Toivon, että olet tätä esseetä lukiessasi joskus kuullut tai jopa tutustunut Thomas Eriksonin kirjassa -Idiootit ympärilläni käsiteltäviin neljään värityyppiin ihmisten käyttäytymisestä. Lukenut esimerkiksi täältä esseepankista jonkun huiman hyvän esseen aiheesta. Jos et, tee se nyt. Tämän esseen tarkoituksena on nimittäin perehtyä ainoastaan palautteen antoon erilaisille ihmisille pohjautuen kyseiseen kirjaan ja neljään värityyppiin.

Palautteen antamisen tavoitteena on, että palaute toimii – että se toisin sanottuna johtaa muutokseen, käyttäytymisen muutokseen. Miten sitten annat saman palautteen monelle ihmiselle, sillä me ihmiset olemme erilaisia ja otamme palautetta vastaan eritavoin. Yksi ratkaisu on analysoida vastaanottaja osapuolien värityyppejä ja antaa palautetta niille sopivalla tavalla. (Erikson, 205)

Eriksonin kirja on aivan mahtava enkä malta odottaa, että pääsen soveltamaan kirjan oppeja käytännössä omassa lähipiirissäni ja tiimin kanssa. Katsomaan oikeasti mikä toimii ja mikä ei. On mahtavaa päästä kehittämään omaa palautteenantoa ja samalla tietysti kehittyä palautteen vastaanottajana. Kirjan luettuani olen analysoinut itseni puna- keltaiseksi, joten minulla todellakin on parannettavaa myös palautteen vastaanottajana. Vaikkakaan en ehkä koe käyttäytyväni aivan niin kärjistetysti kuin kirjan esimerkeissä, joita siteeraan myös esseessäni. Tämän esseen toinen osa tulee varmasti jossain vaiheessa, jolloin pääsen jakamaan omia kokemuksiani palautteenantotilanteista. Kiinnittäen erityisesti huomiota eri värityyppien käyttäytymiseen ja heidän suhtautumiseen, kun palautteenantaja pyrkii noudattamaan Eriksonin vinkkejä. Olenko analysoinut kyseisen henkilön väriprofiilin väärin vai eikö Erikson olekaan oikeassa? Siitä seuraavassa esseessä. Nyt kuitenkin värityyppien pariin ja kuvausta heidän käytöksestään negatiivisen palautteen vastaanottotilanteessa. Miksi vain negatiivisen palautteen? Erikson kirjoitti kirjassaan hyvin: ”Olen päättänyt keskittyä tässä kielteiseen palautteeseen, koska se on yleensä vaikeampi laji. Jos onnistut antamaa kielteistä palautetta, selviydyt luultavasti myös myönteisestä ”(Erikson, 205).

Punainen

Punaisen kanssa on valmistauduttava sotatilaan. Selviytyäksesi sotatantereella sinun on valmistauduttava hyvin ja varmistettava, että sinulla on hyvä päivä ja olet täynnä itseluottamusta. Punainen voi ihan hyvin nimittäin saada päähänsä tuhota sinut kokonaan, välittämättä sen suuremmin tunteista. Haluaahan hän selviytyä kaikesta voittajana. Hän tulee syyttämään sinua kaikesta mahdollisesta, jotta saisi nipistettyä itselleen lisäpisteitä. Älä mene halpaan. (Erikson,210)

Punainen alkaa helposti löytämään vikoja myös palautteen antajasta ja arvostelemaan hänen kyvykkyyttään. Punainen tietää joka tapauksessa että hän on oikeassa ja sinä väärässä, joten kaikkein vaikeinta on muotoilla palaute, joka ylipäänsä päätyy hänelle saakka. Vika on varin usein ympäristössä. Tässä tilanteessa palautteen antajan on parasta puhua suoraan, välttää kiertelyä sekä pysyä tyynenä ja olla lähtemättä mukaan punaisen rähinään.  Jos haluat, että punaiselle annettu palaute johtaa muutokseen kannattaa pyytää hänet toistamaan juuri sovitut asiat ja käymään läpi kaikki se mitä on juuri lyöty lukkoon. (Erikson, 205-210)

Keltainen

Valitse keltaiselle mieluinen hetki palautteen antamiselle. Esimerkiksi jotain yhteistä puuhaa, jonka jälkeen otat asian sattumalta puheeksi. Mene kuitenkin suoraan asiaan ja esitä jonkin konkreettinen esimerkki. Varaudu, että keltainen vaihtaa puheenaihetta. Valmistaudu siis hyvin esimerkiksi muistilistalla käsiteltävistä asiaoista. Keltaisilla on tunnetusti valikoiva kuulo. Toista siis sanomasi niin monta kertaa, että se menee perille. Sinun on varmistettava, että toinen ymmärtää mistä ongelmasta puhut. Jos vastapuoli ei hyväksy olemassa olevaa ongelmaa, ei se vaadi ratkaisua. Ja keskustelu on syytä lopettaa.

