Oletko koskaan miettinyt omaa päätöksentekoprosessiasi? Onko sinun vaikea tehdä päätöksiä? Mitkä asiat vaikuttavat omaan päätöksentekoosi?

Viime aikoina olen itse pohtinut paljon, että miksi päätöksiä on niin vaikea tehdä. Ihan yksinkertaiseltakin tuntuvia asioita on välillä vaikea päättää. Päätökset, jotka koskettavat vain minua, on helppo tehdä. Kuitenkin heti, kun päätös koskee myös jotain muutakin, on päätöksenteko paljon vaikeampaa. Taito tehdä päätöksiä on todella tärkeä, sillä esimerkiksi esihenkilönä on pakko tehdä päätöksiä, jotka koskevat myös muita. Päätöksiä joutuu tekemään muiden puolesta. Vaikka päätökset eivät ole aina helppoja, kuuluu silti hyvän johtajan tehtäviin tehdä niitä. Siksi haluan sitä oppia.

Olin kirjastossa etsimässä kirjoja esseitäni varten ja kirja nimeltään Päätöksenteko, Ari ja Mona Riabackelta (2014) suorastaan hyppäsi syliini. Olin juuri maininnut muutamalle ystävälleni, että haluan oppia tekemään päätöksiä ja ajattelin tämän kirjan ja esseen kirjoittamisen olevan helppo ensimmäinen askel tutustua omaan päätöksentekoprosessiin vähän syvemmin ja pohtia, miksi se on niin vaikeaa. Uskon, että kun oma päätöksentekoprosessi ja ajatus päätöksien taustalla on selkeämpi, on myös päätöksiä helpompi jatkossa tehdä.

Nykymaailmassa ihminen tekee 2 500-10 000 päätöstä pelkästään yhden vuorokauden aikana. Kaiken lisäksi päätöksenteko ja sen mukaisesti toimiminen vaativat meiltä tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Vaihtoehtoja on tuhansia ja tietoa löytyy koko ajan enemmän ja enemmän. (Riabacke 2014, 21-22.) Tietoa löytyy niin monesta eri lähteestä, että monista asioista löytyy myös keskenään täysin vastakkaista tietoa. On siis tärkeää osata tehdä järkeviä päätöksiä tällaisessa tilanteessa, kun pitää päättää, mitä tietoa uskoo ja mitä ei.

Päätöksentekoon vaikuttavat tekijät

Riabackien kirja perustuu päätöspyramidiin. Pyramidissa on viisi kerrosta; ihminen, laumaeläin, asiayhteys, informaatio ja tekniikka.

Alimmainen taso, eli ihminen, käsittelee sitä, kuinka ihmiset tekevät päätöksiä. Miten eri tunnetilat vaikuttavat ihmisen päätöksentekoon, esim. nälkä tai väsymys.

Toinen taso, eli laumaeläin, kuvaa sitä, kuinka paljon muiden ihmisten mielipiteet ja päätökset vaikuttavat omaan päätöksentekoon.

Kolmas taso on asiayhteys. Tämä taso tarkoittaa ympäristön vaikutusta päätöksentekoon, esim. kulttuuri ja ympäröivät ihmiset.

Neljäs taso, eli informaatio, käsittelee sitä, kuinka paljon tarvitsemme ja kuinka paljon kuvittelemme tarvitsevamme informaatiota päätöksentekoa varten.

Viides ja viimeinen taso on tekniikka. Tekniikka käsittelee sitä, miten usein ei tajuta, että tekniikan tulisi tukea ihmistä ja ihmisen päätöksentekoa – ei toisinpäin.

(s.25-26.) Jokainen päätöspyramidin kerros vaikuttaa olennaisesti päätöksentekoon. Jos tekee isompia päätöksiä, jotka kantavat pitkälle ja haluaa tehdä ne hyvin, on tärkeää pohtia jokaisen tason vaikutusta päätöksentekoon.

Päätöksentekotyypit

Meitä on moneen lähtöön ja jokaiselle sopii vähän erilainen tapa tehdä päätöksiä. Emme ajattele samalla tavalla, joten emme myöskään tee päätöksiä samalla tavalla. Persoonallisuustyyppeihin ja kommunikaation tutkimukseen perustuen, päätöksentekotyypit voi jakaa neljään eri kategoriaan (s.52). Kategorioihin jako ei tietenkään tarkoita, että jokainen mahtuu täysin jonkun kohdan alle, vaan jaottelua voi hyvin käyttää apuna miettiessä omaa ja toisten päätöksentekoprosessia. Tunnistamalla edes joitain piirteitä eri kategorioista, voi jokainen miettiä paremmin heille sopivia työkaluja auttamaan päätöksenteossa.

