Tampere
21 May, Tuesday
11° C

Proakatemian esseepankki

Palvelumuotoilun palasia



Kirjoittanut: Sami Uusikumpu - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kehitä kokeillen - Organisaation käsikirja
Lotta Hassi, Sami Paju & Reetta Maila
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Palvelumuotoilun palasia

Johdanto

Palvelumuotoilua konkreettisilla kokeiluilla ja testauksilla. Palvelumuotoilun kurssilla olemme päässeet käsiksi konkreettisiin esimerkkeihin ja ymmärrämme nyt paremmin, kuinka sitä voidaan hyödyntää. Olemme kokeilleet tehdä oman prototyypin, ja testanneet sitä. Esseeseen halusimme enemmän konkreettisia esimerkkejä palvelumuotoilusta ja jopa siitä, kuinka itse olemme sitä jo tähän mennessä hyödyntäneet. Tässä esseessä halusimme tuoda esille monia erilaisia lähteitä pohjautuen omiin kokemuksiimme. Jätimme palvelumuotoilun ideologiaa välistä ja nostimme lyhyesti konkreettisia esimerkkejä ja perehdyimme enemmän prosessin etenemiseen.

Käsittelemme pitkälti palvelumuotoilun prosessia alusta loppuun, sekä sen hyötyjä. Viimeisenä halusimme nostaa ajatusta siitä, kuinka usein työpaikoilla työntekijät ovat tyytymättömiä. Voidaan aina todeta muutoksen olevan paikallaan, mutta palvelumuotoilu on keskeisessä roolissa ihan työntekijöillekin. Voisimmeko kehittää palvelumuotoilua siten, että työntekijät hyötyisivät siitä asiakkaiden lisäksi? Voisimmeko helpottaa arkeamme palvelumuotoilun avulla?

Kokeilemalla kehittämisen prosessi

Ensimmäiseksi määritetään tavoite. Käyttäkäämme tässä esimerkkinä haikailu vanhojen urapolkujen perään sekä tyytymättömyys nykyiseen työpaikkaansa. Mitä haluamme lopputulemalta? Haluamme hyvinvoivia työssäkäyviä ihmisiä, jotka nauttivat työstään.

Seuraavana vuorossa on tarve. Työpaikoilla mahdolliset poissaolot sekä heikko työmotivaatio tulee huomattavasti vähenemään, kun työntekijä kokee työnsä merkittävänä sekä hänellemahdollistetaan kehittyminen urapolulla.

Takana päin on ongelmaympäristö, josta seuraava askel on kehitettävät ideat. Tämän avulla siirrytään ratkaisuympäristöön, jonka tarkoituksena on viedä käytäntöön kehittävät ideat kokeilujen avulla. Viimeisenä kokeilemalla kehittämisen prosessissa on lopputulos. Tämä voi olla haluttu lopputulema, tai päinvastoin. Mikäli lopputulos ei tuota haluttua tulosta, palataan takaisin kehittävät ideat vaiheeseen ja lähdetään jalostamaan uutta keinoa tavoitteeseen pääsemiseksi.

(Hassi, Paju, Maila 2015, s.37)

Prototyyppejä

Prototyyppi on konkreettinen oppimisen apuväline. Sen tarkoituksena on löytää mahdolliset kehityskohteet ideasta, tuotteesta tai palvelusta.

Prototyypissä yhdistyy kolme kysymystä:

1. Mikä on se asia, josta pyrimme prototyypin avulla oppimaan?
2. Miten prototyyppi auttaa koehenkilöä kokemaan tämän asian?
3. Miten prototyyppi auttaa meitä kehittäjiä ymmärtämään näitä asioita paremmin?

‘’Visualisointi on yksinkertainen tapa konkretisoida kehitettävä idea’’ (Hassi, Paju, Maila 2015, s. 136). Visuaalinen keino on monelle helpoin tapa lähteä käsittelemään ideaa ja kuvien avulla ihmisten välille syntyy helpommin yhteisymmärrys, mistä puhutaan. Visuaalinen prototyyppi voi olla kaavio, video, animaatio, malli, kuvitus tai tarina.

