Soluessee: Nea Systä & Juha Kankaanpää

Mitä tunnelmalle tapahtuu, kun sinä saavut paikalle?

Kuka on ollut sinun elämäsi merkittävin vaikuttaja? Mikä sinussa muuttui tämän kohtaamisen jälkeen ja miksi?

Oletko tullut Proakatemialle oppimaan ja kehittymään?

Minkälaisen kuvan annat itsestäsi ympärillä olevalle verkostolle juuri nyt? Edesauttaako oma asenteesi sinua kehittymään ja oppimaan, vai viekö se sinua syvemmälle omaa kuplaasi?

Penkiltä pelikentälle – Vellihousuista voittajia, mutta miten?

Mitä ihmiset tiimeistä muistavat? No tunnelman tietenkin! Jos asettuisit itse toimeksiantajan, yhteistyökumppanin tai asiakkaan rooliin, niin on hyvä pohtia, tekisitkö itse kauppaa yrityksesi kanssa? Onko hyvä ja motivoitunut tunnelma aistittavissa jo kauas? Onko tunnelma sellainen, että se välittyy ja saa asiakkaan pysähtymään juuri teidän kanssanne keskustellakseen? Jos ei, niin olisiko tässä riittävä motivointikeino siihen, että tunnelmalle on tehtävä jotain, jotta kauppa käy! Ihmiset eivät muista sanoja tai tekoja, mutta takuuvarmasti muistavat sen tunteen, jonka tilanteesta ovat saaneet. (Rantanen 2018, 17.) Yllä on esitetty muutamia kysymyksiä, mitä on silloin tällöin hyvä kysyä itseltä ja ehkäpä myös tiimikavereilta. Ne voivat avartaa omaa ajattelua ja saada pohtimaan, mitä omassa tai tiimikavereiden toiminnassa voisi kehittää, jotta tiimi kehittyisi ja asiakaskokemukset olisivat timanttisia. Olemme keränneet esseeseemme pohdintaa ja tiukkaa faktaa motivaatiosta sekä itseohjautuvuudesta johtamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Mikäli koet, että tiimijohtaminen on lähellä sydäntäsi, suosittelemme lukemaan läpi meidän näkemyksemme asiasta sekä ammattilaisten vinkit lähteineen päivineen.

Motivaation johtaminen

Suurin ihmisen voimavaroista on todennäköisesti motivaatio. Sisäisesti motivoituneena ihmisellä on energiaa nähdä kovasti vaivaa jonkin pitempiaikaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Mitä voimakkaampi motivaatio on, sitä enemmän ihmisellä on energiaa kahlata läpi haastavammistakin tehtävistä ja suoriutua niistä paremmin. (Westerlund 2019, 162.)

Sisäiseen motivaatioon on mahdollista vaikuttaa. Itseohjautuvuusteorian mukaan, ihmisillä on perustarpeita, joita vahvistamalla voidaan kasvattaa sisäistä motivaatiota. Näistä ensimmäinen on oman kyvykkyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä onnistumisen kokemuksia (teot) ja kannustusta (sanat). Toisena on omaehtoisuuden vahvistaminen, joka tarkoittaa sitä, että tiimit saavat itse määritellä lähes kaikesta tiimin sisäisistä asioista ja tehdä päätöksiä ilman aikaa vieviä varmistuksia ylemmältä taholta. Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä on yhteisöön kuulumisen vahvistaminen. Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä ominaisuus jo lapsille. Tiimeissä on huomattavasti helpompi lähteä työskentelemään, kun ihmiset tuntevat olevansa osa yhteisöä ja tiimiä. Tällöin tiimiläisten olemassaololle löytyy helpommin merkitys ja silloin kokemusta on myös helpompi vahvistaa. (Savaspuro 2019, 27–28.) Yksi sisäiseen motivaatioon vahvasti vaikuttava tekijä on ihmisen itseluottamus ja -tuntemus. On hyvä tiedostaa omat heikkoudet sekä vahvuudet, sillä niiden tiedostaminen ja ymmärtäminen on itsensä kehittämisen lähtökohta. Minä-käsityksen ollessa kirkkaana mielessä, on huomattavasti helpompi olla oma itsensä heikkouksine sekä vahvuuksineen. Omia vahvuuksia olemmekin arvioineet sekä yksilötasolla että tiimissä. Tästä on hyötyä molemmille osapuolille. Näemme, että on tarpeellista käydä tätä keskustelua läpi, tasaisin väliajoin. Omia vahvuuksiaan on hyvä peilata tiimissä vaadittaviin taitoihin. Tällä tavoin epävarmemmatkin yksilöt voivat löytää merkityksen tekemiseen sekä saada luoton kipinän omaan tekemiseensä. Onnistumisen kokemuksista on tärkeää keskustella ja positiivista pystyvyyttä on hyvä korostaa eri tilanteissa yksilön itseluottamuksen vahvistamiseksi. Onnistuneen suorituksen jälkeen on järkevää kysyä, miksi tiimiläinen koki onnistuvansa ja mitkä tekijät johtivat siihen, jotta onnistumisen elementit voi hyödyntää myös jatkossa. (Westerlund 2019, 173–175.)

