Paljonko palkka maksaa?

Proakatemialla puhutaan paljon palkasta, niin kuin yrityksissä yleensäkin. Akatemialaiset tarkoittavat palkalla kuitenkin turhan usein ihan eri asiaa, kuin sitä itseään. Akatemian malli tiimiyrityksistä ohjaa myös ainakin alkuun jo eri suuntaan, kuin ”oikean” yrityksen toiminta. Yritystä aletaan perustaa ennalta melkein tuntemattomien kanssa, ilman yksittäistä liikeideaa. Normaalisti yritys perustetaan siksi, että nähdään potentiaalinen ja itselle mielekäs bisnesidea, josta lähteä ammentamaan. Akatemialla puolestaan yritys perustetaan ensin ja sitten vasta aletaan ihmettelemään, että mitäs sitä nyt sitten tällä tehdään. Rahan jako tiimeissä on ihmeellinen asia. Alkuun monissa tiimeissä sorrutaan minä -ajatteluun ja ihmiset haluavat itselleen juuri sen määrän rahaa, kuin on sitä tiimille tehnytkin. Sehän on toisaalta kovinkin luonnollista. Meidät heitetään tiimiin puolituntemattomien kanssa, joten mitä muutakaan voisi olettaa. Itse huomasin myös ottavani paljon vaikutteita vanhemmilta opiskelijoilta, jotka hyödynsivät rahan jakoon erilaisia malleja. Niinpä rahan saaminen itselle tuntui alusta asti loogiselta, koska tekeväthän muutkin niin.

Rahan tuominen tiimille on myös välttämätöntä. Tiimiyrityksillä on kiinteät kulut, jotka on pakko kattaa. Ylimääräinen raha jakaantuu sitten sen perusteella, mitä on yhdessä sovittu. Itse olen tehnyt talvesta asti ystäväni kanssa sisältömarkkinointia, ja projektin alla rahat ovat nimenomaan projektin, eikä kummankaan henkilökohtaista. Kesää ennen pidimme pajan yrityksen palkoista, mikä oli varsin silmiä avartava. Tämä essee kertoo siitä.

Mitä palkka tarkoittaa?

Lähdetään liikkeelle peruskäsitteistä. Mikä on palkka? Ihanan Wikipedian (2023) mukaan palkka tarkoittaa työnantajan työntekijälle maksamaa, tyypillisesti rahallista korvausta. ”Rahapalkan ohella tai sen sijaan voidaan palkkaa maksaa muun muassa luontoisetuna. Tällöin työntekijä saa esimerkiksi puhelin-, ateria-, asunto- tai autoedun. Palkkaa saatetaan maksaa myös osakkeina tai optioina. Bruttopalkka on palkka, josta ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja. Kun ne vähennetään bruttopalkasta, saadaan nettopalkka” (Wikipedia 2023.)

Akatemialla palkka sekoitetaan useimmiten kevytyrittäjänä laskutettavaan tuloon. Niinpä opintolinjallamme saattaa olla ongelma siltä osin, että asiaan perehtymättömät eivät tiedä, mitä yrittäjänä oleminen oikeasti maksaa! Havahduin tähän itsekin vasta tänä keväänä ja tärkein oivallus on se, että yrittäjä ei pyydä työstään suurta hintaa siksi, että se olisi siistiä ja nopea tie rikastumiseen, vaan siksi, että suuri osa laskutettavasta summasta menee vain palkan maksun sivukuluihin. Tähän on tärkeää havahtua jo akatemian aikana, sillä itsekin tajusin, että laskutan töistäni aivan liian vähän. Mikäli sen tajuaisi vasta valmistumisen kynnyksellä, voisi olla mahdotonta jatkaa yrittäjänä valmistumisen jälkeen.

Miten kevytyrittäjyys toimii?

