointi. Jos tiedät deadlinejen lähestyvän, kerää kaikki tekemistä vaativat asiat listalle, varaa niille kalenteristasi aikaa, jolloin paneudut vain niihin asioihin ja hoida homma maaliin. ”Oikean ajan” tai ”oikean fiiliksen” odottaminen saa sinut lykkäämään tehtävääsi niin pitkään, kunnes deadline on jo vastassa ja silloin tehtävä on kuitenkin tehtävä fiiliksestä tai ajasta riippumatta.

Johtopäätökset: kohti prokrastinaation voittamista

Prokrastinaatio on monimutkainen ilmiö, jonka taustalla voi olla useita syitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että sen kontrolloiminen ja minimoiminen on täysin mahdollista. Tietoinen itsetutkiskelu on avain kaikkeen. Kun tunnistat, että prokrastinoit ja tiedostat miksi niin teet, on helpompi lähteä vähentämään sitä.

Valmista jokaiselle sopivaa muottia prokrastinaation lopettamiseen ei ole. Kaikki ovat yksilöitä ja jokaisella yksilöllä toimii eri tavat. Netistä löytyy pilvin pimein eri strategioita, joilla vähentää prokrastinoimista. Oleellista on tunnistaa miten prokrastinaatio vaikuttaa omaan elämään ja tarttua toimeen sen mukaisesti.

Aloita HETI. Ei huomenna, ei tunnin päästä, vaan HETI.

Lähteet

ChatGPT (versio GPT -3.5). OpenAI. Käytetty esseen rakenteen luomiseen 3.4.2024. https://chat.openai.com/

MindTools. n.d. How to Stop Procrastinating. Verkkosivu. Viitattu 3.4.2024. https://www.mindtools.com/a5plzk8/how-to-stop-procrastinating.

Schatz, I. Solving Procrastination. n.d. Procrastination Statistics: Interesting and Useful Statistics about Procrastination. Verkkosivu. Viitattu 3.4.2024. https://solvingprocrastination.com/procrastination-statistics/.