Neljä eri päätöksentekotyyppiä ovat pragmaatikko, visionääri, konsensushakuinen sekä analyytikko. Tyypeillä on isojakin eroja ja eri tilanteissa eri päätöksentekotyypit ovat vahvoilla. Pragmaatikko haluaa kaiken perustuvan faktoihin ja haluaa päästä nopeasti lopputulokseen päätöksissä. Hän ei ajattele tunteella ja haluaakin tiedon olevan selkeää ja yksiselitteistä. Visionääri puolestaan katsoo suurta kuvaa ja ajattelee luovasti koko päätöksentekoprosessin. Hän nauttii visuaalisuudesta, eikä niinkään välitä yksityiskohdista. Konsensushakuinen päättäjä haluaa huomioida kaikki osapuolet ja saada kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Hän on vilpitön ja ihmiskeskeinen. Analyytikko haluaa aina ottaa huomioon kaikki näkökulmat ja haluaa saada kaikki faktat ennen päätöksentekoa. Hän tarkistaa kaiken moneen kertaan.

Päätösten suunnittelu

Jokaista päätöstä ei tietenkään tarvitse etukäteen suunnitella, mutta isompien päätösten edessä, on hyvä pohtia päätöstä monesta eri näkökulmasta. Kun päätöksentekoprosessista on syvällisempi ymmärrys, on helpompi myös luottaa omaan lopulliseen päätökseen. Varsinkin Proakatemiaympäristössä tulee todella usein tilanteita, joissa päätös ei olekaan pelkästään yhden ihmisen vastuulla. Voi olla, että tiimin kanssa sovitaan, että jotain päätetään, mutta kukaan ei tiedä kenen vastuulla päätöksenteko loppujen lopuksi on. Päätöksentekoa vaikeuttaa huomattavasti myös se, että kaikilla tiimin jäsenillä voi olla täysin eri mielipiteet asiasta. Tällöin erilaisista työkaluista voi olla suurta apua.

Tarvittavat näkökulmat kannattaa miettiä jokaisen päätöksen kohdalla erikseen, mutta hyvänä työkaluna voi käyttää esimerkiksi kirjassa esiteltyä kuutta kohtaa. Työkalua voi käyttää apuna nimenomaan päätöksenteon toimintasuunnitelman luomiseen. Näkökulmia työkalussa ovat vastuu, kriteerit, aikasidonnaisuus, informaatio, syy, riippuvuus.

Vastuu: Päätöksenteossa on tärkeää, että kaikille päätökseen osallistuville on selkeää, kuka on oikeasti vastuussa päätöksenteosta. Varsinkin isossa porukassa, vastuu voi helposti ”jäädä leijumaan” ja kukaan ei loppujen lopuksi tee päätöstä.

Kriteerit: Päätöstä tehdessä on tärkeää tietää, millä kriteereillä päätös tehdään. Mikä on tärkeää ja mikä toissijaista?

Aikasidonnaisuus: Milloin päätös pitää olla tehtynä?

Informaatio: Mitä kaikkea informaatiota tarvitaan, jotta päätös voidaan tehdä oikein perustein?

Syy: Miksi päätös tehdään? Mitä päätöksellä halutaan saavuttaa?

Riippuvuus: Mitkä kaikki asiat päätökseen vaikuttaa? Tarvitseeko tätä päätöstä tukeakseen tehdä joku toinenkin päätös?

(s.92-92.)

Vaikka päätöksenteko voi olla joissain tilanteissa vaikeaa, se on todella tärkeä taito osata. Päätöksentekoa voi harjoitella siinä missä mitä tahansa muutakin taitoa ja siinä voi kehittyä yllättävänkin nopeasti. Alkuun on hyvä kokeilla erilaisia työkaluja päätöksenteon tukena, mutta jatkossa voi olla, että niille ei edes ole tarvetta. Päätöksentekoprosessia kannattaa miettiä ennen ja jälkeen päätöksen, jolloin voi löytää itselleen tärkeitä asioita, joihin keskittyä. Kuten aiemmin mainittu, teemme vuorokauden aikana tuhansia päätöksiä, joista suurin osa toimii automaatiolla, eikä tarvitse sen suurempaa pohdintaa. Välillä eteemme kuitenkin tulee niitä suurempia ja vaikeampiakin päätöksiä. Silloin on hyvä miettiä tämänhetkistä tapaansa tehdä päätöksiä ja opetella uusia tapoja tarvittaessa.

Kirjaa lukiessani mietin, että olisin kaivannut kirjalta enemmän konkreettisia vinkkejä, miten päätöksentekoa voi helpottaa. Vasta muistiinpanoja lukiessani tajusin, että kirjassahan oli ihan selkeitä työkaluja, vaikka kuinka paljon. Koko kirja perustui päätöspyramidille, jokainen kappale oli yksi kerros pyramidista. Kirjassa oli esitelty päätöksentekotyyppejä ja kirjassa oli myös annettu selkeä työkalu, jonka avulla voi miettiä mistä kaikista näkökulmista päätöksiä kannattaa punnita. Suuria päätöksiä pohtiessa aion varmasti jatkossa käyttää saamiani työkaluja hyödyksi ja helpottaa päätöksentekoani.