Palkanmaksun tulevaisuus

Tämän esseen on kirjoittanut Kasper Sinkkonen ja Sofia Putkonen

Johdanto 

Palkanmaksu on ollut meillä jo jonkin aikaa ajankohtainen aihe tiimiyrityksessämme Roimassa. Olemme pohtineet sen hyötyjä ja haittoja, sekä sen tuomia velvollisuuksia. Työntekijän palkkaaminen on monille yrityksille iso investointi. Nykypäivänä on yleistynytkin alihankkijoiden käyttö. Tässä esseessä käsittelemme työntekijän palkanmaksua ja palkkaamista työnantajan näkökulmasta sekä sitä, miten alihankkija eroaa kokopäiväisestä työntekijästä esimerkiksi oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. 

Palkanmaksu eri yritysmuodoissa 

Yritysmuoto vaikuttaa paljon siihen, miten yrittäjä voi itselleen palkkaa maksaa. Ennen palkan maksamista on hyvä laskea kuluja ja miettiä, kuinka paljon yrityksellä on varaa tai on järkevää sitä maksaa. Varsinkin aloittelevan yrittäjän voi olla hyvä miettiä, haluaako nostaa kaiken itselleen palkkana pois, vaiko säästää esimerkiksi tulevia investointeja varten. (Isolta. N.d.) 

Osakeyhtiötä pyörittäessäsi voit maksaa palkkaa sekä luontoisetuja niin itsellesi kuin kaikille työntekijöillesi. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi puhelin-, lounas-, tai autoetu. Maksetut palkat ovat yritykselle kulua, joka vähentää yhtiön voitosta verotettavaa tuloa. Palkasta maksetaan itse ansiotuloveroa henkilökohtaisen veroprosentin mukaan. Palkat ovat yritykselle myös vähennyskelpoisia, toisin kuin osingot. (Isolta. N.d.) 

Yrittäjänä on myös mahdollista nostaa kertyneestä voitosta osinkoja. Osingoissa kannattaa ainakin huomioida huojennettu osinko, joka on matalammin verotettua. Yrittäjänä verojen optimointi kannattaa suunnitella huolellisesti yhdessä kirjanpitäjän kanssa. (Isolta. N.d.) Vero-optimoinnilla pyritään nostamaan yhtiöstä varallisuutta mahdollisimman edullisin verokustannuksin (finscales.) Yrittäjänä kannattaakin hyödyntää kaikki mahdolliset luotoisedut, sekä verottomat kilometrikorvaukset, jos sellaiseen on mahdollisuus 

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimiyrittäjänä et voi maksaa itsellesi palkkaa, mutta yrittäjä voi kuitenkin nostaa tulojaan omasta yrityksestään nostamalla rahaa yrityksen liikepankkitililtä. Tämä raha katsotaan yksityisnostoksi eikä ole verotettavaa tuloa. Yksityisottojen määrälle tai suuruudelle ei ole asetettu mitään rajoja, eikä niistä makseta veroja erikseen. Verotus toiminimiyrittäjällä tapahtuu ennakkoon maksetuilla veroilla, jotka arvioidaan vuosittain. Toiminimellä pystyt maksamaan palkkaa muille normaaliin tapaan. (Isolta. N.d.) 

Osuuskunnassa työskentelevälle jäsenelle voidaan maksaa palkkaa, luontoisetuja ja matkakustannusten korvauksia työmatkoista. Yksityisotot eivät ole osuuskunnassa mahdollisia. Osuuspalkka voi olla kiinteä tai vaihteleva ja perustua osuuden suuruuteen osuuskunnassa. 

Laskutus 

Palkan sijasta voi hyödyntää erilaisia laskutuspalveluja, jonka kautta on mahdollista laskuttaa itselleen korvausta ilman työntekijän palkanmaksukuluja. Tällöin kyse ei ole palkanmaksusta, vaan palkkiosta, joka päästää työnantajan pois velvollisuudesta huolehtia esimerkiksi työntekijän vakuutuksista, lomarahoista tai sairaskulumaksuista. Erilaiset laskutuspalvelut mainostavat kevytyrittämistä huolettomampana vaihtoehtoja, jonka avulla pystyy välttämään niin sanotun turhan byrokratian, jolla tarkoitetaan esimeriksi kirjanpitoa ja muita sopimuksia ja muita paperitöitä. (Mäkiranta, 2021) 

Tämä saattaa kuulostaa monen korvaan yksinkertaisempana mitä se todellisuudessa on. Kevytyrittäjyys ei ole kaikille huono vaihtoehto, mutta siihen ryhtyessä on tärkeää ymmärtää, miten se eroaa normaalista palkansaajasta. Suomen lain mukaan jokainen henkilö on työelämässä työntekijä tai yrittäjä. Kevytyrittäjyys ei siis ole vaihtoehtoinen yritysmuoto, vaan keino työskennellä yrittäjämäisesti, joka laskuttaa työnsä laskutuspalvelun kautta, mutta jolla ei ole omaa y-tunnusta. Joissakin laskutuspalveluissa, kuten Osuuspankilla perustetaan oma toiminimi. (Mäkiranta, 2021) 

