Tampere
22 May, Wednesday
5° C

Proakatemian esseepankki

Parempi hyvin haukuttu kuin huonosti kehuttu



Kirjoittanut: Annika Riepula - tiimistä Ropina.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Suoraa palautetta
keskustele ja kehity
Minna Oulasmaa
Mika Pesonen
Tommi Lindholm
Jari Salminen
Riikka Pajunen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

 

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on meille arkipäivää. Saamme ja annamme palautetta jatkuvasti niin tietoisesti kuin myös tiedostamattomasti. Hyvän palautteen antaminen on arvokasta ja voi hyvin muotoiltuna johtaa uskomattomiin lopputuloksiin. Sama pätee myös toisinpäin, ellemme osaa tuoda asiamme esille rakentavasti ja hienovaraisesti, saattaa töksäyttelymme järkyttää vastapuolta peruuttamattomalla tavalla.  Myös palautteen vastaanottajalla on omat vastuunsa, Palaute on opittava ottamaan vastaan ja sitä pitää myös osata käsitellä ja tutkia. Palautteen tavoitteena on saada aikaan kehitystä, jolloin vastaanottajan vastuulle jää myöskin palautteesta oppiminen ja tätä kautta oman toiminnan parantaminen. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja myös palautteen antamista ja vastaanottamista on harjoiteltava. Aihe kiinnostaa minua valtavasti, ja koen hyvän palautteen annon hyvin tärkeäksi. Ennen kuin aloitin opinnot pro-akatemialla, ajattelin olevani hyvä antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Kuluneen vuoden aikana olen kuitenkin oppinut, että minulla on kummallakin osa-alueella vielä paljon opittavaa. Tavoitteenani on lisätä ymmärrystä siitä, kuinka paljon palautteen antamisella ja vastaanottamisella on merkitystä. Toivon että tämä essee saa sinut miettimään omia taitojasi palautteen antajana ja vastaanottajana. 

 

 

Mitä palaute on? 

 

Kun ajattelemme palautteen antamista mieleemme tulevat kehitys keskustelut ja hetket, joissa pysähdymme kertomaan toiselle, mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Ajattelemme palautteen olevan sanallista kommunikointia, emmekä useinkaan mieti kuinka laajasta asiasta onkaan kyse. Annamme ja saamme palautetta jatkuvasti myös sanattomasti ja usein huomaamattammekin. Tommi Lindholmin kirjassa keskustele ja kehity (2012) puhuttiin siitä, kuinka laajasta kokonaisuudesta palautteen annossa oikeastaan onkaan kyse. Lindholm kirjoittaa, että myös ilmeemme, eleemme ja asentomme antavat vastapuolelle palautetta. Lisäksi pukeutumisella, tilankäytöllä ja ajankäytöllä viestimme sekä annamme palautetta- arvostetaanko aikaasi olemalla ajoissa vai annetaanko sinun odotella myöhästyessä. Kyseessä on siis hyvin laaja kokonaisuus, jonka hallitseminen ei ole aina helppoa. Palautteen antoa ja vastaanottamista on hyvä harjoitella ja koenkin että meillä on täällä akatemialla tähän loistavat mahdollisuudet. 

 

 

Hyvän palautteen antaminen 

 

Oulasmaa kirjoittaa kirjassaan suoraa palautetta (2023), että lähes jokainen meistä toivoo saavansa toiminnastaan hyvää ja suoraa palautetta. Mutta mitä hyvä palaute todellisuudessa on. Se ei ole pelkästään ryöppy positiivisia asioita, ja ylistystä siitä mikä meni hyvin. Vaan sillä tarkoitetaan pikemminkin palautetta, joka on muotoiltu rakentavasti ja johon on sisällytetty sekä positiivia asioita että myös asioita, joissa meillä olisi kehitettävä. Hyvä palaute on ennen kaikkea aitoa, rehellistä ja ystävällistä mutta samalla kriittistä. Se antaa vastaanottajalle selkeän kuvan siitä, missä hän onnistuu ja missä on vielä parantamisen varaa. Sen tavoitteena on saada aikaan kehitystä sekä tietenkin lisätä motivaatiota ja sitoutumista. Parhaimmillaan hyvä palaute vahvistaa itsetuntoa sekä edistää oppimista ja kehitystä. (Lindholm 2012.) 

 

 

Palautteen vastaanottaminen 

 

Osaatko vastaanottaa kehun, kiitoksen tai kehittävän palautteen vai kuulutko niihin, jotka torjuvat sen tokaisten jotain tyyliin: “No eihän se ollut mitään…Tämähän oli nyt vain tällainen pikkujuttu…?” Onko negatiivisen palautteen kuuleminen sinulle vaikea vai pystytkö seisomaan selkä suorana kuuntelemassa palautteen antajaa.  Kun joku antaa rakentavaa palautetta, hän on yleensä miettinyt asiaa jo hetken ja asia on hänelle todennäköisesti merkityksellinen. On siis palautteen antajan väheksymistä torjua palaute itsesi vähätellyllä tai korvien sulkemisella. (Lindholm 2012.) Se miten ottaa palautteen vastaan, kertoo palautteen antajalle paljonkin siitä, millä mielellä olet palautetta vastaanottamassa. Jos itsetuntosi on hyvä ja sinulla on palava tahto kehittyä, on palautteen vastaanottaminen ja kiitoksen sanominen huomattavasti helpompaa. Suosittelenkin harjoittelemaan kiittämistä ja kuuntelemista. Rakentavan palautteen antaja tahto yleensä aina parastasi, joten ota palaute vastaan rauhassa ja kunnioittavasti. Palauteen tarkoitus on aina kehittää, joten kiinnitä huomiota siihen mitä olet tehnyt hyvin ja mitä voit tehdä ensi kerralla paremmin.  