‘’Skenaariot ovat hypoteettisia tai haastatteluihin perustuvia kuvauksia, joiden avulla voidaan esittää, miten asiat olisivat, jos ne ratkaistaisiin jollain tietyllä tavalla’’ (Hassi, Paju, Maila 2015, s.138). Skenaariot voivat esiintyä tarinankerronnan kautta, kuten näytelminä. Piirroksia sekä kollaaseja pystytään myös hyödyntämään prototyypissä, jonka tarkoituksena on skenaarion avulla näyttää miltä lopputuleman tulisi näyttää.

‘’Prosessi- ja järjestelmäkuvaukset auttavat konkretisoimaan ja selkeyttämään kehitettäviä ideoita ja ratkaisuehdotuksia järjestelmällisesti’’ (Hassi, Paju, Maila 2015, s.146). Tässä hyvänä esimerkkinä toimii palvelupolku. Palvelupolku perustuu asiakkaan kokemuksen palvelun tai tuotteen käytössä. Mitä tapahtuu asiakkaalle ennen palvelua tai tuotetta, sen aikana sekä sen jälkeen.

Digitaalisiin prototyyppeihin kuuluu aloitussivu, digitaalinen käyttöliittymäprototyyppi sekä videoprototyyppi. Aloitussivun tarkoituksena on selvittää, onko kohderyhmä kiinnostunut kyseisestä aiheesta, tuotteesta tai palvelusta. Tämä on tehokas ja yksinkertainen tapa luoda ensikontakti, joka voi myöhemmässä vaiheessa johtaa syvällisempään asiakaskohtaamiseen. ‘’Digitaalisen käyttöliittymäprototyypillä voidaan testata tuotteen tai palvelun kestävyyttä’’ (Hassi, Paju, Maila 2015, s. 150). Kyseinen prototyyppi pystytään tekemään tietokoneen tai matkapuhelimen avulla. Verkkopalvelu tai sovellus konkretisoi idean nopeasti ja asiakas pystyy itse arvioimaan käyttöliittymää ja sen tarjoamaa palvelua. Videoprototyypillä pystytään kuvailemaan, millainen maailma olisi, mikäli esittelyssä oleva tuote tai palvelu olisi jo olemassa. Videoprototyypin avulla pystytään nopeasti selvittämään mahdollisia kehityskohteita sekä ovatko ihmiset kiinnostuneita tarjottavasta ratkaisusta.

Esine oppimisen välineenä on toimiva sekä edullinen ja sen tarkoituksena onkin tuottaa pienimmällä mahdollisella investoinnilla suurimpaan mahdolliseen oppimiseen. Prototyypin on tarkoitus olla mahdollisimman realistinen, jotta sitä pystytään testaamaan ja sen toimivuutta on mahdollista arvioida.

Tilaa on mahdollista hyödyntää oppimisen välineenä ja näin ollen prototyyppinä. Jotta palvelun toimivuus olisi optimaalinen, on tilan merkitys suuri. Prototyypin testaus onnistuu lavastetussa tilassa, jonka tarkoituksena on paljastaa sen toimivat ominaisuudet sekä kehityksen kohteet. Toinen mahdollinen keino käyttää tilaa oppimisen välineenä, on hyödyntää pop-up-kauppaa. Väliaikaisessa vähittäismyyntitilassa on mahdollista testata myymälätilan toimivuutta sekä potentiaalisten tuotteiden toimivuutta.

Reflektio

‘’Onnistunut reflektio hyödyntää kokeilujen synnyttämää tietoa mahdollisimman tehokkaasti’’ (Hassi, Paju, Maila 2015, s. 176). Jotta pystytään suorittamaan mahdollisimman onnistunut reflektio, tarvitaan tähän avuksi positiivista palautetta, joka sisältää asioita, joita koehenkilö piti toimivina. Rakentavaa kritiikkiä, josta tulee ilmi yksityiskohtia, joita tulisi parantaa. Kysymyksiä, joita syntyi kokeilun aikana, sekä kokeilusta syntyneitä ideoita ja tuoreita ajatuksia.

(Hassi, Paju, Maila 2015, s.101)

Yllä oleva kuva näyttää meille kuvailuasteleman, jonka avulla päästään haluttuun lopputulokseen. Palautteen keräämisen jälkeen, toimiva reflektio rakentuu kolmen kysymyksen ympärille:

1. Mitä palautetta, havaintoja sekä tietoa syntyi kokeilun aikana?
2. Mitä nämä merkitsevät kehitettävän idean kannalta?
3. Miten tämän kokeilun jälkeinen uusi ymmärrys kehitettävästä ideasta vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tulisi tehdä?