Itseohjautuvuus

Nyrkkisäännöt itseohjautuvuuden tukemiseen tiimissä (Savaspuro 2019, 161–167; Hiila, Tukiainen & Hakola 2019, 184–185):

1. Realististen tavoitteiden asettaminen yksilötasolla sekä roolien jako. Näin selvitetään, missä yksilö kaipaa apua ja tukea ja kuinka itseohjautuvuutta voidaan parantaa. Tavoitteiden lisäksi voidaan kysyä: ”missä olet hyvä?” ja kertoa myös, missä asioissa yksilöltä kaivataan kehittymistä. Jokaisen on osattava hallita oman työn tekemistä, jotta tiimi toimii. Jokaisen yksilön tulee ymmärtää oma arvonsa tiimissä sekä hahmotettava töiden priorisointi ja aikataulutus. Kun roolit ovat tiimeissä selkeät, jokainen tiimiläinen tietää, mitä ollaan tekemässä ja keltä voi tarvittaessa kysyä apua.
2. Ilmaistaan, että jokaisen yksilön mielipiteellä on arvoa ja heitä kuunnellaan. Luodaan ilmapiiri, jossa on luottamusta! Näin voidaan saada yksilöiden luottamus myös omaan tekemiseen ja osaamiseen kohoamaan. Itseohjautuvissa tiimeissä on pakko kommunikoida, jotta työt sujuvat.
3. Virheiden ansioista olemme parempia opiskelijoita sekä tiimiläisiä. Mokaaminen on ok ja se tulee myös avoimesti osoittaa.
4. Kulttuuri=ihmiset, muuttuva kulttuuri=muuttuvat ihmiset. Varmista, että muutoksella tai muuttumisella on väliä ja siitä seuraa positiivinen vaikutus.
5. Jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, asenteestaan, työn tekemisestä, aikatauluistaan sekä käyttäytymisestään. Voit joko olla motivoitunut ja tuoda positiivista energiaa tiimiin, tai voit tartuttaa negatiivisuutesi muihin, your choice! Tiimin ilmapiiri on jokaisen tiimiläisen vastuulla, ei vain muutamien henkilöiden.
6. Tee muutoksesta arkipäivää: toista miksi muutosta tehdään ja muistuttele, mitä se kaikilta vaatii. Vaikka joku nillittäisi, että asia on käyty läpi, niin toista ja muistuttele asiasta silti. Osalla sisäistäminen vie enemmän aikaa kuin toisilta.
7. Tunnista oikeat ongelmat: lue rivien välistä ja kysy suoraan. Luottamus + psykologinen turvallisuus= itseohjautuvuus.
8. Anna rakentavaa palautetta pinttyneistä ajatusmalleista ja tutki myös omaa ajatteluasi. Ajattele miten ajattelet ja ymmärrä miten muut ajattelevat, mitä ajattelevat. Selkeää, eikö vaan?
9. Muista kritisoida ja haastaa, kun sille on aihetta. Toisin sanoen, uskalla avata suusi silloin, kun sille on tarve.
10. Hitot titteleistä. Voit aivan hyvin olla itseohjautuva, vaikka kukaan ei sitä sinulta vaatisikaan. Priorisoi, hallitse aikaasi ja opettele johtamaan itseäsi, jotta voit johtaa muita.