Kevytyrittäjänä pystyt toimimaan yrittäjämäisesti ilman omaa Y-tunnusta. Laskutuspalvelut hoitavat kirjanpidon, verojen pidätyksen ja kaiken ylimääräisen byrokratian, eikä sinun tarvitse tehdä muuta kuin laskuttaa ja odottaa, kun kolikot satavat tilillesi. Laskutuspalvelut vetävät välistä myös oman palkkionsa, joka on n. 5 %. Kevytyrittäjyyden hyviä puolia on juurikin helppous. Myöskin YEL-vakuutukselta vältytään, mikäli tulot pysyvät alle 8575,45 euron vuodessa (Yrityksen perustaminen 2023). Yksi mikä kannattaa ottaa kevytyrittäjyydessä kuitenkin huomioon on se, että normaalisti pienituloinen Y-tunnuksellinen yrittäjä on oikeutettu alvien maksun alarajahuojennukseen. Tarkalleen ottaen se tarkoittaa sitä, että mikäli laskutettavat tulosi pysyvät alle 15 000 € vuodessa, saat myös maksamasi arvonlisäverot itsellesi takaisin. Myöskin 15 000 € – 30 000 € tuloilla saisit osan maksetuista alveista takaisin itsellesi. Mikäli siis päädyt käyttämään Y-tunnuksetonta kevytyrittäjyyspalvelua, olet ikään kuin laskutuspalvelun palkansaaja. Ja koska kaikki muutkin Y-tunnuksettomat kevytyrittäjät tuovat rahaa samaan kassaan, on laskutuspalveluyrityksen kokonaisliikevaihto pilvissä. Näin ollen et ole myöskään oikeutettu mihinkään verotuksen alarajahuojennuksiin. Kevytyrittäjän on mahdollista kuitenkin saada myös Y-tunnus OP Kevytyrittäjä palvelusta, joka kannattaakin etenkin pienituloisena ottaa juuri siksi, että olet oikeutettu verotuksen alarajahuojennuksiin.

Paljonko palkka maksaa?

Akatemialla varmaankin juuri tulojen pienuus on johdattanut ihmiset laskuttamaan tienattuja varoja itselleen kevytyrittäjänä. Kun yrityksen tulot alkavat kasvaa suuremmiksi, tulee kannattavammaksi alkaa maksaa palkkaa palkkana. Paljonkos se sitten maksaa?

Palkan laskuun on käteviä laskureita olemassa, joilla voi ihmetellä, paljonko pitää tehdä laskutettavaa työtä ja millä hinnalla, jotta oma toivepalkka onnistuu. Laskureilla näkee myös osviittaa siitä, paljonko työntekijän palkka tulisi maksamaan.

Laskutettavan tulon pitäisi vähintäänkin kattaa kaikki yrityksen menot. Menoista palkka tulee viimeisenä.

Sitä ennen on hoidettava muut juoksevat kulut, joita ovat esimerkiksi kirjanpitokulut, vakuutukset, puhelinlasku ja netti ja toimitilojen vuokra. Laskureita hyödyntäessä pohdin asiaa osakeyhtiön näkökulmasta. Toiminimen kanssa palkasta puhutaan hieman eri termein, joten yritän nyt rajata ajatteluni tästä edespäin vain osakeyhtiöiden näkökulmaan.

Kuva 1. Valjas.fi palkkalaskuri

Yllä olevalla laskurilla pystyy laskemaan, paljonko laskutettavaa työtä olisi tehtävä, jotta kulut tulee katettua, palkkaa saadaan maksettua itselle ja lomaakin voidaan vähän pitää. Jotta palkka olisi 3000 euron tienoilla, täytyy tienata n. 850 euroa enemmän. Yrittäjänä on myös tärkeää havainnoida ajankäyttöä ja sitä, montako tuntia päivässä tulee tehtyä kaikkea muuta kuin laskutettavaa työtä. Osan työajasta pidät ruokataukona, osa menee paperitöihin ja osa asiakastöihin. Asiakastyöt ovat ainoa osa joka tuo rahaa.

Kuva 2. Palkka.fi palkkalaskuri

Tämä laskuri laskee sen, paljonko bruttopalkasta jää lopulta käteen kaikkien menojen jälkeen. Pakollisia vakuutuksia ovat eläkevakuutukset TyEL ja YEL, työntekijän tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutus (työntekijöille). Yrittäjä saattaa joutua maksamaan myös toimialakohtaisia vakuutuksia, joita ovat potilasvakuutus ja ympäristövahinkovakuutus. Myöskin ajoneuvoille on lakisääteinen liikennevakuutus. (If N.d.)

Kuva 3. Visma.fi palkkalaskuri työntekijöiden palkoille.

Tämä laskuri osoittaa, että työntekijän 2000 euron bruttopalkasta lähtisi n. 700 € kuluja.