Yritysvierailu toimistosissit

Ryhmämme Sami oli korvaamassa luennon käymällä yritysvierailulla Toimistosissien toimistolla. Toimistosissit ovat tapahtuma-alan ja assistenttiverkostoalan yritys, joka toimii pääosin pk-seudulla. Sami kävi vierailemassa siellä juuri ennen Flyynan omaa tapahtumaamme 17.3 ja sain vielä hyviä vinkkejä tapahtumaan. Hän vierailusta samoja oppeja, mitä Hilma Kivelän opinnäytetyössä  onnistuneen tapahtuman järjestäminen palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilu on tapahtuma-alan yksi tärkeimmistä työkaluista. Tapahtumia järjestäessä täytyy tietää, millaisia tapahtumia ihmiset haluavat ja sen takia tarvitsee tehdä taustatyötä, kuten haastatella ihmisiä ja tehdä kyselyjä. Näistä saadulla faktalla voi suunnitella tapahtumista paremmin sopivaksi kohderyhmälle ja kiinnostavammaksi (Onnistuneen tapahtuman järjestäminen palvelumuotoilun avulla, H. Kivelä, 2022). Tapahtuman jälkeen palvelumuotoilu on edelleen todella tärkeää, on hyvä kerätä mielipiteitä tapahtuman kulusta ja miten tapahtuma ylipäätänsä meni?

Sami sai kuulla toimistosissien uuden tavan kehittää tapahtumaa kokeilemalla ihan uutta konseptia tapahtuman sisäll. Nyt jälkeenpäin hän kuuli, että kokeilu tuotti tulosta ja oli menestys. Tästä Sami sai idean mieleen kokeilla uusia ja luovia ideoita tapahtumissa. Innovointia ja kokeilua voi myös käyttää jo olevissa kokonaisuuksissa ja sillä tavoin kehittää jotain vielä parempaa.

Palvelumuotoilu on käytännössä luovaa ongelmanratkaisua ja asioiden kehittämistä asiakkaille paremmiksi. Palvelumuotoilun avulla yritykset voivat tehdä arvolupauksia ja kehittää palaavien asiakkaiden asiakaskuntaa. (Onnistuneen tapahtuman järjestäminen palvelumuotoilun avulla, H. Kivelä, 22).

Tampere Business Festival

Ryhmästämme Sami ja Janne olivat järjestämässä Flyynan kanssa Tampere Business Festivaalia ja kertovat siitä lisää.

Käytimme palvelumuotoilua juuri hetki sitten loppuneessa Tampere Business Festivaalissa, lähettämällä työnantajalle palautekyselyn, mikä meni hyvin, mitä meni huonosti ja mitä voisi kehittää. Toimistosissien vierailu ja Tampere Business Festival antoi meille hyvää käytännönkokemusta tapahtuma-alasta ja miten sitä voisi kehittää. Tulevaisuudessa ehkä järjestämmetapahtumia itse ja kaikki tämä tulee todella hyvään käyttöön. Tämä oli myös hyvä kokeilu, toimiiko projekti, jos koko tiimi on mukana siinä. Tulimme siihen tulokseen, että jos otamme vielä yhteisen projektin niin sen pitää olla selkeä, työtä kaikille tasaisesti ja enemmänmotivoiva. Opimme sen, että koko ryhmänä on vaikea tehdä tällaista juttua ja ei saa laittaa kaikkia munia yhteen koriin.

Tästä voisi myös kehitellä jollekin tapahtuma-alan yritykselle prototyypin tai luovan idean, mikä on mietitty loppuun asti. Silloin voisi saada koko tiimiyrityksemme tekemään yhdessä töitä, jos tekisimme kaiken itsellemme ja tapahtuma olisi meidän oma.