”Innostus tarttuu, mutta vitutus jää kiinni” (Savaspuro 2019, 163).

Miten siis voimme kehittää itseohjautuvuutta tiimeissä? Ensimmäinen ja tärkein asia on luottamuksen rakentaminen. Ilman luottamusta on turha odottaa, että itseohjautuvuus syntyisi kuin taikaiskusta ja ihmiset motivoitumat tekemään asioita tiimin eteen. Itseohjautuvuus vaatii tiimiläisiltä paljon. Kaikille itseohjautuva yritys ei vaan toimi, mutta olemme kuitenkin yhdessä vastuussa siitä, että jokainen pyrkii olemaan aktiivinen ja edistämään tiiminsä toimintaa. Vapaamatkustaminen saattaa onnistua peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa ja mahdollisesti vielä ammattikorkeakoulussakin osittain, mutta Proakatemialla olemme vastuussa itsemme lisäksi myös omista tiimin jäsenistämme. Vanha sanonta ”joukkue on yhtä vahva kuin sen heikoin pelaaja”, pitää erittäin hyvin paikkaansa Proakatemialla. Itseohjautuvuus ei sovi sellaiselle johtajalle, joka pelkää kontrollin menettämistä. Itseohjautuvuus vaatii siis luottamusta puolin ja toisin. Itseohjautuva tiimi ei odota, että sille annetaan tehtäviä ja kysyy ensimmäisen tehtävän valmistuttua, että mitä seuraavaksi? Itseohjautuva tiimi osaa organisoida, kysyä, priorisoida ja hallita aikaansa ilman, että joku on koko ajan käskyttämässä. Itseohjautuvuus vaatii ajattelua ja rohkeutta tehdä asioita ilman varmistelua. Toki tiimeissä on paljon asioita, joista tarvitsee ja on hyväkin yhdessä keskustella. Pääosin arki kuitenkin koostuu pienistä tehtävistä, joista jokainen voi suoriutua asiaa varmistelematta ja siihen tilanteeseen ainakin tähdätään. Jos et osaa, kysy! Keneltäkään opiskelijalta ei varmasti odoteta yhtään sen enempää, kuin mihin jokainen yksilö on valmis. On kuitenkin huomattavissa, että olettamukset ja väärät uskomukset ovat luoneet odotuksia yksilötasolla ja tämä uuvuttaa. Yksilöt luovat itselleen vertailun ja väärien olettamusten kautta täysin epärealistisia odotuksia ja väsähtävät. Avoimella keskustelulla, tavoitteiden ja odotusten läpikäymisellä sekä osaamattomuudesta kertomalla voidaan edetä kohti itseohjautuvuutta. Proakatemialla meillä on se etu, että tyhmiä kysymyksiä saa kysyä ja pääosin niitä voi kysyä keneltä tahansa. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että uskaltaa kysyä! On hyvä muistaa, että moni muukin saattaa painia samojen kysymysten äärellä. Parhaimmassa tapauksessa kysymyksestä saadaan aikaan jotakin yhteisöllistä, esimerkiksi paja aiheen ympärille, joten suut auki reippaasti!

Tiimityö

Parhaat oppimistulokset saadaan tekemällä yhdessä. Tiimissä on aina enemmän tietoa ja älyä kuin yhdessä ihmisessä. Oppiminen vuorovaikutuksessa on tietenkin hitaampaa, kuin se, että joku osaava hoitaisi työt pois alta. Tällöin ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa oppiminen ja kehittyminen jämähtää. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että tiimi ei opi eikä kehity. Kuinka usein kysyt itseltäsi, miten innostat itseäsi? Entä muita? Tiimeissä on korostettava yhteistyötä ja sen voimaa, ei yksilösuorituksia. Yhteisöllisen vuorovaikutuskulttuurin eteen on tehtävä töitä. Asenne on se, joka ratkaisee. Mahdollisuudet oppimiseen ja kehittymiseen kumpuavat hyvästä ja rohkeasta asenteesta, ei niinkään luonteenpiirteistä tai lahjakkuuksista. Palkitseminen ja kehut ovat hyvästä, mutta pitäisikö Proakatemialla korostaa vielä enemmän tiimien onnistumisia ja tiimien sisällä nostaa enemmänkin yhteisiä onnistumisia esiin, kuin vain yksilöiden panosta? Oletko kokenut lapsena, että sinua on palkittu enemmän lahjakkuudesta ja älystä kuin yrittämisestä ja sinnikkyydestä? Siinä voi olla yksi avaintekijä siihen, kuinka itseohjautuva tänä päivänä olet. Jos vastasit ensimmäisenä mainitun vaihtoehdon, niin onneksi asialle voi kuitenkin tehdä jotain! Jokaisella meillä on oikeus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. (Savaspuro 2019, 142–143.) Tiimin innostumista voi yrittää kasvattaa luomalla innostavia tavoitteita yhdessä ja erikseen. Jokaisen yksilön unelmat ja haaveet ovat varmasti linkitettävissä tiimin yhteisiin tavoitteisiin!