Palkka on lopulta aika yksilöllinen, sillä siihen liittyy monenlaiset tekijät, kuten ikä, joka vaikuttaa työeläkemaksujen suuruuteen ja työttömyysvakuutusmaksun suuruuteen. Ihmisillä saattaa myös olla erilaisia veroprosentteja käytössä.

Jos kuvitellaan, että yrittäjänä palkkaisi toisen ihmisen töihin, liittyisin kuluihin myös paljon muita seikkoja liittyen menoihin, kuin ainoastaan palkka. Joskus joku sairastuu tai joskus joku ei vain hoida työtään hyvin, jolloin itse joutuu tulemaan perässä ja tekemään asiat uudelleen. Jotta yrittäjä saa minimoitua työntekijään menevät kulut, kannattaa työntekijä valita todellakin tarkoin. Suuri osa hoitaa asiat hyvin, mutta joukkoon mahtuu aina niitä, joista tuleekin yrittäjälle vain päänvaiva ja heistä on myös vaikea päästä eroon.

Pohdintaa

Tämän esseen jälkeen en osaa vieläkään vastata, paljonko palkka maksaa, mutta ainakin tämä vei hieman lähemmäs sitä. Laskureiden avulla pääsee onneksi pitkälle. Mielestäni kevytyrittäjyys on ollut ihan hyvä systeemi akatemialla, varsinkin kun kaikki on tuntunut muuten aluksi niin sekavalta. On ollut kiva antaa laskutuspalvelun hoitaa kaikki ylimääräiset viralliset hommat ja olla itse välillä miettimättä. Kuitenkaan täyspäiväisenä yrittäjänä se ei enää tule toimimaan. On hyvä tiedostaa, että mikäli yrittäjänä on päivätyökseen, on asiat hyvä hoitaa oikein. Kevytyrittäjyyspalveluita ei myöskään saa ihan kaikissa tapauksissa edes käyttää ja varmaan jossain määrin tässä meidänkin konseptissa se on siinä rajoilla, että saako omasta yrityksestä nostaa omalla yrityksellä rahaa. Toisaalta asiat eivät ole niin mustavalkoisia ja ne ovat enemmänkin tulkinnanvaraisia. Olen huomannut, että myös koulutuslinjamme ”outouden” takia on välillä ollut hankalaa todistaa, että olemme ihan oikea yritys. Se on kuitenkin tarina erikseen ja en sitä tässä ala puimaan.

Mukavaa jos joku jaksoi lukea tämän esseen tänne asti. Teksti on aika poukkoilevaa, sillä päätin kirjoittaa tämän lähinnä oman ajatteluni ja oppimiseni tueksi. Pahoittelut siis, jos tuotti pienen hetken tuskaa.

LÄHTEET:

If.fi. N.d. Yrittäjän pakolliset vakuutukset. Blogiteksti. Luettu 16.8.2023. Viitattu 16.8.2023

https://www.if.fi/yritysasiakkaat/vakuutukset/yrittajan-vakuutukset/yrittajan-pakolliset-vakuutukset?gclid=CjwKCAjw5_GmBhBIEiwA5QSMxPI-LEwGJjiOSdAn-WQ8azY9Jyn20ZouIZhEW4vvHPzc3zEboLA9MhoC9HEQAvD_BwE

Palkka.fi. 2023. Verohallinto. Laskuri. Viitattu 16.8.2023

https://www.palkka.fi/palkkalaskuri/index.htm

Valjas.fi N.d. Paljonko yrittäjän pitää laskuttaa. Blogiteksti. Luettu 16.8.2023. Viitattu 16.8.2023.

https://valjas.fi/opi/blogi/3000-e-nettona-kk-paljonko-yrittajan-pitaa-laskuttaa/

Visma.fi. N.d. Oletko miettinyt työntekijän palkkaamista, mutta et ole varma onko se kannattavaa? Laskuri. Viitattu 16.8.2023.

https://www.visma.fi/passeli/tyontekijan-kustannukset/

Wikipedia. 2023. Palkka. Luettu 14.8.2023. Viitattu 16.8.2023.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Palkka

Yrityksenperustaminen.net. N.d. Kevytyrittäjäksi ryhtyminen – milloin Kevytyrittäjyys kannattaa ja milloin ei? Luettu 16.8.2023. Viitattu 16.8.2023.

https://yrityksen-perustaminen.net/kevytyrittajyys/#yel