“Laskutuspalveluiden käyttäjiin kuuluu Heikkisen lisäksi henkilöitä, joilta työnantaja on edellyttänyt laskutuspalvelun käyttöä. Osa työnantajista saattaa tarkoituksella pakottaa työntekijänsä käyttämään laskutuspalveluita, vaikka työsuhteen tunnusmerkit täyttyisivätkin. Tällä tavalla työnantaja haluaa välttyä työnantajamaksuilta kuten työeläkkeen maksamiselta. Käytännössä tämä tarkoittaa työnantajan vastuiden ulkoistamista työntekijälle.” (Mäkiranta, 2021) 

Laskutuspalveluiden käyttö on yleistynyt tietyillä aloilla. Se on näppärä keino esimerkiksi kesätyöntekijöille, jotka työskentelevät urakkapalkalla. Laskuttamalla ansiot ovat tietenkin korkeammat, kuin normaalissa työsuhteessa. Täytyy kuitenkin tarkkaan miettiä, onko laskutettavat summat niin kannustavat, että niillä pääsee korkeammille tuloille kaikkien kustannuksien jälkeen. (Mäkiranta, 2021) 

Palkanmaksukulut 

Työntekijän palkkaaminen ei ole yritykselle halpaa, mutta parhaimmillaan työntekijä on investointi, joka omalla työpanoksellaan vapauttaa johdolta aikaa muulle, sekä kasvattaa yrityksen myyntiä. Palkanmaksun yhteydessä työntekijän bruttopalkasta maksetaan erilaisia sivukuluja: 

• Sairasvakuutusmaksu eli sosiaaliturvamaksu, joka maksetaan Verohallinnolle. Sairausvakuutus korvaa sairauden hoidon aiheuttamat kustannukset, lyhytaikaisen työttömyyden sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamaa ansionmenetystä. Työnantajan osuus on 0,77 prosenttia työntekijän bruttopalkasta. Työnantajan tehtävä on kerätä ja maksaa sosiaaliturvamaksut sekä työnantajan osuus että työntekijän osuus. Ennakonpidätyksen määrä perustuu työntekijän toimittamaan verokorttiin. Työntekijän osuus sosiaaliturvamaksuista vähennetään työntekijän bruttopalkasta ennen kuin hän saa nettotulonsa käteen. (Isolta. N.d.) 

• Työeläkevakuutusmaksu eli TyEl-maksu, joka maksetaan eläkevakuutusyhtiölle. Työnantajan osuus on työntekijän iästä riippuen 16,95-18,45 prosenttia bruttopalkasta. Työnantajan osuus maksetaan yleensä ylimääräisenä kustannuksena työntekijän palkan päälle. Työeläkevakuutus eli TyEL-vakuutus kerryttää nimensä mukaisesti työntekijälle eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja perhe-eläkettä. Jokainen työsuhteessa oleva työntekijä on vakuutettava TyEL:ssä. (Isolta. N.d.) 

• Tapaturmavakuutus sekä ryhmähenkivakuutus, jotka maksetaan vakuutusyhtiölle. Kyseiset vakuutukset otetaan monesti samassa paketissa. Työnantajat hankkivat tapaturmavakuutuksen työntekijöilleen. Tämä vakuutus tarjoaa korvauksia työntekijöille, jos he loukkaantuvat tai saavat vammoja työpaikalla tai työtehtävien vuoksi. Ryhmähenkivakuutusmaksun suuruus on 0,07 prosenttia palkoista. Tapaturmavakuutuksessa taas lukema vaihtelee toimialan sekä työn riskeistä riippuen. (Isolta. N.d.) 

• Työttömyysvakuutusmaksu eli TVR-maksu, joka maksetaan Työllisyysrahastolle. Sekä työnantaja että työntekijä ovat maksuvelvollisia, mutta työnantaja huolehtii osuuksien perimisestä eteenpäin ja tilittää ne oikealle taholle. Työnantajan osuus maksusta on 0,5%. Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan tulorekisteriin ilmoitettujen, toteutuneiden palkanmaksutietojen perusteella. Työttömyysvakuutusmaksun tuloraja on 1400 euroa. Työnantajan tulee kuitenkin pidättää työntekijän palkasta maksu, vaikka hänen tulonsa ei ylittäisikään minirajaa. Tällöin ennakkopidätyksen osuus jää työnantajalle. (työllisyysrahasto.fi) 

Palkanmaksun tulevaisuus 

Monilla aloilla alihankkijoita ja aliurakoitsijoita on käytetty jo pitkään, esimerkiksi rakennusalalla. Nykyään monet työsuhteet ovat myös vuokratyö firmojen kautta, joka tarkoittaa sitä, että työntekijä ei ole varsinaisessa työsuhteessa yrityksessä, jossa hän työskentelee, vaan hän on vuokratyöfirman palkkalistoilla. Vuokratyöntekijöiden käyttö on yleistynyt valtavasti lähivuosina. Vuonna 2022 vuokratyöntekijöitä oli 2,7% kokonaistyövoimasta (Henkilöstöala.fi). 