Kokeilu palvelumuotoilussa

“Kokeilu on sellainen projekti, jonka arvellaan epäonnistuvan, mutta opettavan sekä kokeilijoita, että järjestäjää”, (kokeilemalla kehittäminen on fiksua, Sari Komulainen, 22.2.2018, julkaistu palvelumuotoilupalo.fi) Kokeilemalla yritykset voivat toteuttaa innovatiivisia hankkeita ilman suurta riskiä. Hyvän liikeidean kokeilu ennen täysillä siihen hyppäämistä on myös kannattavaa. Erilaiset mielipiteet ympäriltä ovat tärkeässä asemassa kokeilun kehittämisessä. Kokeilussa on myös tärkeää kerätä asiakkailta palautteita erilaisten lomakkeiden ja kyselyiden avulla. Palvelunmuotoilun avulla kokeilusta voi luoda kokonaisen ja tuottavan liikeidean.

Kokeilun ei tarvitse aina olla liiketoimintaa, kokeilun tarkoitus on kehitellä jotain uutta, joka parantaa asiakkaiden tilaa tai tuo jotain uutta jo keksittyyn asiaan. Esimerkiksi joukkoliikenteen parannuskokeilu suoralinja. Tavoitteena oli vähentää CO2 päästöjä ja parantaa julkisenliikenteen palvelua tehokkaammaksi ja mukavammaksi jokaiselle. Tämä kokeilu järjestettiin Oulun ja Iin välillä. (kokeilemalla kehittäminen on fiksua, Komulainen, 2018, palvelumuotoilupalo.fi)

Kokeilujen hyvät ja huonot puolet

Hyviin puoliin kokeilussa kuuluu liikeidean tai idean testaus ennen kokonaan käytäntöön tuomista. Kokeilun pohjalta saa palautetta, jolla muokata palvelua/tuotetta vielä paremmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Kokeilu ei yleensä myöskään tarvitse suurta rahoitusta tai työmäärää. Kehitettävää liikeideaa on tärkeä kokeilla myös ennen, kun kehität idean loppuun vain päässäsi. Muiden mielipiteet voi antaa uuden näkökulman asiaan tai paljastaa jonkun asian, mitä ei ole vielä tullut mietittyä. Siksi kokeilu on hyväksi palvelumuotoilun ja liikeidean kannattavuuden takia.

Huonoja puolia kokeilussa ei ole montaa. Pahin mitä voi tapahtua on, että ideasi on muiden mielestä kauhea ja se ei toimi ollenkaan käytännössä ja olet tuhlannut siihen aikaa ja rahaa turhaan. Ja joistain mielipiteistä voi hyvin pahoittaa mielensä, jos idea on todella tärkeä ja lähellä sydäntäsi.

Antaa vai ottaa? 

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat erittäin tärkeitä elementtejä työn tehokkuuden kannalta. Niin on myös työn innostavuus ja siitä pitäminen. Jos ihminen tekee työkseen jotain, mikä antaa enemmän kuin ottaa, kannattaa miettiä olisiko alan vaihtaminen paikallaan. Varsinkin jos on yrittänyt parantaa omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia tuloksetta. Oman työn ei pitäisi viedä ihmiseltä kaikkia mehuja, vaan päinvastoin luoda tyytyväisyyden tunnetta omaan tekemiseensä, oli se sitten kukkien istutusta tai rahtikoneen lentämistä. Valitettavan moni kuitenkin on siinä tilanteessa, että manaa töihin menemistä ja odottaa vain viikonloppua kuin kuuta nousevaa, milloin pääsee nollaamaan viikon. Mutta mitä tehdä, kun löydät itsesi tämän kaltaisten tilanteen ääreltä? 

 

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen 

Vaikka yksi tietää tehneensä erinäisiin tilanteisiin nähden oikeita tai oikean valinnan urapolkunsa kannalta, on aivan normaalia löytää joskus itsensä haikailemasta menneiden urapolkujen mahdollisuuksista, että mitä jos olisinkin… Tämä ajattelumaailma voi olla työmoraalia syövyttävä, jos se ei jää satunnaisten huonojen päivien pariin. (Burges, 2023.) Artikkelissa puhutaantutkimuksesta (Longing for the Road Not Taken: The Affective and Behavioral Consequences of Forgone Identity Dwelling Colquitt, J. Long, E. Burges, S. 2022.) Tutkimukseen osallistui yli 300 työntekijää ja heidän kollegoitaan. Kyselyssä kartoitettiin kuinka usein ihmiset ajattelevat vaihtoehtoisia uria, ja miten se vaikuttaa heidän työpaikkakäyttäytymiseensä. Samaisessa kyselyssä kysyttiin myös, että miten aktiivista heidän osallistumien on avuliaan ja yhteistyöpohjaisen käyttäymisen merkeissä. Vastapainotteisesti heiltä kysyttiin, kuinka usein he osoittivat vetäytymiseen viittaavaa käyttäytymistä, kuten myöhästelyä tai muiden keskittymisen häiritsemistä. 

