Digiaika ja se, että kaikki on kaikkien saatavilla ja nähtävillä on mullistanut ajan käydä kauppaa. Kilpailu on todella erilaista, jonka myötä olemme joutuneet alkaa kiinnittää huomiota asiakkaaseen entistä enemmän. Siksi me olemme alkaneet haippaamaan palvelumuotoilua, eli asiakaslähtöistä suunnittelua yrityksen toiminnan jokaisella osa-alueella. Palvelumuotoilu tuntuu olevan teoriassa todella helppoa, mutta käytännössä todella hankalaa, siksi aloinkin pohtia palvelumuotoilua ja asiakaslähtöistä ajattelua jotenkin syvemmin. Löysin artikkelin jossa listattiin palvelumuotoilun hyötyjä. Palvelumuotoilua ja sen hyötyjä miettiessä, ihmetyttää miksi vieläkään kaikissa yrityksissä ei asiakaslähtöinen ajattelu toimi. Luonteelleni ominaisesti haluan pyrkiä ymmärtämään.

Uskon, että varsinkin jo perustetussa yrityksessä on todella haastavaa mennä muuttamaan jo vakiintuneita käytäntöjä, ihmisten muutosvastarinnan vuoksi. On kuitenkin uskomattoman hienoa, kuinka maailma muuttuu ja yritykset tiedostavat sen, että kyky pysyä muutoksessa mukana on avain asia. Tämän takia halu oppia ja kehittää on lisääntynyt huomattavasti. Kehitys menee hurjaa vauhtia eteenpäin ja nuoret tuovat omaa freesiä osaamistaan yrityksiin ja tuntuu, että asiantuntijoita aletaan arvostamaan vihdoin myös, kun osaaminen alkaa vakiintua. Tietysti tässä maailmassa on myös pakko osata paljon asioita, sillä ollaan vasta siirtymävaiheessa digiajassa, isosta kuvasta katsottuna. Asiat kehittyy niin nopeasti, ettei asiantuntijoilla ole aikaa erikoistua, tai sitten ei kannata kun työtä on liian vähän vielä ja leipä on pakko tienata.

Artikkelissa palvelumuotoilun hyödyksi listattiin virheiden aikainen huomioiminen joka on myös kustannustehokasta. Se sai minut miettimään palvelun vs tuotteen palvelumuotoilun haasteita. Johtuuko haaste esimerkiksi siitä, että pelkän palvelua tarjoavan yrityksen palvelun testaaminen esimerkiksi on todella paljon haastavampaa kuin vaikkapa yrityksen joka tarjoaa jugurttia. Jugurtin kanssa voi ojentaa kipon ständiltä ja testata makua, mutta palvelun kanssa ei voikaan samalla lailla toimia. Toki jugurttia myyvän yrityksen tuotteen ostokokemus pitäisi saada elämykselliseksi, mutta kuinka suuri merkitys siinä on vaikka maulla joka on ehkä suhteessa helpompi testata. Kun taas palveluun liittyy usein ihmisiä ja jokaisen ihmisen palvelukokemus ihmisen kanssa on suhteessa siihe millainen ihminen ollut palvelemassa. Huh aikamoista ja hitsin laaja kenttä. Aina kun on ihmisiä mukana on erilaisuutta.

Tuntuu, että itselle palvelumuotoilun periaate on teoriassa todella järkeenkäypä, mutta se mikä puuttuu on kokemus. Ei auta kun mennä ja rohkeasti käyttää aikaa testaamiseen. Katsoa tuloksia ja taas testata. Palveluissakin uskon, että kysyntää voisi olla niin sanotuilla pilotti palveluila joilla voimme luoda ns. palvelusimulaattoreita joissa testata yritysten palveluita erilaisissa ympäristöissä. Idea varmaan onkin jo jossain. Mutta uskon, että se on tulevaisuus.