Niin sanotut toimeksiantosopimukset toimivat taas niin, että yrityksessä työskentelee itsenäisiä yrittäjiä toimeksiantosuhteessa. Tällaiset tapaukset poistavat työnantajalta ison vastuun. Silloin työnantaja ei maksa palkkaa, vaan yrittäjät laskuttavat oman palkkionsa ja maksaa siitä mahdolliset YEL-maksut, sekä muut vakuutusmaksut. Monesti toimeksiantosopimukset ovat helppo purkaa, joten se on riskitön vaihtoehto työnantajalle, sekä myöskin toimeksiannon vastaanottajalle. 

Mielestämme tämä kertoo siitä, että nykyään yhä useampi yritys on valmis ottamaan työntekijöitä itselleen, jotka eivät ole kuitenkaan heidän palkkalistoillaan. Myös ihmiset ovat valmiimpia ottamaan tällaista työtä vastaan. Tulevina yrittäjinä täytyykin miettiä mitä kaikkia mahdollisuuksia on henkilöstön saamiseen ja heidän työsuhteisiin. Onko järkevintä rekrytoida omia työntekijöitä omille palkkalistoille, käyttää yksityisiä elinkeinonharjoittajia vai käyttää vuokratyöntekijöitä. 

Etenkin monen mikroyrityksen ongelmana on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Se on iso riski pienelle toimijalle. Nämä yllä mainitut vaihtoedot ovatkin mielestämme juurisyy siihen, miksi tällainen malli työelämässä yleistyy koko ajan. Mikäli helpotuksia ei ole tulossa enimmäisen työntekijän palkkaamiseen, ennusteemme on, että nämä vaihtoehtoiset työsuhteet lisääntyvät entisestään. 

Palkanmaksu Proakatemialla  

Proakatemialla tiimiyritykset hyvin harvoin maksavat itsellensä palkkaa. Kaikista suosituinta on perustaa oma toiminimi tai laskuttaa suoraan oman kevytyrittäjyyspalvelun kautta. Palkanmaksu on toki kallista, mutta ongelma on myös omassa ajattelussa. On hankalaa ajatella, että olisit samaan aikaan itsellesi yrittäjä, työnantaja ja palkansaaja. 

Tiimiyrityksissä ajaudutaan helposti laskuttamaan korvausta itselleen ja tässä tulee muutama esimerkki, miksi asia mielestämme on näin. Proakatemian osuuskuntamallissa tiimin jäsenet ovat kaikki mukana samalla omistusosuudella yrityksessä. Tämä vaikeuttaa sellaisten liiketoimintojen aloittamista, jotka tarvitsevat esimerkiksi alkuun vierasta pääomaa, sillä silloin jokainen osakas olisi lainasta yhtä lailla vastuussa. Tämä aiheuttaa sen, että Proakatemialla osuuskuntien alla olevat projektit aloitetaan niin sanotusti nollasta, jolloin pisteeseen, jossa työstä olisi mahdollista maksaa kunnollista palkkaa, saattaa olla hyvinkin hidasta. Vaihtoehtona tuleekin vastaan se, että maksat joko kallista palkkaa itsellesi, tai laskutat hieman isomman summan omalle tilillesi esimerkiksi kevytyrittäjyyspalveluiden avulla.  

Kun yritystoiminta on alussa ja vasta pyritään pääsemään kannattavuuteen, vaatii työ monesti hyvin isoa ajallista panostusta. Se, että maksaisit itsellesi siinä vaiheessa palkkaa, saattaa johtaa tilanteeseen, että palkka, jota pystyt nostamaan, ei riitä edes pakollisiin menoihisi, jolloin palkkaa täytyy lähteä hakemaan esimerkiksi työnteolla kaupan kassalta. Siinä ei tietenkään ole mitään vikaa, mutta jos halu on saada yritysideasi kasvuun ja tuottavaksi, on tämä viimeisin asia, jota mielestämme tulisi tehdä. Toinen vaihtoehto on se yleisempi, että varsinkin alkuvaiheessa, kun yrityksestä pystyy jotakin korvausta omistajilleen maksaa, tapahtuu se laskutuksen kautta, jolloin tekijä saa tililleen hieman enemmän, mitä olisi saanut palkanmaksun yhteydessä. Tällöin omaan yritysidean kehittämiseen pystyy laittamaan täyden ajan, jonka se alkuvaiheilla vaatii.  