Testin tuloksena tuli ilmi, että vain 6 prosenttia kyseisen otoksen ihmisistä ei ajattele melkein ikinä toisenlaisen urapolun mahdollisuuksista. Taas yli 21 prosenttia ajatteli lähes jatkuvasti eri uran valinnasta johtavia potentiaalisia skenaarioita. Missä olisikaan rahallisesti, millä tasolla olisi itsensä toteuttamisen kanssa, minkälainen olisi fyysinen ja henkinen kunto ja niin edelleen. Otosryhmän vastauksista saatiin informaatiota edellä mainitun 21 prosentin käyttäytymismalleista. Heidän takertumisensa menneeseen estää täyden tehokkuuden ja fokuksen keskittämisen nykyiseen työhön. He pitivät useammin taukoja, todennäköisemmin hajamielisiä, pitivät enemmän vapaapäiviä, olivat vähemmän vuorovaikutuksessa kollegoidensa kanssa. (Burges, 2023.) Nämä piirteet ovat todellakin huono merkki. Jos oma työkaverini käyttäytyisi tällä tavoin, palaisi minulta vähitellen käämi. Onneksi kuitenkaan kaikki eivät poteneet katumista tai epätoivoa nykyisestä tilanteesta, vaan sanovat olevansa tyytyväisiä (Burges, 2023).  

 

Ohjaa ajatteluasi 

Kahdella seuraavalla tavalla/toiminnalla on tarkoitus siirtää katse pois menneisyydestä ja keskittyä tulevaan. Aluksi olin hieman skeptinen ”harjoitusten” toimivuuteen, mutta tulin toisiin ajatuksiin. Kaikkea kannattaa kokeilla ennen kuin tuomitsee mitään. Ensimmäiseksi Burges (2023) kertoo työn tuunaamisesta. Se on kaikessa simppelissä lyhykäisyydessään tekoja oman työn luomista itselle tärkeämmäksi ja innostavammaksi. Esimerkkinä voisin kertoa seuraavanlaisen kuvitteellisen tapauksen. Olipa henkilö x, joka oli ammatiltaan puutarhuri. Työ ei olekaan niin motivoiva rahallisesti, mutta hän rakastaa visuaalista työtä erilaisten kasvien parissa. Hän päättääkin muokata ammattiaan siten, että se tuottaa enemmän rahaa perustamalla puutarhaliikkeen. Näin hän saa nauttia intohimoistaan ja saa samalla mahdollisuuden ansaita enemmän. Itsekin halusin päästä kaupalliselle alalle opiskelemaan, ja luulin pitkään kauppakorkeakoulun olevan ainoa tie. Tajusin kuitenkin, ettei asia ole näin, ja löysin mutkien kautta Proakatemian ja tässä sitä kirjoitetaan esseetä palvelumuotoilusta. 

Toinen ajattelumalli on hallintakäsitys tapahtuneesta. Tällä pyritään ohjaamaan omaa ajattelua sitä kohti, että valintojen kuskin paikalla on ollut henkilö itse, ei ympäristö. Näin muistellaan syitä valinnoille ja tilanteille, joissa ihminen on ollut päätöstä tehtäessä. Tällöin löytyy merkitys, joka on ohjannut henkilöä päättämään suuntaan jos toiseen. Sen jälkeen keskitytään tulevaisuuteen, mikä siellä odottaa ja mitä sen eteen pitää tehdä. (Burges, 2023.) Kun johtaa ajattelua tähän suuntaan, saa aivan uudenlaisen näkökulman ja draivin tekemiseen. Aion itsekin käyttää näitä oppeja tulevaisuudessa ja keskittyä vain tulevaisuuteen. Takaraivon kääntäminen menosuuntaan vain hidastaa etenemistä. 