Varaudu kiihtymiseen ja puolustaudu. Keltainen loukkaantuu todella helposti, joten varmistu että hänen valikoiva kuulonsa rekisteröi sinun puolustus puheet siitä, että kyseessä ei ole mitään henkilökohtaista ja että pidät hänestä kovasti. Tässä onnistuttuasi saat varmasti keltaisen taas mukaan keskusteluun.

Keltaisen käyttäytymistä on kaikkein vaikeinta lähteä muuttamaan. Keltaiset vihaavat kritiikkiä. Heidän valikoiva kuulo ja muisti yksinkertaisesti sivuuttavat automaattisesti kaiken raskaan ja hankalan.  He suostuvat usein vain sellaisiin muutoksiin , joita ovat itse olleet suunnittelemassa.

Jos haluat kuitenkin viedä eteenpäin muutosta, jonka olet itse havainnut hyödyttävän teitä molempia sinun täytyy olla sinnikäs, kärsivällinen ja varautua keltaisen marttyyrin omaiseen voivotteluun ja hetkellisiin kyyneliin. (Erikson 210-215)

Vihreä

Kritiikki haavoittaa vihreitä ja he haluaisivat paeta paikalta kokonaan. Kun lähdet antamaan palautetta vihreälle huolehdi, että pysyt antamaan konkreettisia esimerkkejä ja seisomaan sanojesi takana. Konkretia on tullut esiin muidenkin värien kohdalla, mutta vihreässä on se ero että hän osaa kuunnella. Vihreä kuulee kaiken mitä sanot, hän ei pidä kuulemastaan ja sen huomaa kyllä heti hänen kaikista aisteistaan. Älä kuitenkaan peru sanomisiasi. Uskalla olla selkeä, mutta ystävällinen.

Usein vihreä alistuu ja alkaa nimitellä itseään. Selitä vihreälle, että et moiti häntä vaan hänen käytöstään. Vihreät heijastavat palautteen keltaisten tavoin helposti ihmissuhteisiin, joten sinun täytyy muistaa antaa kritiikin lomassa myös positiivista palautetta.  Varmista, että vihreä on samoilla linjoilla sen kanssa mistä olette juuri keskustelleet. Vihreällä ei ole valikoiva kuulo kuten keltaisilla, mutta he eivät kuitenkaan kirjoita asioita ylös. Sinun on siis hyvä myös palata muutaman päivän päästä asiaan ja kysellä asian toteutumisesta. (Erikson, 216-220)

Sininen

Kun aiemmin puhutaan konkreettisista faktoista liittyen palautteen antoon ei ne ole mitään verrattuna siihen miten konkreettisia niiden täytyy olla, kun menet antamaan palautetta siniselle tyypille. Sinun täytyy valmistautua todella huolella, mielellään kirjallisesti. Lisäksi sinun on hyvä varmistaa näkemystäsi esimerkiksi kollegoiltasi.

Sinisen kanssa palautekeskustelu toimii niin, että pysyttelet vain ja ainoastaan faktoissa. Keskustelua ei auta yhtään pehmittely, olkapäälle taputtelu tai keskustelun vieminen henkilökohtaisuuksiin. Toimi siis juuri päinvastoin, miten toimisit keltaisen ja vihreän tyypin kohdalla. Hyvä esimerkki, jonka Erikson mainitsee on, että sinisen kanssa älä missään nimessä käytä kuuluisaa hampurilaismenetelmää (jota usein kutsutaan myös ruusuja-risuja- ja- ruusuja menetelmäksi) sillä ongelmaksi muodostuu, että vastapuoli ei ymmärrä mitä oikein ajat takaa.

Niin kuin kaikkein muidenkin värien kohdalla pyydä myös sinistä kertaaman kaikki teidän yhdessä keskustellut asiat. Sininen kyllä kuuntelee ja kirjaa ylös, mutta jos hän ei saa ydin viestiäsi selville kaikkien kauniiden korulauseiden seasta hän toteaa, että olet hutiloinut eikä ota sanomisiasi tosissaan. (Erikson, 221-225)