Se miksi palkanmaksu on ainakin meidän tiimissämme kallista, johtuu siitä, että työnantajan kulut kuitataan niin sanotusti itse. Yrityksen yhteisestä voitosta sitä ei makseta, vaan jokainen kuka palkkaa haluaa itselleen maksaa, joutuu hän itse tekemään niin paljon töitä, että pystyy omalla palkanmaksuun kerätyllä rahalla maksamaan myös työnantajamaksut. Se miksi asia ainakin meillä ja myös muilla tiimiyrityksillä menee näin johtuu siitä, että yksikään tiimiyritys ei toimi vai tietyn toimialan tai projektin parissa, vaan yritykset toimivat alustoina erilaisille projekteille, jotka eivät työllistä millään kaikkia yritykseen kuuluvia jäseniä.  Tämä on meidän kohdallamme nähty reiluimpana tapana saada korvaus itselleen.  

Tämä aihe on taas nostanut keskustelunaihetta Proakatemialla ja etenkin valmentajien suusta kritiikkiä laskutusta kohtaan kuulee eniten. Mielestämme täytyy ymmärtää se, että nykyinen malli tukee hyvin paljon sitä, että laskuttaminen on järkevämpää. Kokemuksesta voimme sanoa, että siihen voi mennä hyvinkin kauan aikaa, että opiskelujen ohessa yritystoiminnan saa sille mallille, että siitä voisi maksaa järkevää palkkaa kellekään.  Jokaisella tiimiyrityksellä on kuukausittaisia kuluja, jotka ovat ainakin meidän tiimiyrityksessämme noin 200 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi jokaisen omalla projektilla on omat kulunsa. Se, että katetaan nämä kaikki kulut, voi viedä jo paljon aikaa etenkin projektin alkutaipaleella, vaikka katteet olisivatkin kunnossa. Tärkeä huomio on myös se, että pystyy laskutuksen ansiosta voi olla tilanteita, jolloin pystyy laittamaan täyden panostuksen liiketoimintaan, eikä lähteä hakemaan muualta rahaa elämiseen. 

Olemme kuitenkin opiskelijoita, jolloin meillä on tietyt tulorajat, jotka saattavat ajaa meitä tekemään tiettyjä päätöksiä. Suurin osa opiskelijoista saa opintotuen lisäksi myös asumistukea opintojen aikana. Mikäli opiskelija tekee kesätöitä, mutta meidän tapauksessamme on myöskin yrittäjänä opintojen ohessa, puhutaan monesti hieman isoimmista tuloista. Se miksi esimerkiksi Proakatemialla on laskutuspalveluiden käyttö hyvin kovassa suosiossa, saattaa myös liittyä näihin asioihin. Jos laskutat tilikauden aikana itsellesi palkkiota alle 8500 euroa, ei tarvitse YEL-vakuutusta ottaa. Tällöin voit vuoden aikana omalla liiketoiminnallasi tienata 8500 euroa sekä arvonlisäverot, sillä näissä tilanteissa käytetään arvonlisäveron alarajahuojennusta. Toki näissä tilanteissa työ ei kerrytä eläkettä, mutta toivottavasti meidän ikäpolvemme tajuaa alkaa kerryttämään sitä muillakin tavoin, kuin vain luottamalla Suomen eläkejärjestelmään. 

Kun vuosittaiset palkkiot pysyttelevät näissä summissa, ei ne vielä ainakaan merkittävästi vaikuta esimerkiksi asumistukeen, jota moni opiskelija saa. Totta kai kyseessä on tietynlainen kannustinloukku, mutta kun asiaa oikeasti tarkastelee, niin ei Proakatemialla ole montaa projektia, jotka pystyisivät toiminnallaan paljoa enempää palkkaa tai palkkiota maksaa. Ja vaikka pystyisikin, niin siinä vaiheessa alkaa helposti vertailemaan, että onko se enää järkevää, sillä suuremmat muutokset johtavat asumistuen vähenemisiin, jolloin lopputulos on niin sanotusti plus miinus nolla. 

Lähteet: 

Isolta. N.d. Palkanmaksu eri yritysmuodoissa- perusperiaatteet tutuiksi. Viitattu 18.10.2023. 

Mäkiranta M. Itsensätyöllistävä vai väliinputoaja. 2021. 

Työllisyysrahasto. Työttömyysvakuutusmaksujen maksaminen. 2023. 

Finscales. N.d. Yrittäjän verotuksen optimointi. Viitattu 18.10.2023 

Henkilöstöala. N.d. Perustietoa Vuokratyöstä. Viitattu 19.10.2023