 

 

Uskalla kokeilla 

Mikäli kyseiset ajatusmallit eivät helpota oloa, niin kannattaa pohtia uran vaihdosta vakavasti. Kun on tehnyt päätökseen, että nyt on aika kokeilla siipiä ja lähteä kohti jotain uutta, niin kokeile kokeile ja kokeile! Vain kokeilemalla opit ja löydät oikeasti asioita, joista välität ja haluat tehdä töitä sen parissa. Jos kertaus on opintojen äiti, niin kokeilu on löytämisen isä. Vaikka kokeileminen tuntuu pelottavalta ja kaukaiselta ajatukselta. Ei vuori olekaan niin jyrkkä ja korkea miltä se näyttää. Jos näkymä toisella puolen huippua näyttää houkuttelevalta, kannattaa ryhtyä kiipeämään. Kiität siitä vielä itseäsi myöhemmin, ettet jäänyt jossittelemaan.  

Pohdinta

Palvelumuotoilun vaiheita on monia. Palvelumuotoilun prosessi alkaa. pienestä ja perustuu pitkälti kokeiluun ja testaamiseen. On hyvä muistaa pitää ideat keskeneräisinä, jotta niitä voi eri näkökulmista tarkkailemalla mahdollisimman hyvin muuttaa asiakkaalle sopiviksi. Tavoitteen ja ongelman löytäminen on kuitenkin kaiken A ja O, kun lähdemme suunnittelemaan prosessia. On helpompi innovoida, kun tietää, mihin sen pitäisi vaikuttaa.

Ideavaiheessa saa ajatuksen kulku olla lennokasta. Kaikki ideat ja ajatukset täytyvät kuulua, jotta osataan lähteä ratkaisuvaiheeseen. Ratkaisuvaiheessa käsittelemme ideoita, jotta ratkaisuja voidaan kokeilla. Kannattaa aina miettiä testiryhmästä laaja ja mahdollisimman monipuolinen, jotta ratkaisu palvelisi mahdollisimman monia. Tässä vaiheessa on tärkeä ottaa jokainen kommentti ja palaute tarkkaan huomioon. Tätä prototyyppiä on silloin helppo lähteä soveltamaan ja edistämään halutuksi.

Halusimme tuoda eri näkökulmia esiin palvelumuotoilun laajuudesta, sillä ennen kyseistä kurssia tämä käsite oli meille erittäin suppea. Palvelumuotoilun pajoissa olemme kuitenkin lähteneet suunnittelemaan tuleviin projekteihin asiakaspalvelu tyytyväisyyden mittareita ja viestintää asiakkaille. Näin olemme päässeet jo alkuun omien projektien palvelumuotoilussa, ja pidämme sitä koko ajan tärkeämpänä, mitä enemmän sitä pohdimme.

Yritysvierailuiden jälkeen, emme vakuuttuneet, että kaikki ”isoissakaan rooleissa” työskentelevät tietäisivät välttämättä yrityksensä palvelumuotoilusta tai ylipäätään, mitä tarkoittaa palvelumuotoilu. Kuitenkin onneksemme huomasimme, että mehän sitä olemme jo osanneet hyödyntää, ja kurssin jälkeen olemmekin jo palvelumuotoillun mestareita.

 

Lähteet

Burges, S. 2023. Are you gung up on that career path you didn’t choose. Harward Business Review 24.3.2023. Viitattu 27.3.2023. https://hbr.org/2023/03/are-you-hung-up-on-that-career-path-you-didnt-choose?ab=hero-main-text 

Colquitt, J. Long, E. Burges, S. 2022. Longing for the Road Not Taken: The Affective and Behavioral Consequences of Forgone Identity Dwelling. Academy of management 18.2.2022. Viitattu 28.3.2023. Longing for the Road Not Taken: The Affective and Behavioral Consequences of Forgone Identity Dwelling 

Komulainen, S. 2018, kokeilemalla kehittäminen on fiksua, blogijulkaisu, viitattu 29.03.2023, https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/kokeilemalla-kehittaminen-on-fiksua/

Kivelä, H. 2022, onnistuneen tapahtuman järjestäminen palvelumuotoilun avulla, opinnäytetyö, viitattu 28.03.2023, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/747407/Kivela_Hilma.pdf?sequence=2&isAllowe d=y

Lotta, H. Sami, P. Reetta, M. 2017. Kehitä kokeillen. Viitattu 27.3.2023

 

Opiskelija Proakatemiassa

Kommentoi