 

 

Palautteen vaikutukset 

 

Niin kuin olen jo todennut palautteen annolla on aina seuraamuksensa. Siksi onkin hyvin tärkeää olla tietoinen siitä millaiset vaikutukset sanomisillamme voi olla palautteen vastaanottajaan. seuraamukset voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia palautteen antotavasta sekä vastaanottotavasta riippuen. Hyvin annettu palaute voi kohottaa motivaatiotamme sekä edistää oppimistamme ja kehittymistämme. Se myös antaa meille uskoa omiin kykyihimme ja rohkaisua jatkamaan toimintaamme. Toisaalta taas hätäisesti ja ajattelemattomasti annettu palaute voi aiheuttaa takapakkia ja vahingoittaa itsetuntoa. Esimerkiksi opiskelija, joka saa valmentajaltaan kannustavaa palautetta toiminnastaan, voi tuntea itsensä innostuneemmaksi ja sitoutuneemmaksi opintoihinsa, mikä johtaa parempiin suorituksiin tulevaisuudessa. Kun taas huono palaute, joka on epäasiallista tai huonosti perusteltua, voi murskata itsetuntoamme ja vähentää motivaatiotamme. Jos sama opiskelija saisi hyvän palautteen sijaan kritiikkiä, joka on esitetty tökerösti ilman mitään ehdotuksia toiminnan parantamisesta, saattaa opiskelija tuntea olonsa arvottomaksi, jolloin opiskelumotivaatio saattaa tippua. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on antaa palaute tavalla, joka tukee vastaanottajan kasvua ja kehitystä. 

 

 

Miten antaa hyvää palautetta?

 

Hyvän palautteen antaminen vaatii taitoa ja harkintaa. Palautteen antoon kannattaa valmistautua etukäteen. Suosittelen miettimään muun muassa sitä onko palautteen vastaanottaja valmis palautteeseen, jonka aiot hänelle antaa. Myös tapa, paikka ja aika kannattaa valita tarkkaan. Tilannetajulla on tässäkin valtava rooli. Joskus palaute kannattaa antaa heti tapahtuma hetkellä, mutta aina se ei ole järkevää. Lindholm (2012) kirjoittaa, että hyvä suhde positiivisen ja korjaavan palautteen välillä on kolmen suhde yhteen. Yhtä korjaavaa palautetta kohden olisi hyvä antaa kolme myönteistä palautetta. Suhdeluvut herättävät paljon mielipeiteitä ja suosittelenkin siis miettimään itse tilanne kohtaisesti, miten palautteen haluaa tuoda esille. Tärkeintä on, että palaute on aitoa ja konkreettista. Positiivisia kliseitä ei siis kannata alkaa keksimään väkisin. Palautteenanto hetkellä on hyvä pyrkiä avoimeen ja rohkaisevaan dialogiin joka lopulta johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Pyri luomaan luonteva ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä vahvuudet että kehityskohteet käsitellään rakentavasti. Kannustava ja motivoiva palaute auttaa yksilöitä tunnistamaan omat onnistumisensa ja kehityskohteensa. Se on taas avain jatkuvalle kasvulle ja itseymmärrykselle. Jos haluat kehittyä palautteen antajana, suosittelen miettimään muun muassa sitä, miten palautteen antaminen on sinulle luontevinta. Mikä auttaa sinua huomaamaan tiimin vahvuudet helpoimmin ja miten suhtaudut tiimin onnistumisiin sekä epäonnistumisiin.  

 

 

Johtopäätökset 

 

Niin kuin olemmekin jo huomanneet palautteen antamien ja vastaanottamien on hyvin keskeisessä roolissa, kun puhutaan yksilön kehityksestä. On tärkeää tiedostaa kuinka suuri vaikutus palautteen vastaanottajalle voi olla sillä, miten palautteen tuot julki. Toivonkin että pysähdyt miettimään näitä asioita omassa elämässään ja lopulta soveltaa oppimaansa käytäntöön. Oulasmaa kirjoittaa kirjassaan (2023) että, oikein käytettynä palaute on voimakas työkalu, joka tukee kasvua ja kehitystä. Se muuttaa luulemisen ja olettamisen tiedoksi ja ymmärrykseksi, mikä on perusta jatkuvalle parantamiselle ja oppimiselle. Uskon että palautteen avulla voimme yhdessä rakentaa ympäristön, jossa jokainen voi kehittyä parhaaksi versioksi itsestään. 

 

 

Lähteet: 

 

 ChatGPT4. 2023. Hyödynsin rakenteen muodostamisessa. Viitattu 22.3.2024 

Oulasmaa, M & Pesonen, M. 2023. Suoraa palautetta! Viisaan keskustelun käsikirja. Alma talent. 

Lindholm, T & Pajunen, R & Salminen, J. 2012. Keskustele ja kehity. Helsinki. J-IMPACT. 

Kommentoi