Kuva 1. Ryhmän innostumisen kierre (Ristikangas & Ristikangas 2013, 235).

Tulevaisuuden työ vaatii entistä enemmän tiimipelaamista ja omien ajatusten aktiivista haastamista. Omassa kuplassa oleilu, omaan napaan tuijottelu ja omista ajatuksista kiinni pitäminen ovat niitä asioita, jotka saavat ihmiset jumittumaan paikoilleen. Menestyminen nykymaailmassa vaatii muita ihmisiä. Mieti siis, millaisen kuvan annat itsestäsi juuri tänään ihmisille ympärilläsi. Mikä on oman käyttäytymisesi, motivaatiosi sekä puheidesi arvo kanssaihmisten keskuudessa juuri nyt? (Savaspuro 2019, 174.)

Väännetäänpä vielä rautalangasta…

Ihan ensimmäinen tekijä, josta kaikki lähtee liikkeelle, on yksilön sisäinen motivaatio ja tahto oppia asioita. Oikein asennoitumalla on mahdollisuus oppia kaikenlaisissa tilanteissa. Siihen pitää vain antaa mahdollisuus. Kun mukaan saadaan itseluottamusta tuomaan rohkeutta tekemiseen, pääsee oppimisessa ihan eri tasolle. Yksilön kannalta suuressa osassa on oppia ottamaan vastuuta tekemisestään ja muuttaa pelkät puheet teoiksi. Kun edellä mainittuihin saadaan liitettyä mukaan vielä oikeanlainen suoritustunne tai flowtila, oppimisen merkitys ja syvyys korostuvat. (Westerlund 2019, 158.)

Itsetuntemus ja sen kehittäminen ovat suuressa roolissa, jotta yksilö osaa johtaa itseään ja sitä kautta toimia autonomisesti. Välillä on hyvä pysähtyä kirkastamaan omia ajatuksiaan miettimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä oikeastaan haluan elämältä? Miten suhtaudun muihin ihmisiin ja erilaisiin tilanteisiin? Hahmotanko, miltä elämän iso kuva näyttää? Mitkä ovat vahvuuksiani, entä heikkouteni? Millaisia voimavaroja minulla on käytettävänä?  Milloin olen parhaimmillani? Olenko luotettava? Kuka minä olen? Reflektoimalla näitä asioita ja keskustelemalla niistä ystävien tai valmentajan kanssa, hahmottaa omat voimavaransa ja käyttäytymisen muita kohtaan. (Westerlund 2019, 159–160.) Ilman reflektointia saattaa kulkea pitkiäkin aikoja sumussa huomaamatta, ettei olekaan tilanteen tasalla ja hetkeen tarttumisesta tulee vaikeaa. Ihmisen henkinen kasvu antaa perustan kehittymiselle ja oppimiselle. Sama koskee johtamista työelämässä. (Westerlund 2019, 125.)

LÄHTEET:

Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma-Kustannus.

Rantanen, M. 2018. Tunnelmajohtaja. Helsinki: Alma Talent Oy.

Savaspuro, M. 2019. Itseohjautuvuus tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kertonut, miten sellainen ollaan. Helsinki: Alma Talent Oy.

Westerlund, E. & Tuppurainen, M. 2019. Erkka – Elämän peliä. Valmentava johtaminen. 2. painos. Helsinki: Fitra Oy Ab.